Eläkeliiton vaikuttamistyö perustuu yhteistyöhön, tutkittuun tietoon ja eläkeläisten omiin kokemuksiin. Tavoitteena ei ole vastakkainasettelu, vaan se, että ikääntyneiden näkökulma tulee huomioiduksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Eläkeläiset ja päättäjät ovat yhteisellä asialla
Eläkeläiset ja päättäjät ovat samalla puolella. Molemmilla on yhteinen tavoite: yhteisten verovarojen tuhlailematon, tarkoituksenmukainen ja kustannusvaikuttava käyttö sekä ikääntyneiden kansalaisten hyvinvointi ja toimintakyky. Eläkeliiton tehtävä on tuoda päätöksenteon tueksi eläkeläisten kokemukset yhdistettynä tutkittuun tietoon, jotta ratkaisut ovat sekä taloudellisesti kestäviä että inhimillisesti oikeudenmukaisia.
Eläkeliitto tarjoaa päättäjille tietoa, näkemyksiä ja käytännön kokemusta siitä, miten päätökset näkyvät ihmisten arjessa. Nämä huomioimalla voidaan saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat sekä taloudellisesti kestäviä että inhimillisesti oikeudenmukaisia. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat ikääntyneiden hyvinvointia, toimeentuloa ja oikeuksia ja samalla vahvistavat julkisten varojen vaikuttavaa käyttöä.
Eläkeliiton ja poliittisten puolueiden vaikuttamispyrkimykset eroavat toisistaan
Kummatkin toimivat yhdistyspohjaisesti, mutta toiminnan tavoitteet eroavat toisistaan. Kansalaisjärjestöt on aina perustettu jonkin asian ympärille.
Siinä missä poliittisten puolueiden tavoitteena on vallan hankkiminen itselleen yhteiskunnallista päätöksentekoa varten, järjestöjen vaikuttamistyön eetos on vaikuttaa järjestössä tärkeäksi katsotun asian eteenpäin viemiseksi. Järjestöjen vaikuttamistyön kohteena ovat muun muassa poliittiset päättäjät. Järjestö vaikuttaa, puolue tavoittelee poliittista valtaa vaikuttaakseen.
Eläkeliiton vaikuttamistyön perustehtävä
Eläkeliitto toimii Eläkeliiton toiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi, joka liiton sääntöjen mukaan on ”eläkeläisten ja muiden eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä heidän sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa edistäminen”. Siten vaikuttamistyötä tehdään asiapohjaisesti ja eetoslähtöisesti. Vaikuttamistyön kohteena ovat kaikki poliittiset puolueet.
Hyvään vaikuttamistapaan kuuluu sekä kuuntelu että keskustelu. Hyvä vaikuttaminen on sellaista, että molemmat osapuolet viisastuvat. Parhaimmillaan vaikuttaminen on jatkuva ja pitkäjänteinen vuoropuhelu ennen päätöksentekoa, sen aikana ja päätösten jälkeen.
Avoimuus luo pohjan luottamuksellisuudelle. Eläkeliitto kertoo vaikuttamistyöstään verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan, jolloin materiaali on näkyvillä ja kaikkien käytettävissä.
Ihmisillä on erilaisia, keskenään ristiriitaisia arvoja. Kun joidenkin arvovalinnat muuttuvat yhteiskunnallisiksi päätöksiksi ja laeiksi, toisten arvovalinnat jäävät syrjään. Vaalien yhteydessä Eläkeliitto tukee eläkeläisten omaa vaaliosallisuutta, jotta eläkeläisten itsensä ääni tulisi mukaan päätöksentekoon. Tämä tapahtuu esimerkiksi tiedottamalla tavoista, joilla voidaan tukea niitä, jotka muuten eivät pääsisi äänestämään sekä kannustamalla äänestämiseen ja ehdolle asettumiseen.
Eläkeläiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä
Vanhuuseläkeläiset ovat erittäin monimuotoinen ryhmä. Iältään tähän yli 1,6 miljoonan henkilön väestönosaan kuuluu ihmisiä noin 60-vuotiaasta yli 100-vuotiaisiin eli useampi sukupolvi ihmisiä.
Kaikissa väestöryhmissä ihmiset ovat yksilöitä. Ihmisten arvomaailmat ja kiinnostuksen kohteet ovat yksilöllisiä. Näin on myös eläkeiässä.
Ikääntyneiden sosioekonominen asema on keskenään erilainen. Ikääntyneiden toimintakyky ja terveydentila vaihtelevat. Ikääntyneiden henkilökohtaiset vakaumukset tai heidän äidinkielensä eivät ole samat. 65-vuotiaan mielenmaisema on erilainen kuin 95-vuotiaan. Kaikkia eläkeläisiä yhdistävä ainoa seikka on se, että he kaikki ovat eläkkeellä.
Sen vuoksi myös eri eläkeläisjärjestöt toimivat arvopohjaisesti, kukin omien toimintaperiaatteidensa pohjalta.
Eläkeläisjärjestöille yhteisiä tavoitteita edistetään yhteistyöllä
Kuusi keskeistä valtakunnallista eläkeläisjärjestöä tekee yhteistyötä konsensusperiaatteella eli niissä asioissa, joista kaikki järjestöt ovat samaa mieltä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry avulla. EETU ry:llä ei ole omaa rahoitusta, vaan rahoituksesta vastaavat sen jäsenjärjestöt yhdessä. EETU ry puheenjohtajuus kiertää ja vaihtuu vuosittain jäsenjärjestöjen kesken. Silloin kun järjestöjen näkemykset arvopohjaisesti eroavat, yhteistä vaikuttamistyötä ei tehdä eikä kantaa oteta.
Vaikuttamisen tärkein työkalu on tieto
Vaikuttamistyön arvo sille, johon halutaan vaikuttaa, on kiinnostavan ja relevantin tiedon saanti. Eläkeliitto tarjoaa päättäjille tietoa eläkkeellä olevien näkemyksistä erilaisten kyselytutkimusten ja selvitysten muodossa. Eläkeliitto lähettää kaikille kansanedustajille neljä kertaa vuodessa uutiskirjeen eduskuntatyön kannalta ajankohtaisista eläkeläisiä koskevista asioista.
Vuonna 2026 Eläkeliitto on tehnyt kaksi kyselyä koskien eläkkeiden leikkausta (n = 12 436) ja vanhusten hoivatukea (n = 4 243). Eläkeliiton ja Tutkimustie Oy 60+ -barometri ikääntyneiden arjesta ja hyvinvoinnista on julkaistu vuosina 2021 ja 2024.
Eläkeliiton asiantuntemusta hyödynnetään
Eläkeliitto ei voi itse päättää eläkkeiden korotuksista tai sosiaaliturvasta. Eläkeliitto voi tehdä aloitteita, antaa lausuntoja, osallistua työryhmiin, osallistua julkiseen keskusteluun ja tuoda eläkeläisten näkemyksiä päättäjille.
Virkamiehet ja poliitikot kuulevat oma-aloitteisesti Eläkeliittoa. Vuonna 2025 Eläkeliitolta pyydettiin tai Eläkeliitto antoi 25 lausuntoa. Kannanottoja julkaistiin 9. Vanhusasiamies oli esillä mediassa 20 kertaa. Asiantuntijapyyntöjen lukumäärä oli 13, työryhmien ja verkostojen 15.
Eläkeliiton vaikuttamistyössä tavoitellaan vaikuttavampia päätöksiä
Vaikuttamistyön ydin on yksinkertainen: päätöksenteko paranee, kun sen pohjana ovat tutkittu tieto, käytännön kokemus ja avoin vuoropuhelu. Eläkeliitto vaikuttaa puoluepoliittisesti sitoutumattomana parempien päätösten puolesta. Eläkeliiton vaikuttamistyössä ei tavoitella valtaa, vaan vaikuttavampia päätöksiä.
