Eäkeliittolaiset juhlivat kekriä Rokualla 6.11.2023

Maittava ruoka, hyvät puheet, mukavat kulttuuripalat, arpajaisjännitys ja karaoketanssit onnistuneen juhlan resepti

Eläkeliiton Kainuun piirin perinteistä kekrijuhlaa vietettiin tänä syksynä Rokualla. Vaalan yhdistys oli vetovastuussa ja järjesti mainion tapaamisen yli 250:lle eläkeliittolaiselle. Sumuinen, leuto sää ja osin liukkaat tiet saattelivat bussikolonnaa ja yhdistysväkeä eri puolilta Kainuuta yhteiseen juhlaan, monelle entuudestaan tuttuun lomakohteeseen, kylpylään ja lihapatojen ääreen. Tällä kertaa uimapuvut oli jätetty kotiin, nyt mukana oli tanssikengät ja juhlakamppeet.

EL Vaalan yhdistyksen puheenjohtaja Aune Sallila iloitsi  tervetulopuheessaan runsaasta osanotosta ja mahdollisuudesta järjestää tällainen kohtaamisen areena. Kainuun piirin puheenjohtaja Eira Seppänen toi sekä piirin että Eläkeliiton tervehdyksen muistuttaen jäsenistöä ensi kesän liittokokouksesta ja  kesäpäivästä Sotkamon Vuokatissa. Valtakunnalliseen tapahtumaan 11.-13.6.2024  on luvassa oheisohjelmana mm. kiertoajelu maisemakohteisiin sekä pesäpallo-ottelu.

Vaalan kunnan edustajana juhlassa puhui hyvinvointisuunnittelija Ritva Karhula, joka kiitteli paikallisen  EL yhdistyksen aktiivista roolia ikäihmisten hyvinvoinnin mahdollistajana.

Kulttuuriannista vastasi Antero Mustonen haitarinsoitolla ja Risto Vähäsarja säestämällä maakuntalaulut Kainuun marssi ja Kymmenen virran maa. Vaalan yhdistyksen jäsen Kirsti Mäkinen lausui Martti Väyrysen runon Rakentajan unelma ja Kyösti Mäkimattilan runon Kirjasta ja ruususta. Karaokemusiikki kutsui tanssinhaluisia parketille, mutta sitä ennen jännättiin vielä onnenhetkeä arpajaisissa.  Hämärtyvässä iltapäivässä noustiin linja-autoihin ja kotimatkalle matkamuistona kokemus antoisasta kekrijuhlasta. 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Kainuun Opiston hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen. Hän toimii opiston strategiaprosessin vetovastuussa ja visioi Senioriopiston tulevaisuudesta mm. yhteiskunnallisesta yrityksestä, joka voisi välittää eläköityvien ammattilaisten työpanosta erilaisia palveluja tarvitsevien ikäihmisten käyttöön.

 Korhonen katsoi puheessaan myös peräpeiliin ja muisteli sodanjälkeisen sukupolven toiveikasta asennetta pula-ajan ja niukkuuden jälkeen. Oltiin tyytyväisiä vaurastumiseen, koulutustason nousuun ja ennen kaikkea itsenäiseen Suomeen, vaikka tasapainoilu idän ja lännen välillä onkin osa historiaamme.

Korhonen viittasi tulevaan 106:nteen itsenäisyyspäiväämme ja tuleviin presidentinvaaleihin. Keskustelu presidenttiehdokkaiden kyvykkyydestä johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on syventynyt tässä poikkeuksellisessa turvallisuusympäristössä ja riskikertoimien kasvaessa. Myönteisenä Korhonen näkee sen, että olemme havahtuneet huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitykseen ainakin ruuan, energian ja lääkkeiden suhteen.

Suomi on edelleen kohtuullisesti pärjäävä hyvinvointivaltio ja arki on kohtuullisen turvallista, vaikka ajan ilmiöitä ovat  ilmastonmuutos, nopeasti leviävät infektiot, lähellä oleva sota ja huoli valtionvelasta. Selvitäksemme tarvitsemme eniten toisia ihmisiä, ystäviä, perheenjäseniä, mahdollisuutta jakaa ilojamme ja surujamme, mahdollisuutta saada hoivaa ja huolenpitoa, mahdollisuutta huolehtia toisista. Tutkimusten perusteella on selvää, kuinka tärkeää on ikääntyvien hyvinvoinnin kannalta yksinäisyyden torjunta ja yhteinen sosiaalinen toiminta, hyvänä esimerkkinä Eläkeliiton yhdistysten toiminta. Iäkkäiden ihmisten äänen on kuuluttava hyvinvointialueiden kehittämisessä. Eläkeläisjärjestöjen ja vanhusneuvostojen rooli on tässä edunvalvojan tehtävässä merkittävä. Ikäihmisten osallisuus tarkoittaa myös henkilökohtaista vastuuta omasta terveydestä ja toimintakyvyn ylläpidosta. -Olkoon tavoitteena kaikille vireä ikääntyminen! MP