Yhteystiedot
Puh.joht. Onerva Halinen
puh. 040 5273352
halinalle(at)phnet.fi
Sihteeri Marja-Liisa Koskinen
puh. 050 3414734
marsa648(at)hotmail.com
Aurinkoisen aamun siivittämänä, starttasimme elokuiselle sokkomatkalle kohti tuntematonta.
Matkavastaava Arjan toivotettua kaikki tervetulleiksi, arvailut päämäärästä alkoivat heti ensimmäisestä risteyksestä ja Lammille käännyttäessä vaihtoehdoiksi veikkailtiin mm. Turkua ja Tamperetta. Mukavan kuljettajamme kysymys, että onhan kaikilla passi mukana, sai aikaan naurun remahduksen ja herätti entistä enemmän mielenkiintoa matkakohteesta.
Ensimmäiseksi pysähdyimme Hattulan Pyhän Ristin kirkolle katsomaan upeita kalkkimaalauksia. Olimme keväällä käyneet Hämeenlinnassa katsomassa ”Rottien pyhimys” – näytelmän, joka kertoi näistä kyseisen kirkon maalauksista ja maalareista 1500- luvulla. Tämä oli monelle suuri elämys ja toiveiden täyttymys, että vielä luonnossa pääsi tämän kaiken näkemään. Kirkossa saimme erittäin kattavan opastuksen kirkon historiasta ja maalausten synnystä. Maalaukset ovat toimineet koristeina ja selventäneet keskiajalla kirkkokansalle kristillistä oppia. Kirkko on yksi kolmesta jäljellä olevista keskiaikaisista tiilikirkoista ja se toimi pyhiinvaelluspaikkana keskiajalla.
Matkamme jatkui kohti Lepaan viinitilaa, jossa nautimme maukkaat kirkkokahvit.
Lepaalla on pitkät perinteet viinin valmistuksessa. Kirkkoviinejä valmistettiin jo 1900-luvun alussa ja kun puutarhaoppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1912, kuului marja- ja hedelmäviinien valmistus tärkeänä osan Säilykeoppi-nimiseen oppiaineeseen.
Tuliaisostojen jälkeen jatkoimme Hämeenlinnaan, jossa halukkaat pääsivät tutustumaan Militaria-museoon tai vaihtoehtoisesti käveleskelemään linnan piha-alueelle. Paahtava helle ajoi osan joukkoa istuskelemaan puiden katveeseen ja nauttimaan maisemista.
Vatsan jo kurniessa hurautimme Tiiriön ABC:lle nauttimaan makoisaa buffet lounasta. Jokaiselle löytyi jotakin ja olo raukeana jatkoimme matkaa Aulangolle.
Bussilla pääsimme kiertämään puistometsässä, Aulangon luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsevan tunnelmallisen Joutsenlammen ympäri. Lampi on valmistunut 1885 ja sen keskelle on rakennettu tekosaari joutsenten pesimistä varten, mutta nykyään ei lammella joutsenia näy.
Pysähdyimme jaloittelemaan, ottamaan valokuvia ja nostimme limsamaljan kesän ja sokkomatkan kunniaksi.
Viimeisenä kohteenamme oli Kyyrölän Savi, jonka juuret ulottuvat aina 1700-luvulle Karjalan kannakselle Kyyrölän kylään, jossa sijaitsi Suomen ensimmäinen keramiikan valmistuksen keskittymä.
Hämeenlinnaan Kyyrölän Savi Oy:n perusti vuonna 1972 savenvalajamestari Nikolai Uschanoff ja nykyään toimintaa jatkavat hänen tyttärensä Jaana ja Tiina Uschanoff.
Saimme nähdä mielenkiintoisen työnäytöksen saviastian valmistuksesta. Valmistusohjelmassa on edelleen vuosisatoja vanhoja, kansanperinnettä noudattavia astiamalleja. Myymälässä ihailimme lukuisia, kauniita savitöitä ja olipa yhdellä, jos toisellakin kotiin viemisiä pussissaan.
Ja sitten kotimatkalle. Lähes kymmentuntinen matka tuli päätökseen, ollen erittäin onnistunut ja sitä on mukava muistella talven hiljaisina hetkinä.
Matkan suunnittelu aloitettiin jo keväällä, ajettiin läpi kesäkuussa matkatoimikunnan (Arja, Anneli ja Riitta) toimesta. Tämä helpotti suuresti aikatauluttamista ja saimme nyt vain nauttia matkasta.
Lämmin kiitos Arjalle matkan vetämisestä, sekä taitavalle, ystävälliselle Mobus -kuljettajallemme Janille.
Erityiskiitos Järvi-Hämeen Osuuspankille, jonka lahjoituksen turvin saimme pääosin kustannettua bussikuljetuksen. Kuvia matkasta kuvagalleriassa.
Riitta Tissari