Eläkeliitto teki kantelun kunnan omistamien yhteisöasuntojen vuokran lisästä eduskunnan oikeusasiamiehelle 19.1.2021. Kantelussa oli kysymys siitä, onko yhdenvertaista menettelyä se, että sosiaalihuollon asumispalveluiden toimitilojen muutostyöt maksatetaan kyseistä asumispalvelua käyttävillä, haavoittuvassa asemassa olevilla vanhuksilla heidän toimentulonsa vaarantaen.
Kantelun taustalla oli Eläkeliiton saama yhteydenotto tilanteesta, jossa muistisairas vanhus, joka ei enää selvinnyt yksin omassa kodissaan, oli pitkän jonotuksen jälkeen saanut paikan tuolloisesta kunnallisesta yhteisöasumisesta. Yhteisöasuminen oli sosiaalihuollon avopalvelu, joka vastaa nykyistä hyvinvointialueiden järjestämää yhteisöllistä asumispalvelua.
Vuokran päälle piilokuluja
Omaisten piti tehdä päätös paikan vastaanottamisesta nopeasti, mikä jo pitkäksi venyneen jonotusajan jälkeen oli sinällään ratkaisuna odotettu ja tervetullut. Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että asukkaan tuli asunnosta vuokrasopimuksen mukaisen vuokran lisänä maksaa kunnalle asunnon pinta-alan mukaan jyvitettyä osuutta niistä kuluista, jotka kunnalle olivat koituneet, kun yhteisöasunto oli aikoinaan rakennettu yhdistämällä kaksi tavallista kerrostalohuoneistoa ja tekemällä niihin yhteisöasumiseen tarvittavat muutostyöt.
Remonttilasku jaettiin asukkaille vuosiksi eteenpäin
Yhteisöasunnon muutostöiden kustannuksista vastasi aina neljä vanhusta kerrallaan siihen asti, kun muutostyöt oli kokonaan maksettu. Muutostöiden kustannukset oli jaettu 15 vuodelle kohteen valmistumisesta.
Omaiset kummeksuivat, miksi kulut sälytettiin heikoimpien maksettavaksi?
Muistisairaan asukkaan omaiset kyseenalaistivat ratkaisun, jossa muutostöiden kustannukset veloitettiin haavoittuvassa asemassa olevilta asukkailta eikä julkisista varoista.
Yhteisöasumiseen -eikä nykyiseen yhteisölliseen asumiseen- ei ole sääntelyä, joka turvaisi asukkaalle kuukausittaisen käyttövaran henkilökohtaisiin menoihin. Maksukykyyn nähden korkeat asumiskulut voivat siten johtaa kohtuuttomuuksiin. Joinain kuukausina lääke- tai sairauskulut saattoivat aiheuttaa tilanteen, jossa asukas ei kyennyt lunastamaan tarvitsemaansa lääkehoitoa tai sairauskuluja.
Entä jos kirjaston remontti laskutettaisiin vain kävijöiltä?
Koettu epäkohta havainnollistuu verrattaessa tilannetta vaikkapa sellaiseen tilanteeseen, että jonkin muun käyttötarkoituksen rakennus muutettaisiin esimerkiksi kunnan kirjaston tiloiksi ja tehdyn muutostyön kulut perittäisiin ainoastaan ja vain kirjastossa asioivilta asiakkailta, ei muilta kuntalaisilta.
Ei aikaa, ei tietoa, ei todellista valintaa
Eläkeliitto piti vakavana epäkohtana sitä, että asumisratkaisun tekoon ei asukkaalle ja häntä avustaneille omaisille annettu riittävää aikaa, ymmärrettävää etukäteistietoa eikä mahdollisuutta arvioida yhteisöasumisen kokonaiskustannuksia tai asukkaalle todellisuudessa omaan käyttöön jäävää varjojen määrää elintarpeiden ja välttämättömyysmenojen kattamiseen.
Eläkeliitto halusi ylimmän laillisuusvalvojan kiinnittävän vuokran lisän aiheuttamaan epäkohtaan huomiota ja pyysi kantaa menettelyn laillisuuteen.
Oikeusasiamies: neuvonta ja ohjaus varmistettava
Eduskunnan oikeusasiamies ei ollut toimivaltainen ratkaisemaan varsinaista asiaa, sillä sosiaalihuollon asumispalveluja koskeviin vuokrasopimuksiin sovelletaan huoneenvuokralakia. Huoneenvuokralakiin liittyvät erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimissa.
Eduskunnan oikeusasiamies päätti selvittää Eläkeliiton kantelua omana aloitteenaan myös saamiensa lukuisten muiden vanhusten asumispalveluja koskevien yhteydenottojen johdosta.
Eduskunnan oikeusasiamies tarkastelee päätöksessään laajasti hyvinvointialueiden toimintakäytäntöjä muistisairaiden ikääntyneiden vuokrasopimuksiin liittyvissä asioissa sekä muistisairaiden oikeuksien toteutumista yleisellä tasolla. ( 23.3.2026 EOAK/2838/2024 Vuokra-asuminen palveluasumisessa )
Päätös taustoittaa asumispalvelujen järjestämistä kokonaisuudessaan ja kuvaa siirtymää laitoshoidosta avohoitolähtöisyyteen sekä tästä seuraavaa vuokra- ja sosiaalihuoltolainsäädännön rinnakkaisuutta. Oikeusasiamies painottaa muistisairaan oikeusturvaa ja viranomaisten neuvontavelvollisuutta.
Vaikeaselkoinen järjestelmä voi viedä lähes kaikki tulot
Järjestelmä on palveluja käyttävän kannalta vaikeasti hahmottuva. Avohoidossa, joihin yhteisöasuminen kuului, henkilö vastaa itse kaikista hoito- ja ylläpitokustannuksista. Avohoidossa henkilö voi muiden edellytysten täyttyessä saada asumismenoihinsa eläkkeensaajan asumistukea. Silti yhteisöllinen asuminen voi viedä asukkaalta lähes kaikki hänen tulonsa.
Eläkeliitto pitää tärkeänä eduskunnan oikeusasiamiehen tuoreita havaintoja ikääntyneiden asumispalveluista. Oikeusasiamiehen mukaan siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon on muuttanut kustannusten kohdentumista. Asumispalveluissa asiakkaat maksavat vuokraa, johon voi sisältyä myös kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksia. Nämä kustannukset voivat muodostua yksittäiselle asiakkaalle huomattaviksi, erityisesti pienissä yksiköissä.
Heikkokuntoiset asiakkaat eivät aina ymmärrä, mihin sitoutuvat
Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös siihen, että monet ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat ovat entistä hauraampia ja toimintakyvyltään hyvin heikkoja. Tämä voi vaikeuttaa vuokrasopimusten ja niihin liittyvien velvoitteiden ymmärtämistä. Tilanne on erityisen ongelmallinen silloin, kun henkilöllä ei ole edunvalvojaa tai edunvalvontavaltuutettua hoitamaan taloudellisia asioita.
Lisäksi oikeusasiamies korostaa, että asumiseen liittyvien kustannusten ja hoivapalveluiden maksujen erottaminen ei ole asiakkaalle aina selkeää. Myös mahdolliset vuokrankorotukset sekä ylläpito- ja korjauskulujen siirtyminen vuokriin voivat tulla asiakkaalle ennakoimattomina. Erityisen tärkeänä oikeusasiamies piti asiakkuussuhteissa hyvinvointialueen antamaa neuvontaa ja ohjausta.
Huoli oikeusturvasta on perusteltu
Eläkeliitto katsoo, että oikeusasiamiehen esiin nostamat havainnot vahvistavat huolta ikääntyneiden oikeusturvasta asumispalveluissa. Eläkeliitto pitää tärkeänä, että kustannusten kohdentumista arvioidaan jatkossa nykyistä tarkemmin asiakkaiden oikeusturvan ja maksukyvyn näkökulmasta varmistuen siitä että valistuneet, tietoon perustuvat ratkaisut ovat asukkaalle mahdollisia.
Eläkeliito korostaa neuvonnan ja ohjauksen merkitystä. Asiakkaiden ja heidän läheistensä tulee saada riittävää ja ymmärrettävää tietoa asumiseen ja palveluihin liittyvistä sopimuksista ja kustannuksista jo varhaisessa vaiheessa.
Sopimuksiin tarvitaan selvyyttä ja käyttövaraan lainsäädäntöä
Eläkeliitto pitää välttämättömänä, että asukkaan oikeusturvan vahvistamista sopimustilanteissa. Ikääntyneiden asumispalveluiden sopimuskäytäntöjä tulee kehittää siten, että ne ovat sopijalle ja hänen edustajillaan selkeitä, kohtuullisia ja asiakkaiden kannalta oikeudenmukaisia. Lainsäädännölliset toimenpiteet riittävien käyttövarojen turvaamiseksi yhteisöllisessä asumisessa tulee käynnistää.
