Ennaltaehkäisy osana kuntoutusta
Ennaltaehkäisyn merkitys on viime vuosina ymmärretty entistä paremmin ja nyt se liitetään selkeämmin myös kuntoutukseen. Kuntoutusta kuvataan yleensä tavoitteellisena prosessina, jolla on alku ja loppu. Ennaltaehkäisevä kuntoutus sen sijaan on meille kaikille tarpeellinen jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Ennaltaehkäisyllä pyritään välttämään raskaampien kuntoutustoimenpiteiden tarve.
Ennaltaehkäisevä kuntoutus sisältää laajasti ottaen kaiken sen, mitä hyvinvointimme ja terveytemme eteen teemme. Liikunta on tietenkin tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä, mutta myös yhteisöön kuuluminen ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Liikunnan osalta kukin voi kuitenkin valita itselle sopivan liikuntamuodon ja siihen parhaiten sopivan paikan sekä itselle sopivan tahdin. Niin ja seuran, yhdessä on mukavampaa. Liikkumattomuus on pahinta ja kaikenlainen aktiivisuus missä tahansa muodossa tekee hyvää. Onpa se sitten puuhailua puutarhassa, vaeltelua metsässä tai vaikka kaupassa käynti kävellen.
Kuntoutus toimintakykyä tukemassa
Kuntoutus vaatii kuntoutujalta aina sitoutumista ja motivoitumista. Yleisesti ottaen kuntoutuksen ammattilainenkaan ei saa paljoa aikaan ilman, että kuntoutuja itse tekee kuntoutumisensa vaatiman työn. Kukaan ei siis voi kuntouttaa ketään väkisin. Ensin selvitetään missä mennään ja määritellään tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Ammattilainen antaa myös ohjeita ja neuvoja, tukee ja opastaa. Ja juuri tämä on yhteistä ennaltaehkäisevän kuntoutuksen kanssa, tarvitaan oma motivaatio ja halu. Eikä kannustuksestakaan ole haittaa!
Voidaan tietysti kysyä mitä uutta tässä nyt on, onhan omasta hyvinvoinnista pidetty huolta jo ennen kuin siitä puhuttiin ennaltaehkäisevänä kuntoutuksena. Totta, mutta se, että kuntoutuksen ammattilaiset opastavat ja kannustavat myös ennaltaehkäisyyn on entistä tärkeämpää, kun väestön ikärakenne muuttuu ja eläkeläisiä on enemmän kuin ennen. Ennaltaehkäiseminen on helpompaa ja halvempaa kuin hoito ja kuntoutus, joiden saatavuus on rajallista. Aktiivisten, hyvinvoivien eläkeläisten elämänlaatu on merkityksellistä niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Hyvinvointia ikääntyneelle -hanke rakenteita rakentamassa
Vuodenvaihteessa 2022–2023 aloittivat uudet hyvinvointialueet ja niiden myötä koko Suomi oli uudessa tilanteessa. Vaikka järjestöjenkin rahoitus on tällä hetkellä vaakalaudalla, ovat ne kuitenkin edelleen tärkeässä yhteistyökumppanien roolissa hyvinvointialueiden ja kuntien työssä. Ja kun tarvitsijoita on paljon, niin kaikkia toimijoita tarvitaan. Kuntoutus parhaimmillaan säästää rahaa ja voi siirtää esimerkiksi asumispalveluiden tarvetta. Myös ennaltaehkäisy säästää rahaa ja yksilön tasolla se tuo iloa elämään ja toimintakykyä arkeen. Ennaltaehkäisyn näkökulma onkin tärkeä huomioida kautta linjan.
Eläkeliitto aloitti yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa Hyvinvointia ikääntyneille – osallisuutta edistäviä rakenteita järjestöjen ja Ikäneuvoloiden yhteistyöhön -hankkeen maaliskuussa 2023. Tavoitteena oli Eläkeläis- ja muiden järjestöjen ja hyvinvointialueilla toimivien ikäneuvoloiden toiminnallisen yhteistyön kehittäminen. Pyrkimyksenä on ollut myös ikääntyneiden osallisuuden lisääminen sekä palveluiden kehittämisessä että järjestötyössä. Nyt päätösvaiheessa voimme katsoa tyytyväisinä taaksepäin, saimme kolme pilottia kunnialla maaliin ja erittäin hyvää palautetta niissä tehdystä kehittämistyöstä.
