Nurmijärvi
Yhteystiedot
Puheenjohtaja Antti Simanainen
Puhelin 040 836 9575
Sähköposti antti.simanainen@gmail.com
elnurmijarvi@gmail.com
Tilinumero: FI82 5300 1720 1776 86
Rek.nro 121.048
”Vuoren harjanteella kauan seisoin,
katsellen koilliseen.
Siellä näin mä nummen sinertävän,
Honkametsän kaukaisen.”
Kirkonkylän tarinatuvan vakiojäsen, lumoavien ja värikkäiden tarinoiden kertoja, runoilija, luonnon ja taiteen ystävä, metsien mies, sydämellinen ystävä, palojokelainen Tapio Pyynönen oli kutsunut kirkonkylän tarinatuvan väen ja allekirjoittaneen kustantamalleen retkelle Tuusulaan. Starttasimme aamupäivällä Ahjolan pihalta pikkubussilla. Matkalla Tapio kertoili tarinoita omasta eletystä elämästään liittyen pitäjän historiaan ja Aleksis Kiveen. Matkalaiset kuuntelivat tarinoita haltioituneina.
Matkan ensimmäinen teema kantautui 80 vuoden taakse, jolloin pitäjän miehet lähtivät sotatantereelle. Pysähdyimme sankarihautausmaan kohdalla kunnioittamaan niiden n. kahdensadan nurmijärveläismiehen muistoa, jotka päätyivät siltä retkeltä kirkkomaan sankarihautoihin.
Palojoella Tapio näytti talon, josta hän itse oli lähtenyt elämänmittaiselle matkalleen. Tapio kertoili sukutilastaan mm. että Aleksis Kivi oli siellä alivuokralaisena ollessaan kirjoittanut Kullervon. Olipa päärakennuksen peruskorjauksen yhteydessä löytynyt v. 1944 lakkautetun Suojeluskuntajärjestön aikaisia aseitakin seinien puruihin kätkettynä. Huomiota sai myös Palojoen seurantalon rakentaminen talkoovoimin.
Matkan toinen teema oli Aleksis Kivi. Ei ollut sattumaa, että retkipäiväksi Tapio oli valinnut torstain tarinatupapäivän 10.10., sillä olihan se kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalasien kirjallisuuden uranuurtaja. Kivi eli onnellisen lapsuuden, ja kotiseutu säilyi kirjailijan sielunmaisemana läpi elämän. Kiven elinaikana eivät suomalaiset, eivät nurmijärveläiset eivätkä tuusulalaiset, osanneet häntä arvostaa.
”Syntyi lapsi syksyllä - tuulet niin vinhasti vinkui – tuult’ oli koko elämä, näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.”
Kävimme Tuusulan hautausmaalla kunnioittamassa Aleksis Kiven elämäntyötä ja laskimme kauniin seppeleen Aleksis Kiven haudalle. Tapio oli kerännyt seppeleen ainekset kotimetsästään.
Matkan kolmas teema oli Tapion oma juhlavuosi, hän oli täyttänyt keväällä 85 vuotta. Parempaa paikkaa kuin Lottamuseo hän ei olisi voinut valita juhlakahvipaikaksi. Lotta Svärd oli Suomessa vuosina 1920–1944 toiminut naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Meille tarjottiin kahvin lisäksi karjalanpiirakoita ja vuoden 1939 reseptin mukaista sokerikakkupohjaista täytekakkua, jossa oli välissä vadelmahilloa ja mokkakerma kuorrutus – makeaa oli. Tapion sydän sykkii suolle ja suokasveille – jo lapsena Tapio oli isältään oppinut suon syntytavan, siksipä Tapio olisi halunnut kakun jossa on lakkoja, mutta se toive ei nyt ollut toteutunut.
Asianmukaisine seremonioineen Elvi Muuronen – tarinatuvan emäntänä, ojensi sankarille kukat, lahjan ja Elvin paperista asti itse tekemän kortin, jossa oli nyplätty kukkakoriste. Me retken kutsuvieraat lähetimme lahjanamme Tapion lomailemaan Lehmirantaan – onhan se Tapiolle mieluinen lomanviettopaikka. Puheitakin pidettiin ja lopuksi kajautettiin yhdessä onnittelulaulu.
Kahvittelun lomassa sai huomionsa myös Tapion pitkäaikainen paras ystävä, Tapion rakas koira,joka oli siirtynyt lapsenlapseni sanoin tähdeksi taivaalle.
Liikutuksen kyyneleet vierähtivät pariinkin otteeseen kirjoittajan silmäkulmaan, kun Tapio kertoi omasta eletystä elämästään – asioista, joista voi elämässään olla kiitollinen, kuten esim. uudesta kasvusta, lapsenlapsista.
Tämän ihanan kahvihetken jälkeen oli aika startata kotimatkalle. Pysähdyimme vielä Aleksis Kivien syntymämökillä. Tapio kertoi tarinan siitä, miten talo päätyi lopulta museoksi.
"Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää..."
Retkiohjelma päättyi Tapion lukemaan Pertti Mäenpään runoon Kakstoista kurkea.
Esitän parhaat kiitokset Tapiolle - koko retkiporukan puolesta. Olin etuoikeutettu saadessani kutsun tälle retkelle. Tämä retki oli ELÄMYS.
Katso Kuvgallerian kuvat
** Margit
PS. Lasse Hoikka / Souvarit on levyttänyt kappaleen Kakstoista kurkea. Suosittelen kuuntelemaan.