Näin arvioi Aino Arponen Hyvinvointia ikääntyneille -hankkeen seminaarissa, joka oli Kuntoutuspäivillä, Helsingissä, kesäkuussa.
Arponen on Eläkkeensaajien Uuraisten yhdistyksen sihteeri.
– Ei ollut osoitetta mistä kysyä, ei ollut puhelinnumeroa, siksi seniorineuvola on tärkeä paikka, josta akuutissa tilanteessa löytyy numero, johon ottaa yhteyttä, Arponen muisteli hyvinvointialueiden tuloa.
Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön Hyvinvointia ikääntyneille -hankkeen tavoitteena on ollut luoda osallisuutta edistäviä rakenteita järjestöjen ja ikäneuvoloiden yhteistyöhön. Keski-Suomessa, Uuraisilla, hanke oli maaliskuussa mukana Ikäihmisten yhteisessä päivässä.
– Pitäisi olla matalan kynnyksen, hyvin lähestyttävä, paikka, jossa face to face voi keskustella ihmisen kanssa , vailla sitä, että onko tää mun asia tarpeeksi tärkeä, voi ihan mistä vaan puhua.
Neuvomista Arponen ei toivonut.
– Emme halua sitä, että meille sanotaan, että kyllä sun nyt pitää laihduttaa ja kyllä sun pitää liikkua enemmän.
Arposen ystäväpiirissä toivottiin myös pieniä toimenpiteitä kuten korvien puhdistuksia tai verenpaineen mittauksia.
Palveluvastaava Hanna Uusitalo Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoi myös tyytyväisyyttään hankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön.
– Me ei pystytä tekemään kaikkea, mutta laajat verkostot on saatu alulle kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa, Peltola totesi.
Keski-Suomen hyvinvointialueen seniorin hyvinvointineuvola on suunnattu niille yli 65-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisten kotihoidon tai asumispalveluiden piirissä.
Teksti ja kuva: Vesa Toikka
Kun hyvinvointialueet tuli, ikäihmiset olivat vähän hukassa
– Aikaisemmin saattoi milloin vain mennä terveyskeskukseen, mutta kun hyvinvointialue aloitti oltiin vähän hukassa.
