Tietoliikenneyhteydet voivat olla tuskallisen hitaita ja epävakaita. Jos sivut avautuvat pitkällä viiveellä, kalliskaan tabletti ei toimi ja yhteyksiä ei saada. Onko vika palveluntarjoajan verkkosivuissa vai tietoliikenneyhteyksissä, onko kodissa olevissa laitteissa jotain vikaa vai onko vika laitteita käyttävässä asiakkaassa?
Usein käyttäjä epäilee omaa toimintaa, vaikka yhteyksien toimimattomuus voi olla asian taustalla, näin syntyy digipelkoa tai voisiko sanoa digikammoa. Sen todentaminen, missä on vika, jää asiakkaalle. Laitteiden moninaisuus ja paljous: puhelimet, älypuhelimet, tietokoneet, tabletit ja erikoislaitteet. Vanhat ja uudet käyttöjärjestelmät. Kokonaan eri osaamista vaativat erilaiset käyttöjärjestelmät. Herääkin kysymys, kehittääkö kukaan ikäystävällisiä digilaitteita ja miten ikääntyneet ovat tässä mukana?
Palveluiden käyttäjän haasteita ovat lisäksi medialukutaito, runsas huijausviestien määrä mm. pankkien- ja Suomi.fi palveluiden nimissä. Terveydelliset tekijät kuten sormien koordinaatio, näön heikkeneminen, sairauksien ja lääkkeiden yhteisvaikutukset ja muut tekijät.
Henkilökohtaisen palvelun tarve ei katoa mihinkään, vaan sen saatavuus on turvattava digitalisaation rinnalla sen yhä kasvaessa. Eläkeläisjärjestöissä ja monilla muilla tahoilla asia on tiedostettu. Ne ovat antaneet parhaansa mukaan henkilökohtaista apua ja opastusta laitteiden ja sovellusten käytössä ikääntyville.
Lainsäädännöstä puuttuu vaatimus henkilökohtaisen avun saannista kasvokkain sitä tarvitseville. Samoin myös vapaaehtoisten neuvontatoimintaan rekrytointi ja kouluttaminen. Puhelinneuvonta on edelleen erityisen tarpeellista hätä- ja kriisitilanteissa. Nykytilanteessa liian monet jäävät vaille henkilökohtaista apua ja tukea. Tilanne on sama, etsii sitä sitten itselleen tai läheiselleen.
Teksti: Marja Kosonen
Kuva: Mervi Granqvist