Musiikki virkistää kehoa ja mieltä
Musiikki on universaali kieli, joka koskettaa meitä kaikkia. Maailmassa ei tunneta yhtään kulttuuria, jossa musiikki ei olisi läsnä. Musiikin voima perustuu sen kykyyn vaikuttaa perustunteisiin – iloon, suruun, vihaan ja hellyyteen – tavalla, joka ylittää sanat.
Musiikin juuret ihmiskunnan historiassa
Ennen kielen syntyä ihmiset viestivät toisilleen äännähdyksin ja soinnein. Näiden avulla pystyttiin ilmaisemaan tunteita ja rakentamaan yhteyttä. Vaikka puhe on kehittynyt täsmälliseksi, sen emotionaalinen ulottuvuus on kaventunut – mutta musiikissa tunteiden kirjo elää edelleen vahvana.
Jo muinaiset kreikkalaiset tunnistivat musiikin parantavan voiman. Aristoteles suositteli huilumusiikkia tunnekuohun rauhoittamiseen, ja keskiajan hallitsijat palkkasivat trubaduureja lievittämään henkistä ahdistusta.
Musiikin vaikutus hyvinvointiin
Musiikki lievittää jännitystä ja kipua, edistää toipumista ja aktivoi aivojamme. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, ja sen terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Musiikki osana vapaaehtoistoimintaa – yhdessä laulaen, liikkuen ja soittaen – tuo iloa ja virkistystä keholle ja mielelle.
TunneMusiikki-toiminta pyrkii tuomaan nämä hyvinvointivaikutukset kaikkien ulottuville.
Musiikki ja tunteet
Musiikki vaikuttaa tunteisiimme suoremmin kuin mikään muu taiteenlaji. Se voi ilahduttaa, liikuttaa kyyneliin, luoda rauhaa tai nostattaa tunnelmaa. Tunteet ohjaavat toimintaamme, ja musiikki on tehokas väline niiden herättämiseen ja käsittelyyn.
Musiikki on myös tärkeä stressinhallintakeino. Iloinen musiikki voi tuoda kokonaisvaltaisen hyvänolon tunteen, kun taas surullinen musiikki voi auttaa purkamaan vaikeita tunteita. Vaikutus on yksilöllinen – siihen vaikuttavat ikä, sukupuoli, tottumukset ja elämäntilanne.
Musiikki aivoissa
Musiikki aktivoi molempia aivopuoliskoja ja vaikuttaa vireyteen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja tunteisiin. Sen vaikutus on niin laaja, että jopa muistisairaiden on todettu hyötyvän musiikista.
TunneMusiikki-toiminta haluaa varmistaa, että myös erityisryhmät – kuten näkö-, kuulo- tai aistivammaiset – pääsevät osallisiksi musiikin hyvinvointivaikutuksista.
Musiikki yhdistää
Musiikki luo yhteenkuuluvuutta. Suomalaisille tuttuja hetkiä ovat esimerkiksi Finlandian soidessa itsenäisyyspäivänä. Musiikki tuo iloa sekä auttajalle että autettavalle, ja se lisää tietoisuutta omista tunteista.
Yhteismusisointi vahvistaa sosiaalisia taitoja, keskittymiskykyä ja luovuutta. Se vähentää vaivautuneisuutta, lujittaa yhteishenkeä ja motivoi. Musiikin yhteisölliset vaikutukset näkyvät jo leikki-ikäisillä lapsilla – yhteinen laulaminen tuo turvaa ja luottamusta.
Yhdessä musisoiden – enemmän kuin osiensa summa
Yhdessä soittaminen ja laulaminen lisäävät yhteenkuuluvuutta, terävöittävät ajattelua ja kehittävät motoriikkaa. Musiikkiharrastus luo uusia ihmissuhteita ja antaa mielekästä tekemistä.
Tutkimusten mukaan kuorolaulajat kokevat itsensä terveemmiksi ja virkeämmiksi – jopa pidempi elinikä on yhdistetty kuorolauluun!
Musiikki tunteiden säätelijänä
Musiikilla on merkittävä vaikutus tunteisiimme. Se voi vahvistaa muistoja, mielikuvia ja mielleyhtymiä, ja usein sanotaan, että musiikki on tunteiden kieli. Vaikka suomalaisesta miehestä sanotaan, ettei hän puhu tunteistaan, moni kuitenkin kuuntelee ja soittaa tunteellista musiikkia. Tämä viittaa siihen, että musiikki voi olla luontevampi tapa tunteiden ilmaisemiseen kuin puhe.
Monimutkaisia tunteita voi olla vaikea pukea sanoiksi, ja siksi musiikki toimii välineenä niiden käsittelyyn. Musiikki ja puhe täydentävät toisiaan – vahvan musiikkikokemuksen jälkeen voi syntyä tarve jakaa kokemuksia myös sanallisesti.
Musiikki arjessa ja vireystilan säätelyssä
Musiikki vaikuttaa vireystilaamme:
Vauhdikas musiikki voi antaa energiaa esimerkiksi urheiluun tai siivoamiseen.
Rauhallinen musiikki, jonka rytmi muistuttaa sydämen sykettä, rentouttaa ja rauhoittaa.
Elokuvissa musiikki voimistaa tunnekokemusta, ja samaa ilmiötä hyödynnetään myös tavarataloissa ja mainoksissa. Musiikki virittää meidät tunnelmaan, joka vaikuttaa ostokäyttäytymiseemme.
Musiikin vaikutus kehoon ja mieleen
Musiikki vaikuttaa aivojen tunne- ja muistialueisiin. Se voi herättää erityisiä muistoja ja säädellä tunteita. Musiikin rytmi vaikuttaa verenkiertoon, hengitykseen ja sydämen sykkeeseen.
Rauhallinen rytmi voi laskea sykettä ja rauhoittaa kehoa.
Nopea rytmi aktivoi ja valmistaa toimintaan.
Musiikki toimii tunteiden peilinä ja voi palauttaa mieleen menneitä aikoja. Esimerkiksi kehtolaulujen rakenteen on todettu rauhoittavan lasta – musiikin rauhoittavaa vaikutusta on hyödynnetty eri kulttuureissa kautta aikojen.
Musiikin terapeuttiset vaikutukset
Musiikki voi parantaa mielialaa, lievittää pahaa oloa ja auttaa tunnekokemusten käsittelyssä. Sen kuuntelulla on todettu olevan terapeuttisia vaikutuksia, kuten:
Rentoutumisen lisääminen
Irrottautuminen arjesta
Tunteiden käsittelyn helpottaminen
Stressioireiden lievittäminen
Musiikin hyvää tekevä vaikutus
Musiikin parantava voima on tutkittu tosiasia. Erityisesti itselle mielekkään musiikin kuuntelulla on monia terveyshyötyjä:
Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa potilaiden mielimusiikki paransi mielialaa ja nopeutti aivojen toipumista.
Musiikki vaikuttaa muistiin ja tarkkaavaisuuteen.
Muistisairailla lapsuuden musiikki säilyy muistissa pitkään, vaikka muu muisti heikkenisi.
Musiikilla on myös:
Kipua lievittävä vaikutus – miellyttävä musiikki auttaa irtautumaan kivun kokemuksesta.
Laulamisen ja kuorotoiminnan myönteiset vaikutukset – ne vähentävät stressihormonien tuotantoa ja parantavat mielialaa.
Masennuksen hoitoon soveltuva vaikutus – musiikkiterapia voi lievittää masennusta ja ahdistusta sekä parantaa toimintakykyä.
Yhteenveto
Musiikki rauhoittaa, rentouttaa ja tukee mielen hyvinvointia. Se auttaa käsittelemään vaikeita asioita ja tuo iloa arkeen. Jokainen kokee musiikin eri tavoin, joten stressin lievittämiseen kannattaa käyttää juuri omaa lempimusiikkia.
Musiikin monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kaikkien ulottuvilla. Musiikki kuuluu kaikille – se yhdistää ihmisiä vauvasta vaariin.
Lähteet
Erkkilä, J. & Lehtonen, K. (toim.) (1999). Musiikkiterapian monet kasvot. Helsinki: Suomen musiikkiterapiayhdistys ry.
Lilja, R., Lilland, J., Rannikko, A. & Numminen, A. (2010). Sävel Soikoon – Musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan. Helsinki: Eläkeliitto ry.
Särkämö, T. (2011). Music in the recovering brain. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Erkkilä, J. (1996). Musiikki ja tunteet musiikkiterapiassa: musiikin emotionaalisten vaikutusten kolmidimensiomalli. Helsinki: Suomen musiikkiterapiayhdistys ry.