Uudenmaan piirin kokous 11.10.2023
Viikon teema on ”Tehdään iästä numero”. Teema korostaa myös eläkeläisten/ikäihmisten moninaisuutta. Ennen olimme hyvin samanlaisia, jotka poistuivat monista aktiviteeteista, eikä osallistumista katsottu hyvällä. Nyt tilanne on toinen. 1.6 miljoonaa eläkeläistä on hyvin moninainen joukko. Kolme tärkeää kautta: hopeavuodet 60-80 v, vanhuusvuodet 80-100 v ja ympärivuorokautinen hoitoisuusvaihe. Jokaisessa omat piirteensä, ymmärrettävä kokonaisuus. Puhuminen jostakin vaiheesta ei ole keneltäkään pois.
Mikä on moninaisten eläkeläisten panos nyky-yhteiskunnassa? Eläkeläiset ovat maan suurimpia ikäihmisten liikuttajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, suurin omaishoitajaryhmä sekä perheiden ja vanhempiensa auttajia. Eläkeläiset osallistuvat enenevästi työelämään, päätöksentekoon, ovat veronmaksajia yli oman väestöosuutensa, kuluttajia, aktiivisia toimijoita eli olemme yhteiskunnan tukipilari. Tämä valtava työ ei näy BKT:ssä, kansantalouden kirjanpidossa. Niinpä kun me ikäännymme ja tulemme hoitoisuusvaiheeseen, me ansaitsemme arvokkaan ja hyvä hoidon ja kohtelun, joka tällä hetkellä monelta puuttuu. Se ei ole hyvinvointivaltiolle tyypillistä eikä hyväksyttävää. Sitä vastaan taistelemme eläkejärjestöissä.
Me loimme nuorisokulttuurin, me rakensimme modernin työelämän, nyt on meidän aika luoda vielä aktiivinen eläkeläisyys, hopea vuodet ja puolustaa arvokasta elämää jokaiselle ikäihmiselle myös hoitoisuus vaiheessa.. Meidän syntymän aikoihin suomalaisten elin-ikä oli keskimäärin vielä alle 60 vuoden. Nyt naisen tavoittelevat 85 vuotta ja miehetkin ovat 80.
Eläkejärjestöjen toiminnassa tänä aikana korostuu vaikuttamisen kausi, kuten kansaneläke-uudistuksen aikaan1980-luvulla, jolloin yhdessä luotiin maahan yhtenäinen kansaeläkejärjestelmä. EETU jätti kannanottonsa hallitusohjelmaan ja 2024 budjettiin. Hallitusohjelma ei juuri anna, mutta ei otakaan eläkeläisiltä. Hallituksen suurimmat leikkaukset, sosiaaliturvan 1,5 miljardin leikkaukset eivät juuri eläkeläisiä koske. Varsinaiset eläkkeiden leikkaukset ja indeksijäädytykset eläkkeisiin ja eläkeläisten asumistuen leikkaukset saatiin asiallisella vaikuttamisella torjuttua.
Julkisuudessa eläkeläiset on luokiteltu hallitusohjelman voittajiksi, kun indeksien jäädytys ja leikkaukset eivät koske eläkeläisiä ja kun eläkkeitä korotettaan tänä ja ensi vuonna yli palkkojen korotuksen. Hyvä niin. Mutta 1,6 miljoonasta eläkeläisestä suuri joukko elää toimeentulon rajamailla ja eläkeläisköyhyydessä. Näille runsaalle kolmasosalle eläkeläisistä hallituksen leikkaukset kasaantuvat. Tämä kolmannes eläkeläisistä ansaitsee alle 1250 euroa kuukaudessa ja siitä joukosta naisia on kaksi kolmasosaa. Mediaanieläke on nettona keskimäärin 1350 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkeindeksi nousi vuosina 1995-2022 yli 57 % ja ansiotasoindeksi lähes 115 %. Reaalinen nousu palkoissa oli tuona aikana 38% ja eläkkeissä vain 1 prosenttiyksikön.
Vaikka eläkeläisjärjestöt saivat hallitusohjelmaan monia eläkeläisille tärkeitä linjauksia mm omaishoitajien sosiaaliturvan ja aseman parantamisen, omalääkäri- ja -hoitajajärjestelmän käyttöönoton perusterveydenhoidossa, ruuhkanpurkuun panostamisen koronan jäljiltä jne, murheena on se, että toteuttamiskeinot ja rahoitus puuttuvat. Helposti tällaiset linjaukset ovat yhtä tyhjän kanssa, tuuleen huutamista. Erityinen huoli on omaishoitajien jaksamisesta ja kotihoidon kuntoon laittamisesta. Järjestelmät on jätetty kehittämättä. Liian moni ikäihminen on väärässä paikassa hoidon tarpeeseen verrattuna.
Hallitusohjelman osalta on ajankohtaisin huoli eläkeläisten toimeentulosta erityisesti pientä työeläkettä ja kansaneläkettä saavista. Ruuan ja lääkkeiden alvin korottaminen, omavastuiden korottamiset sekä maksupolitiikan maltilliset korotukset sekä toimeentulotukeen liittyvät leikkaukset kohdistuvat juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Eläkeläisillä ei ole sellaisia joustamismahdollisuuksia kuin palkansaajilla. Meillä elää eläkeläisköyhyydessä lähes 200 000 eläkeläistä. Olemme EU:lle luvanneet vähentää eläkeläisköyhyyttä 100 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä.
Suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria, EU:n keskitasoa. Yli puolella eläkeläisistä nettotulo kuukaudessa on alle 1350 euroa ja kolmasosalla koko eläke on alle 1250 euroa, ja siitä kaksi kolmasosaa on naisia. Perusturvan tason alhaisuudesta ja eläkeläisköyhyydestä joudumme EU:ssa ja OECD:ssä jatkuvasti selittelemään.
Niin kauan kuin Suomessa on eläkeläisköyhyyttä nykyisessä määrin, tavoitteemme on tehdä tasokorotukset kansan- ja takuueläkeisiin ja yhdenmukaistaa peruseläketurva. Vähempi osaisista on ensiksi pidettävä huolta.
Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan eläkeläisten maksutaakan keventämiseen yhdistämällä maksukatot ja pienentämällä omavastuita. Palvelu-, matka- ja lääkekatot yhdistetään yhdeksi maksukatoksi, jonka taso on korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. On syytä muistuttaa, että Suomessa kansalainen maksaa Euroopassa eniten omasta pussistaan, yli 20 prosenttia.
Lisäksi eläkeläisen kohtuuton verotus verrattuna palkansaajaan on keventämisen tavoitteena. Tuloluokissa 16 000-43 000 euroa vuodessa eläketuloa verotetaan yli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin palkkatuloa.
Toinen suuri huoli on hallituksen linjauksessa leikata hyvinvointialueen kustannusten kasvusta 1.4. mrd. euroa vuoteen 2027 mennessä. Keinot ja kohteet sysättiin hyvinvointialueiden kontolle. Hyvinvointialueilla on tuon lisäksi rahoitusvajetta 1.2 mrd euroa. Samalla hyvinvointialueiden omavastuuta rahoituksesta lisätään asiakasmaksuja korottamalla. Tämä tarkoittaa, että leikkaukset tulevat koskemaan myös perusterveydenhoitoa, palveluverkkoa, lähipalveluita ja siten sen suurinta asiakasryhmää, eläkeläisiä.
Vaikuttaminen sote-ratkaisussa on järjestöille suuri haaste ja mahdollisuus päättäjinä, vanhusneuvostojen tai muutoin kunnissa ja hyvinvointialueella. Hyvinvointialueiden hallinnolliset ratkaisut ovat nyt kutakuinkin tehty, mutta liian raskaiksi. Palvelujen keskittäminen ja fyysisten lähipalvelujen karsinnan vimma on vallitseva. Tarvitaan lähipalveluja ehkäisemään kalliimpien ja raskaampien palvelujen tarvetta. On aika nousta barrikaadeille alueilla.
Koko soten onnistuminen on kiinni perusterveydenhuollon rahoituksen lisäämisestä, julkisen ohjauksen vahvistamisesta, yksityisen sektorin vahvemmasta mukanaolosta, työvoiman saatavuudesta ja hoidon oikeasta porrastuksesta. Omalääkärijärjestelmä ja hoidon jatkuvuus.
Meidän sote-järjestelmämme on yksi eriarvoistavimmista Euroopassa, josta olemme saaneet kansainvälistä kritiikkiä. Missään ei ole niin hajautettua ja tuhlaavaa järjestelmää kuin meillä. Hyväkuntoisia ylihoidetaan ja huonokuntoisia alihoidetaan. Perustuslain mukainen julkinen johtajuus on hukassa ja opettelussa, jota muut toimijat käyttävät hyväkseen. Perusterveydenhuollon jonot ovat Suomessa Euroopan suurimmat. Nyt on aika panna kuntoon.
Ikäsyrjintä on räikeimmillään digi-palveluissa ja asioinnissa. Me ikäihmiset emme ole digin jarrumiehiä tai -naisia. Mutta digiasioinnin rinnalle on taattava muut palvelukanavat: puhelin, läsnäpalvelu lähipalveluina, kotiin tuodut palvelut, liikkuvat palvelut. Lähes 40 prosenttia 75-89 vuotiaista ei käytä internettiä. Useilla iäkkäillä on jäänyt käyttämättä viranomaispalveluita, koska palvelu on digitaalista. Kaikille sitä tarvitseville tulee tarjota mahdollisuus ei-digitaalisiin henkilökohtaisiin palveluihin. Tarvitsemme lain, joka velvoittaa kunnat järjestämään ja koordinoimaan digi-palveluiden opastusta ja neuvontaa.
Ikäihmisten osallisuutta ja hyvinvoinnin parantamista uusien kuntien tulisi varmistaa tarjoamalla ilmaiset liikunta- ja kokoontumistilat järjestöille. Siihen velvoittaa myös valtionosuuden rahoitus. Liikunta on parasta lääkettä, jonka vähäisyys aiheuttaa yleensä yhteiskunnassa vuosittain yli 3 mrd menot.
Joka vuosi tulee uusia eläkeläisiä yli 60 000 henkilöä uusin toivein. Erityisen merkittävää että me ikä-ihmiset ymmärrämme eläkeläisten moninaisuutta. Ikääntyminenhän on yksilöllisyyttä ja toiveetkin eläkkeellä ovat yksilölliset. Suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys olkoon yhteinen tavoitteemme. Sillä voidaan taata jokaiselle oman näköiset eläkevuodet. Uskon, että suomalaisten eläkeläisten tulevaisuus ongelmista huolimatta tulee yksi parhaista maailmassa. Sen hyväksi yhdessä työskentelemme. Hyvää ja arvokasta juhlapäivää kaikille, Kiitos.
