Hyvinvointialueet saattavat sulkea jopa yli 100 terveysasemaa ympäri maata. Maalaislääkäri Tapani Kiminkisen mielestä pienten terveysasemien sulkeminen ei paljon auta hyvinvointialueita. Erikoissairaanhoito on se, joka rahoja nielee.
– Valtiovalta eikä mikään edellytä sitä, että pienten paikkakuntien terveysasemia lakkautetaan. Kyllä ne on keksiny ihan itse sen. Ne on itsehallintoalueita, Tapani Kiminkinen muistuttaa.
Ei yksi tai kaki omalääkäriä hänen mukaansa kovin paljon maksa. Isot kustannukset tulee isoista keskuksista.
Tapani Kiminkinen (70) kuvaa lääkärintyötään kutsumusammatiksi. Pitkä ura terveyskeskuslääkärin virassa Saarijärvellä päättyi kolme vuotta sitten. Työn tekemistä hän ei kuitenkaan ole jättänyt. Edelleen hän tekee lääkärintyötä päivittäin. VaimonsUllan kanssa hän kiertää puhumassa ympäri maata. Hän myös kirjoittaa kolumneja lehtiin ja antaa lausuntoja medialle milloin mistäkin asiasta.
– Kolme tärkeintä asiaa, mitä on terveyden huollon järjestämisessä: hoidon jatkuvuus, hoidon jatkuvuus ja hoidon jatkuvuus. Sillä säästetään kustannuksia ja vainajia tulee vähemmän, Kiminkinen korostaa.
Maalaislääkäri-nimikkeellä laajaan julkisuuteen tv:n kautta noussut Kiminkinen valittiin keväällä Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon. Äänimäärä 6 259 ääntä oli koko maan kuudenneksi paras.
Äänisaaliinsa takia hänelle tarjottiin aluehallituksesta puheenjohtajan pestiä, mutta sitä hän ei aloittelevana poliitikkona halunnut ottaa vastaan vaan tyytyi aluehallituksen jäsenyyteen. Puheenjohtajana toimii Maria Kaisa Aula.
Rahat ei riitä nykyiseen erikoissairaanhoitoverkostoon. Erikoissairaaloiden yksiköiden pitää tehdä enemmän yhteistyötä
Puoluepolitiikka sivuasia
– Olen vakaumuksellinen alkiolainen. Nolla euron budjetilla menin läpi. Mua äänestettiin kaikista kansankerroksista. Saarijärveläisistä puolet, Kiminkinen arvioi.
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäinen kokous oli kesäkuussa. Kokouksia aluevaltuustolla on kerran kuussa ja aluehallituksella kaksi kertaa kuussa.
– Sen olen oppinut näin lyhyenä aikana, että se on kovaa työtä. Turhaan ihmiset sanovat, että menee sinne huvin vuoksi. Arvostusta pitäisi nostaa.
– Toive on, että ollaan ihmisten asioilla. Yritetään perustaa päätökset tietoon ja unohdetaan puoluepolitiikka, kun maakunnan ihmisille järjestetään perustuslain mukaisia palveluja.
Aika pitkälle siltä näyttää.
Jotain on jo tehtykin. Syksyksi oli suunniteltu Keski-Suomen hyvinvointialueen pienten terveysasemien neljän kuukauden sulkua säästösyistä. Tämä peruttiin. Kiminkisen mukaan haitta olisi ollut iso, hyöty vähäinen.
Lisää yhteistyötä tarvitaan
Säästöjä haetaan Kiminkisen mukaan vain perusterveydenhuollosta, mutta nimenomaan erikoissairaanhoito on kallista.
– Rahat ei riitä nykyiseen erikoissairaanhoitoverkostoon. Erikoissairaaloiden yksiköiden pitää tehdä enemmän yhteistyötä.
Tätä ollaankin suunniteltu, mutta se vaatii valtakunnan tason päätöksiä, kun jokainen alue haluaa pitää kiinni omasta keskussairaalastaan.
Hyvinvointialueiden käyttämistä lääkärien ostopalveluista Kiminkinen luopuisi monesta syystä, ei vähiten kustannusten vuoksi. Tämä kirpaisisi vähän aikaa, mutta muutaman kuukauden kuluttua lääkäreitä palaisi yksityiseltä puolelta takaisin hyvinvointialueelle. Näin on käynyt Helsingissä.
Kiminkinen ei tyrmää liikkuvia tai digitaalisia palveluja. Ne voivat auttaa, kun kaikkein pienimpiin kuntien lääkäripalvelujen järjestäminen voi olla vaikeaa. Mutta kaikkea ei sieltä saa viedä pois.
– Jokaisessa kunnassa on oltava oma hoivakoti, ettei elämän lopulla siirretä jonnekin, Kiminkinen tähdentää.
Kaava monimutkainen
Hyvinvointialueille valtio jakaa tänä vuonna yhteensä 26,2 miljardia euroa. Jokainen hyvinvointialue saa osuutensa, joka lasketaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) suunnittelemalla kaavalla.
– Laskukaava tehtiin hirveän monimutkaiseksi THL:ssä. Se on nollasummapeliä.
Jos jollekin hyvinvointialueelle annetaan lisää rahoitusta, niin joltakin toiselta täytyy vähentää. Siksi ollaan pattitilanteessa.
– Siitä on valitettu, että me saamme (Keski-Suomen hyvinvointialue) 10 prosenttia vähemmän kuin meidän kuuluisi saada, koska meillä on sairaampia ihmisiä täällä.
Mutta valitusta ei ole hyväksytty. THL:n mukaan kaava korjaa ajan myötä itsensä.
Kiminkisen mielestä rahanjaossa pitäisi huomioida vain sairastavuus (kansanterveysindeksi), väestön ikärakenne ja Kelan tilastot.
Hyvinvointialueita kuormittaa myös liian monet portaat ylimmän johdon ja kentän välillä. Näin myös Keski-Suomen hyvinvointialueella. Siksi tulee huonoja päätöksiä. Nyt hallintoa ollaan keventämässä poistamalla välihallintoa.
– Koko ajan pitäisi tässä työssä muistaa, että pitää tuottaa palvelu niin Pihtiputaalle kuin Jyväskylään.
Teksti ja kuvat: Vesa Toikka