Korpilahden yhdistyksen 50-v-juhla
Korpilahden yhdistys juhli 50. toimintavuottaan Alkio-opistolla 6. elokuuta 2021. Paikalle oli saapunut noin kolmasosa jäsenistä ja runsas kutsuvieraiden joukko naapuriyhdistyksistä. Yhteensä paikalla oli vähän yli 80 juhlavierasta. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi Helsingistä ja Eläkeliitto Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Sirpa Pitkänen.
Kuvassa Korpilahden yhdistyksen sihteeri Valto Koskinen ja puheenjohtaja Orvokki Kakko vastaanottavat Eläkeliitto Muuramen puheenjohtaja Hannu Tyrväisen.
Juhlatilaisuuden aluksi vieraat asettuivat paikoilleen ja ruokailimme yhdessä. Pitkästä aikaa koronapandemian vaivaama yleisö pääsi kokoontumaan näin suurella joukolla. Vapaa rupattelu ja juhlamieli täytti Alkio-opiston ruokasalin.
Ohjelmaosuuden aluksi laulettiin yhdessä Keski-Suomen kotiseutulaulu. Oona Heikkinen (vasemmalla) ja Katariina Weijo säestivät yhteislaulun viululla ja pianolla.. Me kuulimme heidän musiikkiesityksen myös ohjelman myöhemmässä vaiheessa.
Sanataiteilija Seppo Oravuo esitti runon. Yhdistyksen puheenjohtaja Orvokki Kakko hoiteli juontotehtävät. Karaokelaitteiden oheistuotteena saimme saliin hyvät äänentoistolaitteet.
Maailma paranee puhumalla. Näin sen täytyy olla, kun hyvin usein näihin juhlavuosijuhlien ohjelmiin laitetaan juhlapuheita tai menneiden aikojen muisteluita. Tällä kertaa menneitä muisteli Valto Koskinen (kuvassa vasemmalla) ja Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi puhui Eläkeliiton ajankohtaisista asioista sekä nosti esiin Korpilahden yhdistyksen saavutuksia Koronapandemian rajoituksien keskeltä.
.
Merkkivuosijuhlissa kuuluu palkita mitaleilla ansioituneita järjestötoimihenkilöitä. Tämä kunnia suotiin Korpilahden juhlissa seuraaville: Vasemmalta Irma Suojärvi, Tellervo Tanhuanpää, Salli Saarinen, Juhani Ahvenus ja Seija Mennala saa hopeiset ansiomitalit. Kuvasta puuttuu Matti Nissi ja Annikki Mäkinen.
ELÄKELIITTO Korpilahden 50-v-historiaa
Mekin olemme osa Eläkeliittoa, niin minä sanon muutaman sanan oman liiton toiminnasta.
Eläkeliitto eli meidän kattojärjestö Helsingissä täytti sekin 50 vuotta viime vuonna. Liiton historiasta julkaistiin internetissä selailtava kirja nimeltään SUKUPOLVIEN KETJUSSA, Eläkeliiton 50-vuotta. Tätä julkaisua minäkin ole tutkinut.
Savolaisilla oli merkittävä rooli Eläkeliiton syntyhistoriassa ja jossain vaiheessa liiton kotipaikaksi suunniteltiin jopa Kuopion kaupunkia. Helsinki veti kuitenkin pidemmän korren ja liiton kotipaikaksi valikoitui Helsinki. Varmaankin tämä oli hyvä valinta, kun tarkoituksena oli perustaa valtakunnallinen eläkeläisjärjestö.
Eläkeliitto syntyi käytännön tarpeesta eläkeläisten taloudellisen aseman kohentamiseksi. Käytännössä tämä tarkoitti tarveharkinnasta riippumattoman eläketurvan järjestämistä kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille. Vuosien kuluessa meille sitten tulikin yleinen kansaneläke ja takuueläke. Vieläkin on monta ongelmaa vähävaraisten eläkeläisten toimeentulossa ja työtä tällä rintamalla riittää.
EL jäsenmäärä ylitti 100 000 jäsenen rajan vuonna 1985 ja se onkin jatkuvasti ollut suurin eläkeläisjärjestö Suomessa.
Taloudellisen edunvalvonnan lisäksi EL harjoittaa eläkeläisten loma- ja virkistystoimintaa. Näkyvin merkki tästä on EL omistama Lehmirannan lomahotelli, joka on monelle korpilahtelaisellekin tullut tutuksi. Lehmirannassa ei pelkästään lomailla. Siellä järjestetään joka vuosi monia järjestön toimintaan liittyviä koulutusjaksoja.
ELÄKELIITON näyteikkuna meille jäsenille on ollut alkuajoista lähtien valtakunnallinen EL Sanomat-lehti. Moni asia on nykyisin nähtävillä internetissä ja niin on EL Sanomatkin. Jokaiseen jäsentalouteen EL Sanomat yhä jaetaan myös paperiversiona.
Oma yhdistys Korpilahdelle
Aivan kohta minä kerron kuinka EL Korpilahden sai alkunsa. Sitä ennen Yleisradion ja television esimerkkiä noudattaen tässä vaiheessa kuuluu esittää jonkinlainen insertti, joka johdattaa kuulijat oikealle vuosikymmenelle. Kun ei meillä täällä ole televisioita käytössä, niin minä vaan luen viisi tosiasiaa 1970 luvun alkupuolelta.
1) Pankkikonttoreita oli Korpilahdellakin useita ja sieltä sai palvelua arkipäivisin, kun pankkikirjan kanssa meni pankin tiskin äärelle asiaansa esittelemään. Ainakin tämä asia on 50 vuoden aikana aika paljonkin muuttunut.
2) Opintolainoille alettiin myöntää valtion takaus. Pankeista yhtä äkkiä sai opintolainaa kohtuullisen määrän ja matalalla korolla ilman henkilötakauksia lähes automaattisesti. Näin moni urapolku sai suotuisan alun.
3) Korpilahti oli väestötappiokunta niin kuin moni muukin maaseutukunta. Väki väheni vuosaikymmenien ajan noin 100 asukkaan vuosivauhtia. Muuttoliike kaupunkeihin oli voimissaan ja monet muuttivat Ruotsiin. Minä itsekin olen muuttanut niihin aikoihin Ruotsiin työn perässä ja palasin sieltä takaisin moneen muun lailla muutamaa vuotta myöhemmin, kun tilanne Suomessa oli oleellisesti parantunut.
4) Maaseudulla peltoja paketoitiin ja/tai istutettiin puita kasvamaan valtion tuella kun maataloustuotteita tulvi markkinoille enemmän kuin oli tarvetta. Tämä masensi monen mielen ja kiihdytti entisestään muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.
5) 1970-luku oli kuitenkin voimakkaan muutoksen, kehityksen ja vaurastumisen aikaa. Autoja ostettiin vilkkaasti ja valtateillä koettiin liikenneruuhkia erityisesti juhlapyhien aikaan.
Yksi vuosi Eläkeliiton perustamisen jälkeen Korpilahdellakin ajateltiin, että nyt on aika perustaa oma Eläkeliiton yhdistys Korpilahden kuntaan. Yhdistyksen perustava kokous järjestettiin toukokuun 14. vuonna 1971. Saapuvilla oli kahdeksan henkilöä, joista kuusi liittyi heti yhdistyksen jäseniksi. Kokouksen avasi talousneuvos Mauno Hakanen ja puheenjohtajaksi valittiin Signe Mennala. Mennalasta tuli myös yhdistyksen ensimmäinen johtokunnan puheenjohtaja. Yhdistyksen säännöiksi vahvistettiin eläkeliiton mallisäännöt. Tätä tapahtumaa me nyt 50 vuotta myöhemmin täällä juhlimme.
Yhdistyksen puheenjohtaja on se henkilö, joka pitää pyörät pyörimässä ja varmistaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden. Korpilahden eläkeliittolaisilla on ollut onnea ja aina on löytynyt sopiva henkilö pyöriä pyörittämään. Varmasti on paikallaan mainita heidät nimeltä. 13 nimeä minä löysin arkistopapereista. Toivottavasti ketään ei ole unohdettu.
Puheenjohtajia:
Signe Mennala, Kalle Vanhala, Elsa Alen, Helvi Tissola, Mikko Leinonen, Kaisa Ahonen, Kaarina Ala-Lehtimäki, Eero Rantanen, Irja Ahovuori, Salli Saarinen, Juhani Ahvenus, Seija Mennala, Orvokki Kakko
Yhdistyksen arkistossa on monenlaisia tietoja tallessa ja minullakin on ollut tilaisuus näitä papereita tutkia. Vuodesta 2013 alkaen olen ollut tämän yhdistyksen sihteerinä. Yhdistyksen toiminta tältä ajalta on tullut tutuksi. Kun olen silmäillyt yhdistyksen alkuaikojen pöytäkirjoja, niin täytyy todeta, että aika samanlaista toimintaa on jo silloin ollut. Koko ajan on järjestetty erilaisia tapaamisia kerhojen, juhlien, retkien, asiantuntijaluentojen ja vapaaehtoistyön merkeissä. On osallistuttu liiton ja K-S piirin kokouksiin ja järjestökoulutuksiin ja on hoidettu oman yhdistyksen hallintoa sääntöjen mukaan.
Kun tutkin yhdistyksen arkiston papereita, niin huomasin, että kaikki tilinpäätökset 50 toimintavuodelta ovat tallessa. Mukana on paksut pinot kuitteja. Aivan alkuvuosina tuloja ja menoja on käsin kirjoitettu ruutuvihkoon. Myöhempinä aikoina tilitapahtumat on pääasiassa kirjattu pankin tiliotteelle.
Myös kokouspöytäkirja on alkuaikoina usein kirjoitettu käsin ruutuvihkoon. Sen verran työlästä se homma on siihen aikaan ollut, että aika lyhyesti moni asia on tullut paperille kirjatuksi. Tilanne on huomattavasti parantunut 2000-luvulla, kun kotitietokoneet yleistyivät ja kokouspöytäkirjojen ja muidenkin asiapapereiden tekeminen olennaisesti helpottui.
Tämän historiaosuuden laati
Valto Koskinen
Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen sihteeri
2.8.2021
Teksti: Valto Koskinen
Kuvat: Ilpo Weijo
Eläkeliitto Korpilahden yhdistys juhlii 50. toimintavuotta Alkio-opistolla 6. elokuuta.
