Hyppää sisältöön

Vaikuttamisen ajankohtaista

Tule seuraamaan Eläkeliiton Suurta Ikäsyrjintäkeskustelua verkkoon 1.10.2025 klo 14-15

1.10. vietetään kansainvälistä YK:n ikääntyneiden ihmisten päivää. Ikäsyrjinnällä tarkoitetaan ikään perustuvaa syrjivää kohtelua, joka kohdistuu ihmisiin heidän ikänsä vuoksi heikommassa tai epäsuotuisammassa asemassa olevassa tilanteessa verrattuna muuhun vertailukelpoiseen henkilöön. Se voi ilmetä kielteisinä asenteina, stereotypioina ja rakenteellisina käytäntöinä, jotka rajoittavat eri-ikäisten ihmisten mahdollisuuksia esimerkiksi palvelujen saannissa ja työelämässä.

Ikäsyrjintä on todellisuutta, sen vahvistavat monet ikääntyneillä suomalaisilla teetetyt kyselytutkimukset. Mutta miten ikäsyrjintä näkyy arjessa, asenteissa ja rakenteissa – ja miten sitä voitaisiin vähentää?
Siitä keskustelemme yhdessä asiantuntijavieraidemme kanssa. Pureudumme teemaan eri näkökulmista myös muutaman haastattelun avulla.

Keskustelijat:

Esa Jämsen, geriatrian professori, Helsingin yliopisto

Olli Kangas, dosentti, Turun yliopisto

Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto,

Henna Nikumaa, vanhuusoikeuden tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Sari Tervonen, toiminnanhohtaja, Omaishoitajaliitto ry

Irene Vuorisalo, vanhusasiamies Eläkeliitto ry

Keskustelun juontaa toimittaja Sanna Ukkola.


Liity tilaisuuteen tästä.

❤️ Kutsua saa jakaa ❤️

Lämpimästi tervetuloa!

60+ Barometri yli 60-vuotiaiden hyvinvoinnista ja arjesta 2024 on julkaistu (13.9.2024)

13.9.2024

Ensimmäisestä, sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 julkaisemasta vanhuusbarometrista, on kulunut 30 vuotta. Eläkeliitto ry toisti huhtikuussa kyseistä barometria noudattelevan, yli 60-vuotiaiden suomalaisten elinolosuhteita ja hyvinvointia kartoittavan kyselytutkimuksen järjestyksessä neljännen kerran. 

Yli 60-vuotiaat kokevat ikään perustuvan syrjinnän ja heikon kohtelun yleistyneen. Kun vuonna 1994 ikään perustuvaa syrjintää tunnisti 43% vastaajista, niin vuonna 2024 heidän osuutensa on 78%. Vain kolmannes kokee, että ikääntyneet ovat tällä hetkellä riittävästi mukana poliittisessa päätöksenteossa.

Siinä missä vuonna 1994 vastaajat ilmoittivat yleisimpien ongelmiensa olevan sosiaalisia ja taloudellisia, tämän päivän merkittävin ongelma oli palvelujen ja asioinnin muuttuminen digitaaliseksi. Se on jättänyt 33 % vastaajista viranomaispalvelujen ulkopuolelle. Toiseksi merkittävimmäksi ongelmaksi koettiin terveyspalvelujen puute.

Monet olivat huolissaan toimeentulostaan. Eläkkeisiin kohdistuvat mahdolliset leikkaukset aiheuttaisivat 70 %:lle vastaajista ongelmia, myös paremmin toimeentulevien kotitalouksien kohdalla.  ”Pelkään vakavaa sairastumista/sairauskohtausta (olen yksin, lähellä ei apuja), rahatilanteen riittämättömyys tavallisiin menoihin ja kodin ylläpitoon (remontit yms)”. (Nainen, 66-70 vuotta)

Vaikka postikyselynä tehdyn tutkimuksen otoksen koko on sinällään suuri, 1054 iältään 60-90-vuotiasta suomalaista, tutkimuksen vastausprosentti oli vaatimaton, 35%. Tämä voi kuitenkin olla koko barometrin tärkein ja eriarvoistumisesta kielivä tulos. Muiden tutkimusten perusteella tiedetään, että vähempiosaiset ihmiset esimerkiksi käyttävät äänioikeuttaan ja järjestäytyvät yhdistystoimintaan hyväosaisempiin verrattuna selvästi harvemmin. Heikoimmassa asemassa olevilla ei ole voimia vastata. Ikääntyneiden ongelmat voivat siten olla tutkimuksen tuloksia hälyttävämmät.

60+ Barometri yli 60-vuotiaiden hyvinvoinnista ja arjesta 2024

Katso 13.9.2024 pidetyn julkaisutilaisuuden tallenne Eläkeliiton YouTube-kanavalla