Parasta on autettavien kiitollisuus

Viisi vuotta eläkkeellä ollut Isoaho on toiminut toista vuotta Lapuan yhdistyksen vapaaehtoisvastaavana. Yhdistyksen hallitus arvioi, että eläkkeellä oleva psykiatrian erikoislääkäri sopii hyvin tehtävään.
– Mehän ei tehdä mitään ammatillista toimintaa. Se on lähinnä tukemista jokapäiväisessä elämässä, Isoaho kuvailee.
Palvelutaloissa käydään ja viedään asukkaita kävelylle. Hoitajilla ei ole siihen aikaa. Lauluryhmä käy laulamassa monta kertaa vuodessa.
– Sitten meillä on päivittäistä auttamista. Esimerkiksi joku soittaa joka päivä eräälle ikääntyneelle ihmiselle, jolla ei ole ketään omaisia eikä sukulaisia: mitä kuuluu, onko kaikki hyvin. Sehän on hyvin arvokasta, ihmisen ei tarvitse olla peloissaan, ja jos hänellä on joku hätä, hän saa sanoa sen siinä, varmaan soittaa tarvittaessa.
– Ei voi sanoa, että emmä tuu. Sit jos tuloo jotakin, niin miks mä en mennyt, Eläkeliiton Lapuan yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Laurila miettii.
– Varsinkin jos on pitkäaikainen ystävyys tai naapuruus, niin se on vaikea kieltäytyä, Isoaho toteaa.Vaikka kyse ei ole työstä vaan vapaaehtoistoiminnasta, jotkut tekevät sitä melkein kuin työtä.
– Se on yksi haaste, miten rajoittaa liian innokkaita. Olen soittanutkin joskus, kun olen jotain kuullut, että taidat tehdä liikaa, Isoaho kertoo.
Eläkeliiton Lapuan yhdistyksellä on tällä hetkellä 15 vapaaehtoista. Hyvinvointialueella on omat vapaaehtoisensa, mutta se ei harmita Isoahoa tai Laurilaa. Tarvetta on kaikille vapaaehtoisille.

Teksti, kuva ja video: Vesa Toikka