Matti Keskitalo
Matin kiinnostus luontoon alkoi jo nuorena, mikä sittemmin jo kuitenkin aikuisena miehenä 1983 jalostui vissien luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, korukivien keräilyn ja kullankaivuun kautta.
Harrastus käynnistyi muutaman lapsuuden ja nuoruuden kaverin tapaamisella, jossa yhdellä oli kosketus lapin retkeilyyn ja jopa kullankaivuuseen.
Siitä vähin erin harrastus konkretisoitui käytännön tasolle. Toiminta tässä vaiheessa oli vahvasti lapiotyötä ja vaskoolin käyttöä, toiveena löytää koruiksi sopivia korukiviä ja kultahippuja.
Ehkä merkittävin löydös tapahtui 1989 Ivalojoen latvavesiltä, josta kaverukset löysivät n. 200 kg Jaspis-kiven. Siitä Matti kirjoittaa alla tarkemmin.
Jaspis on tiivistä, läpinäkymätöntä kalsedonia. Se on epäpuhtauksien, erityisesti rautaoksidin punaiseksi, vihreäksi tai keltaiseksi värjäämä kivilaji. Jaspis on kvartsin muunnos, ja koostuu pääasiassa silikaatista. Jaspis on myös suosittu korukivi. Punainen Jaspis on Fyysistä voimaa antava kivi. Kittilän Vuossavaaran rikkoutuneesta ja valkoisella kvartsilla rakotäyttyneestä kivestä on käytetty korukivenä nimitystä jaspisbreksia. Kiven breksiakappaleet ovat samanlaista jaspiskvartsiittia kuin tasalaatuisessa Kittilän jaspiskvartsiitissa. Sitä on käytetty korukivenä 1950-luvulta alkaen. Kivi saa värinsä mikroskooppisista verenpunaisista hematiittisälöistä. Synnyltään se on prekambrisen merenpohjan rautasaostumaa, joka on metamorfoitunut jaspiskvartsiitiksi. Kiven rautasaostuma-alkuperä näkyy yhä sen mikrorakenteista. Parhaimmat löytöpaikat ovat Kittilän Hanhimaalla ja Vuossavaarassa. Pieninä irtokivinä jaspiskvartsiittia voi löytää Lapista.
Näytteillä ollut kivi on löytynyt 1989 Ivalojokeen laskevan Palsiojan latvapuroilta, Palopirtinojalta suon reunasta. Kiven paino oli arviolta n. 200 kg, se tuotiin purilailla n. 6 km:n matkan pitkin soita ja vaaramaisemia, purojen yli, neljä miestä veti kiveä täyden työpäivän kestoisesti, auton takakonttiin, josta se tuotiin erään tehtaan laboratorioon sahattavaksi neljään yhtä suureen osaan palasiksi. Kiven löytäneellä porukalla oli -80 luvulla valtaus ko. alueella, josta tämä neljän henkilön jakoryhmä syntyi. Kyseisen kokoinen Jaspibreksia kivi on kooltaan löytömaisemissa erittäin harvinainen, toteaa Geodeettisen laitoksen tutkijat. Kivestä on tehty runsaasti koruja joita on nyt esillä tässä näyttelyssä muutamia. Mukana on myös korujen aihioita, sekä rummutettuja kiviä, joista tehdään koruja. Rummuttamalla ja pesemällä selviää, että onko kivi soveltuva jatkohiottavaksi koruksi. Kivi on poikkeuksellisen ehyttä soveltuen hyvin korukiveksi. |
Harrastuksen myö-
hemmässä vaiheissa
jotkut innostuivat
enemmän tehok-
kaampaan, kone-
voimaiseen kaivuu-
seen, kaivinkoneen ja ison seulontarummun sekä vesipumppujen avustamana.
Rummutuksen jälkeen jää hyviä kivikasoja, josta löytyy myös hiontaan sopivia kivilajeja.
Matin nykyisestä “aarre- salkusta” löytyy edelleen tälläkin hetkellä runsaasti, kymmenittäin erilaisia korukivipusseja ja -purkkeja, sisältäen erilaisessa jalostuksen vaiheessa olevia, mitä erikoisempia korukiviä.
Hiljan tapahtunut muutto pienempään asuntoon on vaatinut korukivi-varastojen ja niiden työstössä tarvittavien laitteiden ja työkalujen vähentämistä, mutta silti harrastus jatkuu.
Seuraavassa videoklipissä Matti kertoo lyhyesti miten harrastus aikoinaan sai alkunsa (kesto 1:13 min).
Jos sinua kiinnostaa kuulla ja nähdä enemmän, millaisia eri vaiheita Matin nyt jo lähes 40-vuotta jatkuneeseen harrastukseen on matkan varrella mahtunut, voit katsoa pitemmän videoklipin (kesto 14:56 min).
Alla kuvagalleria, jossa läpileikkaus Matin harrastuksen eri vaiheista ja sen tuloksena löytyneistä korumateriaaleista, sekä -aihioista.
Kullanhuuhtojilla on omat painoon perustuvat mittayksiköt löydetyille kultahipuille
Evert suurin, hengetön pienin
Kultahippujen vakiintuneet mitat ja nimet ovat: hengetön alle 0,5 grammaa, saivare alle gramman, penikkatäi 1-2 g, täi 2-4 g, lutikka 5-9 g, russakka 10-14 g ja isomus yli 15 grammaa.
Suurin Lapista löydetty hippu on Evert Kiviniemen 1935 Luton latvoilta kaivama 392,9 gramman Evertin nimen saanut möhkäle.
Tästä takaisin näyttelyn nimilistaan