Lausunto P-P:n hyvinvointialueen sote järjestämissuunnitelmaan

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote järjestämissuunnitelman
luonnokseen ikäihmisten näkökulmasta

Hyvät asiat:

Yleisesti palvelujen painopisteen siirtäminen perustasolle ja ennakoivaan toimintaan. Säästää erityistason
palvelujen tarvetta ja tuo kustannussäästöjä.

Ympärivuorokautinen päivystystoiminnan säilyminen Oulaisissa. On erittäin tärkeä koko Oulun eteläiselle
alueella ja nostaa kaupunkimme profiilia hyvinvointipalvelujen keskittymänä.

Ikäihmisen neuvolatoiminnan aloittaminen koko alueella v.2023 aikana ja kuntouttavan päivätoiminnan
suunnittelu ja aikataulutus. Toimii ennaltaehkäisevästi, neuvoo ja opastaa.

Palvelusetelin laaja käyttö ja sääntöjen yhtenäistäminen: kotihoidossa, kotisairaanhoidossa, tehostetussa
palveluasumisessa, omaishoidon vapaissa, siivouksessa, avustajapalveluissa ja lääkkeiden koneellisessa
annosjakelussa. Antaa lisää valintavaihtoehtoja palvelujen tarvitsijoille.

Omaishoidon tuen laajentaminen ja yhtenäisten kriteerien luominen sekä tuen saannille että tuen
maksuluokille. Luo alueen palveluihin yhtenäisyyttä ja yhteismitallisuutta. Toivottavasti kehittyy jatkossa
todelliseksi hoitovaihtoehdoksi, joka sisältää perheelle myös vahvat tukipalvelut.

Etälääkärituki virka-ajan ulkopuolella kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen (Kotas-pilotti)
Vähentää merkittävästi mm. yhteispäivystyksen ja osastohoidon tarvetta ja nopeuttaa avun saantia
kenttätyöhön virka-ajan ulkopuolella.

Arviointi- ja kuntoutuspaikkojen lisääminen. Tehostaa esim. leikkausten jälkeisen nopean ja vaikuttavan
kuntoutuksen saamista ja estää varsinkin ikäihmisten kunnon romahtamisen. Palauttaa toimintakyvyn
leikkauksen edeltävälle tasolle. Hyvä arviointitoiminta nopeuttaa oikean hoito- tai hoivapaikan löytymistä.

Kotisairaalatoiminnan ja kotihoidon kehittäminen. Edellyttää osaavaa riittävää henkilöstöä ja alkuun
voimakasta taloudellista satsausta, mutta tuo säästöjä pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointiteknologia ja kotona asumista tukevat teknologiset ratkaisut. Ne on toteutettava
käyttäjäystävällisesti ja siten, että käytössä on rinnakkain myös palvelut niille, jotka eivät hallitse
teknologian vaatimia valmiuksia.

Huolestuttavat ja arveluttavat asiat:

Rahan riittävyys koko hyvinvointialueella. Ikääntyneiden ihmisten suhteellinen osuus väestöstä lisääntyy
voimakkaasti ja sairastavuus tällä alueella on korkea. Lisäksi erityisesti alkuvuosina tarvitaan rahaa
palkkojen harmonisoinnin lisäksi myös järjestämistapojen kehittämistoimintaan ja tietoverkkojen
yhteensopivuuteen.

Henkilökunnan riittävyys ja ammattitaito on suuri haaste koko hyvinvointialueella. Nykyinen
hoitajajärjestöjen työtaistelutoimenpiteet eivät ainakaan helpota tilannetta. Ympärivuorokautisia
hoitopaikkoja niin sairaanhoidossa kuin tehostetussa palveluasumisessa on suljettu hoitajapulan vuoksi.
Nykyisen hoitajamitoituksen nostaminen 0.7 ensi keväänä tulisi siirtää ainakin vuodella eteenpäin ja lisätä
vastaavasti avustavan hoitohenkilökunnan työpanosta. Myös hoitohenkilökunnan poikkeuskoulutusta tulisi
lisätä ja vaikkapa väliaikaisesti lyhentää ammattiin valmistuvien koulutusaikoja, keskittyen olennaiseen.

Etäkotihoito on suunnitelman mukaan ensisijainen kotihoidon vaihtoehto toimintamalleja uudistettaessa.
Jo vuoteen 2025 mennessä 12 % kotihoidon käynneistä toteutuu sähköisesti. Ikäihmisten kotihoito on
pitkälti paikan päällä tapahtuvaa toimintaa, jonka muuttaminen ensisijaisesti etähoidoksi on utopiaa. Jo nyt
hoidetaan puhelimilla varmistukset ja voinnin kyselyt, mutta mm. syöttämiset, vaippojen vaihdot ja
auttaminen pesuissa ja pukeutumisissa, sekä IV-hoidot eivät toteudu etäyhteyksillä. Myös muistisairaille
etäkotihoito ensisijaisena vaihtoehtona ei ole toimiva ratkaisu.

Yhteisöllisen asumisen voimakas korostaminen ja samanaikaisesti tehostetun palveluasumisen
(ympärivuorokautinen) vähentäminen ihmetyttää. Määritelmän mukaan ”yhteisöllisessä asumisessa
asukkaat jakavat tiloja, välineitä tai palveluita. Tavoitteena on, että asukas voi asua mielekkäässä
asumisympäristössä myös toimintakyvyn ja terveyden heikentyessä. Yhteisölliseen asumiseen on saatavilla
tueksi tarvittavia palveluja, esim. kotihoito” Hoitajamitoitus ja paikalla oleva yöhoito ei näytä koskevan tätä
asumismuotoa. Nimeä muuttamalla voidaan siis kiertää hoitajamitoituksen vaatimuksia ja helpottaa
hoitajapulaa. Onko tämä silmänkääntötemppu?

Muistamme vielä, kun vanhainkotien laitospaikkoja muutettiin 1990-luvulla tehostetun palveluasumisen
paikoiksi, jolloin ne luettiin avohuoltoon kuuluviksi. Vanhukset maksoivat asumisestaan vuokran ja saivat
siihen mahdollisesti Kelan asumistuen. Samoin Kela maksoi avohoitoon hoitotuet. Näin saatiin ihan
laillisesti Kela maksamaan osan hoidon kustannuksista.

Vanhusten laitoshoitopaikkoja ei Oulun eteläisellä alueella ole enää lainkaan. Tehostetun palveluasumisen
ja arviointi- ja kuntoutusyksiköpaikkoja suunnitellaan vähennettäväksi. Yhteisöllisen asumisen paikkoja
lisätään. Sairaalahoitopaikkoja vähennetään esim. Oulaisten terveyskeskuksen vuodeosaston 24 paikkaa on
suunnitelmassa vähennetty nollaan. Näistä Oulaisten paikoista on tällä hetkellä käytössä 12
henkilöstöpulasta johtuen. Tilojen mahdollinen käyttötarkoitus ratkeaa lehtitietojen mukaan myöhemmin.
Oulaisten vuodeosastopaikkojen vähentäminen nollaan on täysin epärealistinen suunnitelma.

Käytännössä tehostetuista palveluasuntopaikoista on koko eteläisellä alueella edelleen puutetta ja kotona
tai sairaanhoidon yksiköissä jonotetaan vapautuvia paikkoja. Päivystyksestä ambulanssit kuljettavat
ikäihmisiä alueen eri vuodeosastoille, kun kotona ei enää pärjätä, mutta ympärivuorokautista pysyvää
paikkaa ei ole saatavilla. Tämä ambulanssiralli on todella kallista, epätarkoituksenmukaista ja
epäinhimillistä.

Jos tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään, on ENSIN saatava kuntoon kotisairaalatoiminta ja
tehokas kotihoito ja niihin riittävät henkilöresurssit. Muutokset on tehtävä pitkällä aikavälillä.

Oulaisten vuodeosaston 24 paikkaa voisi jatkossa toimia koko eteläistä aluetta palvelevana
arviointiosastona ja lyhytaikaista hoitoa ja kuntoutusta tarjoavana yksikkönä. Se toimisi myös jonkinlaisena
” välilanssina ” koko alueen ikäihmisille, joilla ei ole ympärivuorokautista paikkaa päivystyskäynnin jälkeen.
Tällä vähennettäisiin ambulanssirallia ja hoito olisi päivystyksen kanssa samassa paikassa. Näin saataisiin
myös säästöjä kuljetuskustannuksiin.

Oulaisissa 26.9.2022

Eläkeliitto Oulaisten yhdistys ry           Oulaisten Eläkeläiset ry