Arvoisat liittovaltuutetut, hyvät kunniajäsenet ja muut läsnäolijat
Tervetuloa Lehmirantaan Liittovaltuuston syyspäiville
Meillä on erittäin mielenkiintoiset ja ajankohtaiset päivät. Järjestötyötä haastetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti. Myös uusien eläkeläispolvien toiveet haastavat uudistamaan meitä toimintaamme ja jäsenyystuotteitamme, olemme murroksen keskellä, mikä parhaimmillaan tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Haluan kärkeen kiittää teitä ja välittää kiitokset teidän kauttanne kentän toimijoille ympäri maan hienosta toiminnasta.
Järjestöjohtaminen etsii itseään leikkausten puristuksessa
1.Talouden nousua odotellessa
Talouden nousua on odotettu, talous on junnannut paikoillaan lähes 18 vuotta. Työttömyys on Euroopan toiseksi korkeinta, velka ylittää ensi vuonna 90% BKT:stä. Viime vuodet on odotettu kasvusta pelastusta, myös velanhoitoon. Turhaan.
Kansalaiset ovat asemissaan, eikä kulutus ole lähtenyt liikkeelle. Yksityinen kulutus on kuitenkin yli puolet BKT:stä. Yrityksiltä on jäänyt digi-loikka tekemättä, se on jäänyt paperille j ja tuottavuus on matanut. Vienti ei ole lähtenyt liikkeelle.
Toisaalta kansalaisten ostovoima nousee, säästöt ovat historiallisen suuret, on tehty työmarkkina uudistuksia, joita on muissa verrokkimaissa tehty vuosia sitten, varauslistatkin täyttyvät, velkajarrusta on tehty sopu, eläkeuudistus on hetkeksi tehty, jne.
Joten on syytä odottaa, että talous lähtee rytinällä liikkeelle jossakin vaiheessa. Vain ylöspäin on tie, tai sitten Japanin tie, yli 20 vuotinen hitaan kasvun tie.
Huonossa taloussuhdanteessa tehdyt liian rajut ihmisten arkeen kohdistuvat leikkaukset syventävät epäluottamusta tulevaisuuteen. Talous on myös psykologiaa, kuten Euroopan unioni uusissa finanssipolitiikan ohjeistuksissa korostaa.
2.Leikkaukset ja rahoituksen muutos tulosvastuiseksi
Järjestötoiminta on kansalaisten demokratian kivijalka. Sitä koetellaan kaikkialla. Suomi on ollut järjestötoiminnan mallimaa, mutta viime vuosien leikkaukset ja suhtautuminen järjestötoimintaan ovat muuttaneet tilannetta. On syytä uskoa, että julkinen velka on sitä luokkaa, että lähivuodet meidän on varauduttava järjestöjen julkisen rahoituksen nykyiseen tasoon.
Järjestörahoituksessa pyritään kansainväliseen malliin niin, että järjestöjen toiminta perustuu vahvemmin omaan rahoitukseen ja varainhankintaan. Julkinen rahoitus tulevaisuudessa määritellään järjestön toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mukaan. Tämä pakottaa järjestöjä vahvempaan liikkeenjohdolliseen otteeseen: tarkempaan tavoitteiden määrittelyyn, tulosjohtamiseen, tulosten raportointiin ja mittaamiseen.
Kehityksessä on riskinä, että järjestöt tulevat liiaksi tulosvastuisiksi rahoittajille ja toteuttavat rahoittajan määräämiä strategisia tavoitteita. Raja julkisen palvelutuotannon ja vapaan kansalaisyhteiskunnan välillä hämärtyy. Se syö juuri ruohonjuuri tasolla yhdistyksissä toimivien ihmisten intoa ja halua.
Toisaalta järjestöjen on tässä murroksessa joka tapauksessa uudistettava johtamisjärjestelmiä tulosjohtamisen ja tietojohtamisen suuntaan kuitenkin varmistaen yhdistystasolla riittävä järjestöjen autonomia ja toiminnan vapaus.
Eläkeliitto on hallitusti kehittänyt johtamisjärjestelmäänsä tähän suuntaan vahvistaen managementtia, liikkeenjohtamista, siis määrittelemällä strategiat ja toimintasuunnitelman sekä niille tavoitteet ja mittarit, mikä mahdollistaa tuloksen ja vaikuttavuuden arvioinnin.
Jäsendata ja jäsenkyselyt antavat vuosittain ajankohtaisen kuvan yhdistysten elinvoimasta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Ne mahdollistavat akuutit tukitoimet. Ne parantavat myös jäsentyytyväisyytta, jäsenpitoa ja luovat yhteisen ymmärryksen ja sitoutumisen koko suuren organisaation johtamiseen.
Jatkotyössä meidän on keskusteltava, mitä tietojohtaminen tarkoittaa Eläkeliiton johtamisen eri tasoilla ja miten kerättyä dataa hyödynnetään jäsenyystuotteita kehitettäessä.
Hallitus on päättänyt 140 miljoonan leikkauksista. Tänä vuonna 80 miljoonaa, ensi vuonna 35 miljoonaa, ja loput 25 miljoonaa 2027. Tärkeätä olisi, että 2027 leikkaus perutaan ja leikkaukset kohdistuvat hankkeisiin ja rahaa lisätään yleisavustuksiin. Koko järjestelmän byrokratian pyöritystä on kevennettävä ja yksinkertaistettava.
Hallitus aikoo lakkauttaa Stean ja siirtää sote-järjestöjen rahoituksen ministeriön sisälle yksittäisille virkamiehille OKM: n mallin mukaiseksi, josta oikeuskansleri sekä tarkastusvirasto aikanaan antoivat varoituksia.
Uudistusta valmistellaan ja se tulee voimaan vuoden 2027 alusta. Tämä muuttaa rahoituksen luonteen viranomaislähtöiseksi ja kansalaislähtöinen toiminta kärsii ja vähentää mielenkiintoa tärkeään ennaltaehkäisevään toimintaan.
3.Jäsenhankinta ja uudet eläkeläissukupolvet: suuri haaste
Viime vuosisadan eläkeläiset olivat hyvin monoliittinen ryhmä arvoiltaan , tavoitteiltaan ja toiveiltaan. Sodan jälkeinen yhteishenki, talkootyö ja naapuriapu loivat vahvan yhteisöllisyyden kaipuun, yhdessä tekemisen tarpeen ja auttamishalun. 2000-luvun eläkeläisillä tarpeet ovat moninaisemmat ja henkilökohtaisemmat: itselle hyödylliset vapaa-ajan aktiviteetit, ammatillisuuden hyödyntäminen, uuden oppimis- kokemushalu, vaikuttaminen, nautinto/täyttymys ja läheisyyden kaipuu. Kaipaus on myös erilaiseen järjestäytymättömään ja lyhytjänteiseen toimintaan, josta on helppo luopua. Tätä tukee myös digin ja somen mahdollistama etävapaaehtoisuus.
Uudet eläkeläiset 60-80 ovat erittäin toimintakykyisiä kuin sama ikäluokka 30-40 vuotta sitten. Ihmisen eliniän odote on toisen maailmansodan jälkeen noussut 25 vuodella. Vain alle 10 alle 80 vuotiaista tarvitsee arkeensa jonkinlaista tukea tai apua. Vanhuus alkaa 85 ikävuoden jälkeen.
Meillä Eläkeliitossa on hyvä ja hyväksi havaittu toimintapaketti, jota tarjoamme samanlaisena kaikille eläkeläisille. Meillä on tarvetta kirkastaa ja sanoittaa eläkeläisen ura liukumana työelämän loppuvaiheista elämän loppuun, jossa tarjoamme uran eri vaiheisiin eläkeläisen tarpeen mukaisia tuotteita, toimintaa ja palveluja. Tärkeintä on kirkastaa jäsenyystuotettamme, brändiämme ja sen sisältöä. Tätä tuetaan jatkamalla some-rekrytointia ja uusimalla näyteikkunamme monipuoliset uudet verkkosivut houkutteleviksi ja tuoreiksi. Tähän käytetään myös vuosittaista järjestöavustusta uusien toimintojen ja harrastemuotojen kokeilussa ja käynnistämisessä.
Uudet eläkeläiset haluavat hyödyntää ammatillisuutta, liitto käynnistää eläkkeeltä työhön rekrytointi-kampanjan, jonka tehtävänä jatkaa ja muistuttaa julkisuutta saanutta aikaisempaa 3-vuotista hanketta. Tällä tuetaan modernia mielikuvaa toiminnastamme tuleville eläkeläisille.
Liitolla käynnistyy myös jäsenhankintakampanja ensi vuonna, jonka hyödyntäminen kohtaamisissa ja tapahtumissa on tärkeää.
Eläkeliiton iskukykyä vahvistetaan sääntötyöryhmän työn pohjalta sekä liiketoiminnan kehittämisraportin pohjalta. Jäsenkyselyn tulokset kertovat, että jäsenkunta haluaa jatkaa laajalla toiminnan kirjolla. Kannattavat menosäästöjä hallinnosta, lehdestä, lehmirannasta jne, mutta ei jäsenmaksujen korotuksia. Me mietimme rakenteita, toimintatapoja, visiota sekä toiminnan linjauksia, mutta mukana tulevaisuudessa on myös jäsenmaksut ja muu varainhankinta kuten arpajaiset eri muodoissaan. Ryhmän vetäjä Jukka Hiltunen kertoo tarkemmin jäsenkyselyn tuloksista, jotka ovat tärkeitä meidän uudistamistyössä.
4. Tietoon ja faktoihin perustuva vaikuttaminen
Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa ja 30-luvun puolivälissä on 1,8 miljoonaa, minkä jälkeen alkaa eläkeläisten määrä reippaasti laskea, mutta yli 85 vuotiaiden määrä kasvaa ja hoitoisuus lisääntyy. Tämä väestöllinen muutos haastaa eläkeläisjärjestöjä ja toiminnan ketteryyttä. Nuoret digi-maailmaan tottuneet ihmiset tarvitaan mukaan toimintaan auttamaan aikanaan meitä. Halukkuutta yhteisölliseen auttamistyöhön on on tutkimusten mukaan uusilla eläkeläisillä. Sotealalta eläköityy 80 000 ammattilaista lähivuosina.
Eläkeliiton vaikuttamistyö pohjautuu säännöllisesti jäsenistä kerättyyn faktaan ja tietojohtamiseen. Tuore tutkimus Huomisen kynnyksellä paljastaa neljä merkittävintä vaikuttamisen aluetta.
Eläkeläisten ylivoimaisesti suurin huoli on sote-palvelut, erityisesti peruspalvelujen saatavuus ja jatkuvuus. Eläkeläisillä ei ole ohituskaistaa. Käytämme eniten perusterveydehuoltoa, joka on koko sotejärjestelmän kivijalka. Liitossa ajamme omalääkärimallia täydennettynä tarvittaessa ammatinharjoittajuudella. Julkiset palvelut tarvitsevat myös hoitotakuun ja palvelulupauksen sekä stopin vuokratyövoiman käyttöön.
Toiseksi merkittävin murhe on pieni eläke ja toimeentulo. Aikaisemmin ykkönen, mutta indeksi auttoi. Koskee erityisesti kolmasosaa eläkeläisistä, jotka tienaavat alle 1500 euroa kuukaudessa. Eläkejärjestelmä on sinänsä kestävä, vaikka ei tasoltaan kuin EU-keskitasoa. Nyt keskustellaan jo eläkeiän nostamisesta 70-vuoteen. Sehän on perusteltu, mutta ei ajankohtainen vaan lähtölaukaus vuoden 2035 arviointihetkeen ja edellyttää keskustelua työelämän uudistamisesta.
Kolmas kasvanut ongelma on yksinäisyys, jossa on koronan vaikutusta. Ennen puhuttiin mökkiytymisestä, nyt puhutaan myös komeroitumisesta, koska yksinäisyys ilmiönä on kasvanut kaupungeissa. Yksinäisyyden vähentäminen on eläkejärjestöjen toiminnan ydintä yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa. Yhteistyössä on haettava uusia yhteisiä toiminnan muotoja, kumppanuuksia ja hankkeita.
Neljänneksi tippui hoiva aiemmista korkeista luvuista. Keskustelu käy, kuka hoitaa ikä-ihmistä. Hoivavastuu ja varmistaminen on viranomaisilla, ei sitä voi sysätä läheisille ja omaisille, kuten omaishoidossa ja kotihoidossa on tapahtunut. Yli 65 vuotiaita omaishoitajista on yli puolet ja läheishoitajista satoja tuhansia. Koko hoivajärjestelmä on parlamentaarisesti arvioitava uuteen uskoon.
Vanhusneuvostotyöskentelyä kunnissa ja erityisesti hyvinvointialueilla tulee vahvistaa ja mahdollistaa paremmin kuin nyt on tilanne. Tavoitteena on puhe- ja läsnäolo-oikeuden saaminen kunnan valtuustoissa ja keskeisimmissä lautakunnissa. Myös alueellinen yhteistyö hyvinvointialueilla on tärkeä, jota Eetun toimesta kehitetään.
Vaikuttaminen on joka tason asia, painottuen tulevaisuudessa erityisesti piireihin ja yhdistyksiin, joissa se on hienosti terävöitynytkin, kiitos siitä.
5. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sote 2040-visio
2000-luku on ajelehdittu soten kehittämisessä ilman järjestelmän kokonaiskuvaa. Tämän puutteen korjaamiseksi STM on laatinut yhtenäisen Sote 2040-vision. Raportti toteaa nykyisen hyvinvointialueen erinomaiseksi pohjaksi, eikä lähde myllerrykseen, jossa menisi taas 15 vuotta. Aikaperspektiivi on yli hallituskautinen ja toteutus parlamentaarinen. kuten turvallisuuspolitiikassa tai velkajarrussa.
Raportti määrittelee strategiseksi kulmakiveksi elinikäisen ennaltaehkäisevän toiminnan. Ihmisten arkiympäristöt ja erilaiset yhteisöt tukevat ihmisten päivittäisiä valintoja, hyvinvointia ja osallisuutta ja samalla vähentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
Ajankohtaisin toimi on perusterveydenhuollon kunnostaminen niin, että kansallisiin malleihin perustuva omalääkäriys ja omahoitajuus toteutetaan paikallisten tarpeiden mukaisesti. Myös omatyöntekijämalli otetaan käyttöön soiaalihuollossa. Erillisrahoitus ja selkeämpi ohjaus STM:stä.
Yksinkertaistetaan monikanavaista järjestämistä kehittämällä järjestäjien välistä työnjakoa ja laajentamalla vaiheittain hyvinvointialueiden rahoitus- ja järjestämisvastuuta niin, että kaikkien julkisten sote-palveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. STM ei kannata yksityisiin vakuutuksiin perustuvaa järjestelmää.
Työterveyshuolto keskittyy työterveyteen, -turvallisuuteen, -kykyyn ja työhön liittyviin asioihin. Vähennetään päällekkäisyys sairauksien hoidossa. Suomalaisten työssä poissaolot ovat kansainvälisesti huippua ja työelämän pahoinvointi merkittävän suurta.
Luottamuksen rakentamiseksi tarvitaan myös vaikuttavan palveluvalikoiman ja palvelulupauksen määrittelyä lääkäreiden arkityön priorisoinnin pohjaksi. Laajennetaan terveysteknologian ja erityisesti tekoälyn hyödyntämistä osana sote-palvelujärjestelmää.
6.Digi ja tekoäly tutuiksi
Merkittävälle osalle eläkeläisiä digi-vaikeudet ja tekoälyn uhat luovat syrjinnän kokemuksia. Meidän tehtävänä on puuttua tähän, ei alistua kuuntelemaan. Me emme ole jarrumiehiä tai jarrunaisia, mutta yksikään ei saa pudota kärryiltä ilman vaihtoehtoisia asiointitapoja. Siihen velvoittavat kansainväliset sopimukset, EU kuin omat säännöksemme.
Tulevaisuudessa meidän on paneuduttava tekoälyyn, sen käyttömahdollisuuksiin, hyötyihin ja haittoihin erityisesti ikääntyvän kansalaisen näkökulmasta. Kehitys on todella nopeaa, on hyvä, että Eläkeliitto on varautumassa hyvissä ajoin tulevaan. Ei mene kauaa, kun chatbot-alustat asiakaspalvelussa korvataan tekoälyagenteilla, joilla on kyky ymmärtää ja palvella asiakasta monipuolisemmin ja ihmismäisemmin. Tai geneerisen tekoälyn sovellutukset pystyvät luomaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai musiikkia oppimansa datan pohjalta. Tai suuret kielimallit kehittyvät toimialakohtaisiksi, jotka on koulutettu ymmärtämään ja tuottamaan kieltä laajojen tekstiaineistojen pohjalta erilaisiin kielellisiin tehtäviin kuten kotihoitajan, lääkärin kirjaamisen, rapporttien ja suunnitelmien tekemisen jne.
Tässä kehityksessä on tärkeää olla ikäihmisten mukana, jotta tekoälyn oppiminen tapahtuu riittävän monipuolisesti.
