Kuluttajatutkimuskeskus on laatinut kohtuullisen minimin viitebudjetteja vuodesta 2010. Tuorein julkaistiin eilen 20.11.2025. Kyseessä ovat kuvaukset siitä, millä summalla voisi ajatella tulevansa toimeen Suomessa vuonna 2025.
Budjettien sisällöt perustuvat eri ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien kuluttajien näkemyksiin siitä, mitkä ovat välttämättömiä hyödykkeitä, jotta kotitalous tulee toimeen, voi ylläpitää jäsentensä terveyttä ja osallistua yhteiskunnassa erilaiseen toimintaan. Kohtuullisen minimin viitebudjeteissa määritellään esimerkinomaisesti kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen tämän päivän Suomessa.
Viitebudjettien alueelliset ja yksilölliset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja yksin asuminen korottavat tarvittavaa summaa.
Yli 65-vuotian parin kohtuullisen minimin viitebudjetti vuonna 2025 on keskimäärin 2406 e/kk. Yksin asuvan yli 65-vuotiaan naisen kohtuullisen minimin viitebudjetti on keskimäärin 1554 e/kk ja miehen keskimäärin 1598 e/kk.
Mikä hyöty kohtuullisen minimin viitebudjeteista on tavalliselle ihmiselle? Kohtuullisen minimin viitebudjetit tarjoavat kokemuksia kartoittavaan tutkimukseen perustuvan arvion siitä, millaiset tulot riittävät kohtuulliseen arkeen Suomessa. Viitebudjettien lomakkeet voivat toimia hyvänä apuvälineenä oman kulutuksen tarkastelussa ja omien taloustaitojen kehittämisessä.
Oman talouden suunnittelu ja arviointi
Viitebudjetit voivat auttaa vertaamaan omia tulojaan ja menojaan siihen, mitä kohtuulliseen elintasoon yli 65-vuotiaiden ryhmässä yleensä tarvitaan. Ne voivat tuoda selkeyttä siihen, pysyvätkö tulot ja menot tasapainossa vai tarvitaanko muutoksia arjen kulutuksessa tai talouden rakenteessa.
Säästöjen ja tukien tarpeen hahmottaminen
Kun näkee, kuinka paljon rahaa keskimäärin kuluu esimerkiksi ruokaan, liikkumiseen, terveyteen ja harrastuksiin, on helpompi arvioida, riittävätkö omat tulot vai pitäisikö hakea esimerkiksi asumistukea, toimeentulotukea tai muita etuuksia.
Moni kokee epävarmuutta siitä, onko oikeutettu tukiin. Viitebudjetit antavat konkreettisen perusteen taloudellisen tilanteen hahmottamiseen esimerkiksi viranomaisille tai neuvontapalveluissa.
Mahdollisuus tunnistaa taloudellisen kuormituksen kohdat
Viitebudjetit auttavat havaitsemaan yksittäisiä menokohteita, jotka voivat rasittaa taloutta kohtuuttomasti. Tämä voi auttaa löytämään ratkaisuja ajoissa.
Mahdollisuus osallistua ja elää aktiivista elämää
Viitebudjeteissa huomioidaan myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Niiden avulla voi ottaa huomioon, että kohtuulliseen elämään kuuluvat muutakin kuin välttämättömät kulut – myös esimerkiksi harrastusmenot ja sosiaaliset menot ovat osa hyvinvointia.
Voimme oppia vaikuttamaan rahankäyttöömme ja kulutusvalintoihimme
Rahankäyttöömme ja kulutusvalintoihimme vaikutetaan ulkoapäin: mainonta, vallitsevat trendit ja sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa omaan rahankäyttöömme. Kun näitä syitä tunnistaa, voi itse pystyä tekemään tietoisempia valintoja.
Rahankäyttöömme vaikuttavat monet käyttäytymismallit, joita emme tiedosta. Emme tee päätöksiä pelkästään järjellä vaan joskus teemme päätöksiä nopeasti ja tunteella. Saatamme kuvitella olevamme järkevämpiä päätöksentekijöitä kuin todellisuudessa olemme. Myös erilaiset elämäntilanteet voivat kuormittaa meitä ja heikentää loogista ajattelukykyämme.
Markkinoinnissa hyödynnetään tietoa ihmisten käyttäytymisestä ja luodaan meille jatkuvasti uusia tarpeita. Kun ymmärrät omaa tunteitasi ja käyttäytymistäsi paremmin, voit tehdä parempia päätöksiä rahankäytössä.
Tarkastella viitebudjetteja on muistettava, että yli 65-vuotiaat ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen ryhmä. Budjetteja katsellessa kuitenkin itselleni tekee kipeää tietoisuus siitä, että vaikka muuta usein väitetään, suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria. Kun kolmasosalla suomalaisista eläkeläisistä bruttoeläke jää alle 1500 euron kuukaudessa, on kohtuullisen minimin viitebudjetti hyvin monelle liian kaukana.
Kohtuullisen minimin viitebudjetit osoittavat miten rahaa on vaikea saada riittämään välttämättömiin menoihin monessa eläkeläistaloudessa. Eläkeliittoa tarvitaan vaikuttamaan eläkeläisten hyvän eläketurvan puolesta.
—
Artikkelin kuva: pixabay
