Yhteystiedot
Sihteeri Lilja Kiljunen
Puhelin 040 5478219
Sposti lillimuori(at)gmail.com
Eläkeliiton Hollolan yhdistys
Toimintamme on jatkunut vireänä perustamisesta lähtien. Yhdistyksen kotipaikka on Hollola. Jäseniä meillä on noin 100 vaihdellen hieman vuosittain luonnollisen poistuman kautta.
Tarjoamme jäsenillemme
- turvallista yhdessäoloa ja toiminnan iloa
- monipuolista toimintaa ja elämyksiä mm. kerhoja, matkoja, luentoja
- osallisuutta ja mahdollisuutta paikalliseen vaikuttamiseen
- henkistä ja liikunnallista vireyttä
- mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja järjestötyön oppimiseen
Yhdistyksen toimintaa 40-vuoden ajalta
Perustaminen
Eläkeliiton Hollolan yhdistyksen perustavaan kokoukseen kutsun lähetti silloinen toiminnanjohtaja Veikko Törnroos 20.4.1978. Siinä todettiin kaikki piirin alueella toimivat yhdistykset Hollolaa lukuun ottamatta. Piirin jäsenmäärä oli tuolloin lähes tuhat henkeä ja kuusi toimivaa yhdistystä, jotka aloittivat toimintansa vuosien 1970 – 1976 aikana. Piirijärjestö perustettiin 1974 lokakuussa.
Hollolainen, Lahdessa asuva piirijohtokunnan jäsen Sirkku Piekkari tunsi syvää huolta eläkeläistoiminnan suhteen siksi, ettei Hollolassa ollut Eläkeliittolaista yhdistystä ja sen mukanaan tuomaa toimintaa.
Kutsun allekirjoittaja Veikko Törnroos toivoi kutsun kuuluvan ja asiasta myös ilmoittamaan hyville ystäville ja kylänmiehille.
Perustava kokous pidettiin 4.5.1978 seurakunnan kirkkosalin kahviossa Salpakankaalla. Kokouksen avasi toiminnanjohtaja Veikko Törnroos selostaen Eläkeliiton toimintaa ja sen periaatteita sekä toivoi koollekutsutun kokouksen perustavan yhdistyksen Hollolaan. Läsnä oli kahdeksan henkilöä.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maisteri Sirkku Piekkari ja sihteeriksi Veikko Törnroos. Perustamiskeskustelun aikana käytettiin useita yhdistyksen perustamista tarkoittavia puheenvuoroja, joissa todettiin Eläkeliittolaisen toiminnan tarpeellisuus kunnassa ja niinpä yksimielisesti päätettiin perustaa Eläkeliiton Hollolan yhdistys ja hyväksyttiin sille mallisäännöt muuttamatta sääntöjen sisältöä.
Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kokenut kunnallis- ja kotiseutumies pitäjäneuvos Onni Vinnamo. Johtokuntaan vallittiin Sirkku Piekkari, Terttu Lähteenmäki, Anja Auri, Timo Ylöstalo, Timo Hyytiäinen, Oskari Laakso, Paavo Kauppila ja Viljo Nikula. Lähes siis kaikki kokouksen osanottajista tuli valituksi kahdeksan jäseniseen johtokuntaan.
Eläkeliiton kokouksiin valittiin Onni Vinnamo ja varalle Sirkku Piekkari. Piirin kokouksiin vastaavasti valittiin Onni Vinnamo ja varalle Timo Ylöstalo.
Eläkeliitto lehden keskusasiamieheksi valittiin Tyko Harju ja loma, retkeily-virkistystoiminnan yhdyshenkilöksi Sirkku Piekkari.
Toimintasuunnitelman ja talousarvion tekeminen jätettiin valitun johtokunnan tehtäväksi. Yhdistyksen ilmoitukset päätettiin julkaista Hollolan Sanomissa. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin viisi markkaa. Jäsenkirjaajan ja jäsenkerääjän valitsee johtokunta.
Evästyskeskustelua yhdistyksen tulevasta toiminnasta ei syntynyt. Annettiin tehtäväksi puheenjohtaja Vinnamon luona 9.5. klo 12.00 kokoontuneen johtokunnan päättää perustamiskokouksen antamista tehtävistä ja suunnitella piirin antamien ohjeiden perusteella tulevan toiminnan ja talouden hoidon.
Kokouksen puheenjohtajana toiminut maisteri Sirkku Piekkari toivoi loppupuheenvuorossa, että nyt perustettu eläkeläisyhdistys vastaisi niitä toiveita, mitä sille on asetettu ja että sen jäseniksi voi ilmoittautua kaikille johtokunnan jäsenille.
Rekisteröinti
Yhdistyksen rekisteröinti ei kuitenkaan jostain kumman syystä sujunut normaalisti. Onko sitä oltu niin hämäläistä vai oliko muuten käynnistysvaikeuksia? Pöytäkirjoissa vilahtelee toteamus, että yhdistys on vielä rekisteröimättä. Noina vuosina rekisteröintitapahtuma kestikin usein pitkään, jopa monia kuukausia. Viimein 18.2.1986 rekisteröimispaperit oli saatu tehtyä ja lähetettyä yhdistysrekisteriin. Siellä ne hyväksyttiin 1.7.1986. Johtokunnan kokouksessa 11.8.1986 puheenjohtaja Toimi Sunell avasi kokouksen ja ilmoitti heti aluksi, että Hollolan yhdistyksen rekisteripaperit ovat tulleet hänelle kotiin. Nimenkirjoittajien muutosilmoitus Yhdistysrekisteriin on sittemmin tehty vaihtelevasti eli ei aina niin ajan tasalla olevana. Viime vuosina tämä asia on ollut kunnossa.
Toiminta alkuvuosina
Vuonna 1979 yhdistyksen toiminta pääsi varsinaisesti vauhtiin. Jäsenmäärä lähti kasvuun ja saatiin uusia toimijoita. Perustettiin ensimmäinen opintokerho oppiaineena maantieto. Sirkku Piekkarin alkaessa toimia sen ohjaajana. Nuori yhdistys sai jo heti saman vuoden kesällä tehtäväksi järjestää piirin kesäjuhla. Se oli suuri urakka, mutta siitä selvittiin kunnialla toiminnanjohtajan avustuksella.
Toiminta vakiintui 1980-luvulla. Alkukuussa kokoonnuttiin Hedelmätarhan nuorisotiloissa kahvitellen ja kuunnellen esitelmiä eri aiheista. Loppukuusta oltiin seurakuntakeskuksessa Salpakankaalla. Kahvit juotiin ja seurakunnan edustajan kävi pitämässä pienen hartaushetken. Yhteistyö seurakunnan kanssa alkoi siis jo 1979 aikana yhdistyksen saadessa seurakuntakeskuksesta kokoontumistilat käyttöön. Näitten tilaisuuksien yhteydessä pidettiin myös sääntömääräiset kokoukset. Jäsenmäärä oli kasvussa koko ajan ollen uuden vuosikymmenen alussa jo lähes 200.
Kesäaikana tehtiin matkoja kotimaassa. Eduskunnassa on vierailtu ja käyty teattereissa niin kesällä kuin talvellakin. On kutsuttu naapuri yhdistyksiä kylään ja on käyty vastavuoroisesti vierailulla aina Pohjanmaata ja Varsinais-Suomea myöten. Myös oman kunnan alueelle on tehty useita tutustumismatkoja. Joka toinen vuosi on osallistuttu Eläkeliiton liittojuhliin, milloin millekin puolelle Suomen maata. Lehmirannan lomakeskus on tullut monien järjestöpäivien ja pikkujoulureissujen myötä tutuksi. Välivuosina on tehty retki Eläkeliiton hengellisille kesäpäiville. Ruskamatka kuului ohjelmaan useampana vuotena syksyisin. Ainakin kolmena vuotena ruskaretki suuntautui Pohjois-Norjaan Honningsvågiin. Vastaavasti elokuussa 1989 olivat sieltä eläkeläiset vieraana Hollolassa. Niin kuin hollolalaiset ihastuivat Nordkapin kallioihin ja turskan onkimiseen Jäämerestä, niin norjalaisille varmaan oli elämys nähdä täällä Päijät-Hämeen metsät ja elokuiset laajat viljapellot.
Ulkomaanmatkojakin on tehty lähes vuosittain. Useita Ruotsinmatkoja laivalla. Ahvenanmaa ja retki Visbyhyn ovat olleet ohjelmassa. Linja-autolla on matkattu Keski-Eurooppaan aina Itävaltaa ja Sveitsiä myöten. Myös Itä-Eurooppaan tehtiin matkoja. Vanha Valamo, Ääninen, Aunus, Petroskoi ja Pietari olivat mm matkakohteina.
Yhdistys oli mukana järjestämässä Eläkeliiton liittokokousta vuonna 1995 Lahdessa. Vastuu juhlista oli Etelä-Hämeen ja Päijät-Hämeen piireillä, mutta talkoolaisia tarvittiin paljon ja mieluimmin läheltä, joten jäsenistömme oli runsaslukuisasti mukana erilaisissa tehtävissä.
Vaikeitakin aikoja on koettu. Yhdistyksen toiminta meinasi loppua vuonna 2005 kun puheenjohtaja sairastui ja oli luonnollisesti estynyt jatkamasta. Hallitus ei pitänyt kokouksiaan ja toiminta pysähtyi. Jäsenistö kokoontui syyskokoukseen, sillä mielellä, että yhdistys lakkautetaan. Kokous vietiin kuitenkin läpi työjärjestyksen mukaan. Silloinen piirin toiminnanjohtaja Leo Savolainen toimi syyskokouksen puheenjohtajana sai pienellä painostuksella kokouksen valitsemaan johtokunnan jäsenet ja muut toimihenkilöt. Vain puheenjohtajaa ei saatu valittua ja tämä asia siirrettiin seuraavaan yleiseen kokoukseen. Järjestäytymiskokouksessaan seuraavan vuoden alussa hallitus valitsi sääntöjen mukaisesti Jouko Piekkarin varapuheenjohtajaksi ja muut toimihenkilöt. Niinhän se ongelma sitten ratkesi. Toiminta pääsi taas vauhtiin. Mentiin kaksi vuotta varapuheenjohtaja Piekkarin johdolla ja sitten saatiinkin pitkäaikainen tarmokas uusi puheenjohtaja Helga Hemmilästä vuoden 2007 alusta. Toiminnan jatkuvuus oli näin turvattu ja palattiin normaaliin toimintaan.
Toiminta viime vuosina
Toiminta periaatteessa on jatkunut samanlaisena. Seurakunnan tiloissa on oltu kerran kuussa kokoontumassa. Kahvitarjoilu tietenkin, luento jostakin aiheesta ja seurakunnan edustajan käynti ovat vakiosti tilaisuuden ohjelmassa. Toistaiseksi seurakunta ei ole veloittanut tilojen käytöstä, joten suuri kiitos siitä. Lisäksi on pidetty sääntömääräiset kokoukset. Hedelmätarhan toiminnan päätyttyä tilalle tuli yhteistyö Wellamo-opiston kanssa. Yhdistys maksoi alkuvuosina opistomaksun niille jäsenille, jotka osallistuivat luennoille. Maksujen noustessa nykyisin jokainen maksaa osanottomaksunsa itse ja niinpä osanottajien määrä on pienentynyt opiston luennoilla. Lukuvuoden aikana on kuusi kokoontumista historiaan liittyvien aiheiden ääressä.
Yhdistys on järjestänyt monia piirin tilaisuuksia Hollolassa kuten hengelliset päivät, vuosi- ja syyskokoukset, liikuntapäivän ja elämää käsillä tapahtuman. Näissä tilaisuuksissa saapuu naapuriyhdistyksistä lähes 100 henkeä paikalle.
Kerran kesässä tehdään kesäretki, jossa tutustutaan johonkin merkittävään kohteeseen. Viime vuonna tutustuimme Militaria museoon Hämeenlinnassa ja samalla reissulla olimme myös kesäteatterissa Suklaasydän näytelmää katsomassa.
Liikuntaa olemme pyrkineet edistämään ja meillä on nyt maanantaisin suosittu tuolijumppa menossa Uimahallin monitoimisalissa yhdistyksen oman vetäjän johdolla. Se on jäsenistölle ilmainen ja siellä käy yleensä kerralla noin 25 henkeä. Hollolan kunnalle tässä yhteydessä suuri kiitos siitä, että yhdistykset saavat tiloja käyttöön ilmaiseksi ainakin tänä ja ensi vuonna.
Vapaaehtoistyötä tehdään jatkuvasti, tosin melko pienellä joukolla. Jäsenemme toimivat paljon mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Tulokset ja tilastot tästä työstä ovat hyviä.
Eläkeliiton lomakeskukseen olemme useana vuotena tehneet viikonlopun kestävän pikkujouluretken. Puurojuhlaa vietämme täällä seurakuntakeskuksessa joulukuussa.
Piirin järjestämille ulkomaanmatkoille jäsenistömme osallistuu vaihtelevasti. Matkat ovat vuosittain suuntautuneet Eurooppaan. Omia matkoja ei ole järjestetty, vaan on uskottu ne jo lainsäädännön vuoksi piirin ja matkatoimiston järjestettäväksi. Piirille tästä toiminnasta iso kiitos.
Edunvalvonta
Paikallisella tasolla pyrimme vaikuttamaan oman kunnan asioihin vanhusneuvoston kautta. Meillä on oma edustaja neuvostossa ja yhteistyö toisten Hollolassa toimivien järjestöjen kanssa toimii vanhusneuvostossa hyvin. Eikä meillä muutenkaan ole suuria erimielisyyksiä vaan kaikki toimimme eläkeläisten hyväksi kukin omalla tahollaan ja tavallaan. Kaikkien panosta tarvitaan eläkeläisten asioita hoidettaessa niin kunta- piiri- ja kuin valtakunnankin tasolla. Kiitokset tästä kaikille eläkeläisten yhdistyksille ja vanhusneuvostolle.
Tiedotus
Tietoa yhdistyksen jäsenille jaetaan monella tavalla. Meillä on omat Nettisivustot, on tehty oma esite, kerhoissa kerrotaan tulevista tapahtumista, jäsenkirje postitetaan kaksi kertaa vuodessa jokaiselle jäsenelle ja toimintaan liittyvät ilmoitukset Hollolan Sanomissa on julkaistu viikoittain jo perustamisesta lähtien. Lisäksi tavallaan uutena tänä vuonna on aloitettu lähettämään ryhmäsähköpostia kaikenlaisista asioista. Tämä kohdistuu tosin vian niille, joilla on sähköpostiosoite ilmoitettuna sihteerille. Ollaan kuitenkin tiedottamisessa kehitytty kovasti. Ei pitäisi olla tiedon puutetta jäsenistöllä.
Lopuksi
Yhdistyksen toiminta on pitkälti kiinni siitä, että saamme luottamushenkilöitä ja vetäjiä eri tehtäviin. Olemme tätä kovin huolestuneena seuranneet ja vuonna 2005 meinasi käydä huonosti sen vuoksi. Hyvänä esimerkkinä voin mainita Sylvi Nikulan. Hän toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina 1985-1996 ja oli arkistoinut yhteen kirjekuoreen vuosittain kaikki yhdistyksen postin ja pöytäkirjat. Kirjekuoreen oli merkitty vuosiluku. Kävin aineiston läpi paperi paperilta. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen arkistosta en todennut puuttuvan kuin muutaman pöytäkirjan ja ne puuttuivat niiltä ajoilta, kun toiminta oli pysähdyksissä. Selvittelyssä meni viikon verran aikaa, kun tarpeellinen ja tarpeeton saatiin eriteltyä. Nyt arkisto on kahdessa mapissa taltioituna seuraavia toimijoita varten.
Nämä mapit varttuvat uutta aineistoa sitä mukaan, kun yhdistys jaksaa järjestää toimintaa ja uskon Eläkeliiton Hollolan yhdistyksen yrittävän tehdä parhaansa mappien täyttämiseen tulevan historiansa taltioinnissa ainakin seuraavan 40-vuoden ajanjaksolta. Toiminnan laatu ja määrä ratkaisee yhdistyksen tulevaisuuden. Toivokaamme meidän onnistuvan tässä asiassa ja sääntöjen sanelemien tavoitteiden toteutumisessa.