Kyllä me ainakin puhutaan hyvin leveää pohjanmaata, oikein kunnon murretta

Vesa Toikka – 25.10.2026

– En ole pohjalainen syntyisin. Monta kertaa tulee sellaisia sanoja vieläkin, vaikka mä oon nyt 45 vuotta asunu Kurikassa, että pitää miettiä, että mitähän tuo mahto olla, Eila Jussila kertoi.
Hän muisteli, miten ensimmäisellä Kurikan vierailulla hämmästytti, kun anoppi kehotti menemään yöksi kokille, joka murteessa tarkoittaa yläkertaa.
Kun hän palaa kotiseudulleen Sotkamoon, puhekin muuttuu.
– Kun mennään Sotkamoon, niin jo matkalla harjoitellaan, mitä me sanotaan. Kaikki oikein yrittää vääntää murretta.

Murretta ja Musiikkia leviäätte lakeurelta -tilaisuus tarjosi lokakuun lopulla monipuolisen kokonaisuuden, jossa laulettiin ja tarinoitiin. Välillä kuultiin myös tietoja Etelä-Pohjanmaan murteen erityispiirteistä. Lopun kilpailussa yleisö sai testata murresanojen tuntemustaan. Ihan kaikkia sanoja ei tainnut kukaan tuntea.
Yleisöä oli saapunut ympäri maakuntaa Ilmajoen Huissin Kylvölään yli 200, vaikka mainostus oli ollut lähes olematonta. Tilaisuuden järjestivät Eläkeliiton Pohjanmaan piiri ja Etelä-Pohjanmaan Murreseura Krannit, jonka puheenjohtaja Jorma Aro on myös Eläkeliiton Seinäjoen yhdistyksen puheenjohtaja.
– Me on tehty historiaa täällä Etelä-Pohjanmaalla, Aro totesi tyytyväisenä onnistuneen tilaisuuden päättyessä.
Vastaavaa tilaisuutta ei ole aiemmin nähty, mutta Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Tommi Kamppinen mietti jo samanlaisen tilaisuuden järjestämistä myös ensi vuonna.

Kiva kuunnella

– Minusta, kun mä oon Etelä-Pohjanmaalle tullu, on kiva kuunnella tätä murretta, Keravalta kotoisin oleva ja nyt Kurikassa asuva Mauri Huuhtanen arvioi.
Hän kertoo ostaneensa paljon murrekirjoja. Niitä on mukava lukea, mutta sellaisia ei enää juuri tehdä.
– Kyllä me ainakin puhutaan hyvin leveää pohjanmaata. Oikein kunnon murretta. Ei sitä tarvitse peittää, kurikkalainen Vuokko Ala-Nisula korosti.

– Nyt se (murre) on noussut uuteen arvoon. Välillä se oli hävettävä, piti puhua kirjakieltä kaikkien, tilaisuudessa tarinoinut Esko Kohtanen muistutti.
Antti Välimäelle ilmajokisena ilmajoen murre on läheisin. Hän on Krannien sihteeri.
– Jos puhutaan aidosta murteesta, eli sellasesta, josta jotkut nostalgisesti ajattelee, että se on joskus kymmeniä vuosia sitten puhuttu, niin se tietysti muuttuu, Välimäki selitti.
Muutoksia tapahtuu, haluttiin niitä tai ei.
– Ihmiset on kovia keksimään omantyyppistä puhetta. Netti ja Facebook ruokkii sitä, että puhekieli elää hyvin. Se on sekapuhekieltä.

Murteista kiinni

– Puhun aika lailla yleiskieltä. Oon Vimpelistä kotoisin, jossa on ihan erilainen murre kuin tämä maakunnan murre. Vaikka olen 33 vuotta asunut Nurmossa ja nyt Seinäjoella, kohta 50 vuotta, niin heti kun meen Järviseudulle, kieli kääntyy automaattisesti, en ite edes huomaa sitä, Jukka Vihriälä totesi.
Entisen kansanedustajan mielestä murteesta ei ole haittaa politiikassa.
– Minusta on aivan upeata, että murteista pidetään kiinni, ettei kaikki (puhe) tule samanlaiseksi.
Kaikkein puhtainta eteläpohjalaista murretta puhutaan Nurmossa, vakuutti Nurmon viimeinen kunnanjohtaja Kari Maunula. Professorit ovat tämän todenneet.
– Ei ole juuri vaikutuksia Järviseudulta eikä Härmän suunnalta eikä Suupohjasta, Maunula selitti Nurmon murteen erityispiirteitä.