Alkuvenyttelyn jälkeen askelletaan esteen yli puolelta toiseen ja kävellään kivien päältä. Hetken päästä kumarrutaan kahden henkilön pitämän kepin alta ja tasapainoillen kävellään koivun runkoa pitkin.
– Tämä on tämmöistä. Me renkolaiset (ollaan) mukavia toisillemme. Täällä autetaan jos ei pääse. Kivaa tää on, Arja Maaniittu kuvaili.
– Niin on. Mukavampaa kuin paikallaan jumppaaminen ja saa olla ulkona. Meillä on joka kerta ollut upeat ilmat, Mirja Tuunainen iloitsi.
Tällä kertaa renkolaiset olivat Kuittilankoskella. Aiemmin oli oltu mm. koulun pihalla ja kuntoportaissa.
– Kuntoportaissa kiivettiin takaperin rappusia ja sivuttain ja tultiin alas samaten takaperin ja sivuttain, Kuunainen kertoi.
– Kaikki lihakset joutuu töihin, Maaniittu täydensi.
Avustuksella alkuun
Parkour aloitettiin keväällä, kun Rengon Säästöpankkisäätiöltä saatiin avustus, jolla palkattiin ohjaaja neljän kerran toteuttamiseen.
– Rengon Säästöpankkisäätiö omistaa siivun Oma Säästöpankkia. Sieltä saadaan osinkoja vuosittain. Säätiön säännöt sanovat, että 50 prosenttia pitää jakaa hyvää tarkoitukseen. Viime vuonna jaettiin yli 200 000 euroa liikuntaan, muiden mukana kuntoillut Rengon Säästöpankkisäätiön puheenjohtaja Irmeli Anttila kertoi.
Parkourin lisäksi renkolaiset pääsevät avustuksella kokeilemaan myös puistolavista, vesijumppaa ja keilailua. Jokaiseen lajiin tulee ohjaaja neljäksi kerraksi.
– Tänä päivänä ongelma on, että saataisiin ne liikkumaan, jotka ei ylipäätään nouse sieltä sohvalta yhtään mihinkään. Sehän se ongelma on.
Kun keksitään uusi laji, siitä innostuvat eniten ne, jotka muutenkin liikkuvat.
– Mutta me ollaan saatu tosi hienosti mukaan sellaisiakin, jotka ei hirveästi muuten liiku, Anttila iloitsi.
