Olenko minä joku taiteilija?

Veli Granöllä on selvä vastaus ITE-taitelijoille: Kyllä, he ovat taiteilijoita. Teokset täyttävät taideteoksen tuntomerkit. Ne eivät ole vain kopioita vaan taitavia ja omaperäisiä teoksia.

Granön isä oli valokuvauksen harrastaja, joten kamerat tulivat tutuiksi jo lapsena. 15-vuotiaana hän kuvasi teatteriryhmän PR-kuvia. Siitä se alkoi. Lehtikuvaajan työ nousi tavoitteeksi, ja sitä työtä hän myös teki.
– Lehtikuvaajan työ on tosi mielenkiintoista: joka päivä näet vaikka mitä ja kaiken maailman mielenkiintoisiin paikkoihin pääsee, Granö kuvailee.
Lahden muotoiluinstituutissa ajatukset valokuvauksesta laajenivat. Elettiin ison murroksen aikaa kulttuurissa 1980-luvun alussa. Valokuvaus oli ollut marginaalinen taidemuoto, eikä valokuvia nähty museoissa.  Kulttuurikäsite laajeni: teoksia syntyi romuista ja mistä vain. Paikallisradiot aloittivat ja esitettiin performansseja.
– Amerikasta lähti uusi värivalokuvaus, se otettiin ikään kuin maalaustaiteen rinnalle.  Värivalokuvauksessa yhdistyi vanha dokumentaarinen valokuvakulttuuri uudenlaiseen maalauksellisuuteen. Se oli sellaista, mikä mua kiinnosti valtavasti.
Valokuvataide vei mukanaan.

Vedenneito Onnelassa

Granön ensimmäinen valokuvateos oli Onnela, joka alkaa Granön lapsuudenmaisemissa Ahlaisissa asuneen Pertti Tulosen tarinasta. Hän oli rakentanut pihalleen monenlaisia veistoksia, mm. vedenneidon, jonka hän halusi nähdä vielä sokeuduttuaankin.
– Aloin kiertää Suomea ja etsin, löydänkö samanlaisia tarinoita lisää. Kiersin koko Suomea moneen kertaan.
Opettaja-lehden ja taksien avulla hän löysi nelisenkymmentä kohdetta.
Kiinnostusta kansan riveistä nousevaa taidetta kohtaan oli. Mutta voiko sellaista hyväksyä taiteeksi?
– Se nosti tietysti vastustusta. Sain ihan hirveen aggressiivista palautetta. Ei pitäisi esittää niitä ollenkaan.
Opettaja-lehden kyselyn ja avuliaiden taksinkuljettajien avulla hän löysi nelisenkymmentä kohdetta.

Nimi syntyy

2. maailmansodan jälkeen ranskalainen Jean Dubuffet oli innostunut alkuperäiskansojen, lasten ja mielisairaiden teoksista. Hän antoi taidemuodolle nimen l’art brut, raakataide. Sittemmin se tunnetaan nimellä Outsider Art.
Granö piti kuvaamiaan teoksia ensin pihataiteena, mutta se oli nykykansantaidetta ja sai paremman nimen.
– Keksin Itse tehty elämä -termin. Tarinat ovat tärkeitä. Teoksissa on kokonainen elämä.
ITE-lyhenteen keksi vähän myöhemmin kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun sivistysliitossa (MSL).
Veli Granö oli valokuvaajana monen vuoden ajan mukana MSL:n ITE-taiteilijoiden kartoituksissa.
Parikkalasta löytyi Veijo Rönkkösen patsaspuisto, Kauhajoelta Alpo Koivumäen savannieläimet ja Padasjoelta Enni Idin värikäs talo.
ITE-taitelijoita löytyi ympäri maata useita satoja. Niitä on Suomessa enemmän muin missään muualla. Viimeisenä kartoitettiin Uusimaa 2000-luvun alussa.
– He ovat lahjakkaita, intohimoisia taiteilijoita, eivät mitään maalaistolloja.

Tarina osa teosta

Kun tavara oli jäänyt jouten, se sai uuden elämän ITE-taiteilijan käsissä. Syntyi patsaita ja muita omaperäisiä teoksia, jotka ovat hassuja ja naiiveja. Ne ovat kansantaiteen jatkumoa.
Monet ovat tehneet teoksia omalle pihalleen omaksi ja myös muiden iloksi. Granö korostaa, ettei kyse on pelkästään veistoksista.
– Useimmille taiteilijoille tarinan kertominen on olennainen osa teosta.
Osa ITE-taiteilijoista kertoo teoksillaan elämänsä kokemuksista, vaikeuksistakin. Tarinat ovat toisinaan hurjia kertomuksia elämän kiemuroista. Teokset ovat auttaneet tunteiden kohtaamiseen ja tasapainon löytämiseen. Osa on halunnut teoksillaan vain huvittaa muita.
– ITE-taide on ollut pitkälti maaseudun kulttuuria. Kyllä sitä on kaupungeissa, mutta se on tietysti vähän erityyppistä. Ihmiset tekee sisällä pienempiä teoksia, ne eivät näy katukuvassa.

He ovat lahjakkaita, intohimoisia taiteilijoita, eivät mitään maalaistolloja

Suosittuja kohteita

Granön ja MSL:n kirjat toivat ITE-taiteilijat yleisön tietoisuuteen. Muutamat heistä saivat kansainvälistäkin huomiota. Teoksilla alkoi uusi elämä. Syrjäseuduillekin ajettiin ja pysähdyttiin juttelemaan taiteilijan kanssa.
– Monet rupee eläkkeellä tekemään – on aikaa yhtäkkiä, mitäs sitä sitten tekisi, jos ei taidetta.
Taide on antanut elämälle merkitystä.
Mutta ITE-taiteilijat ovat vähenemässä.
– Mestarit on katoavaa kanasanperinnettä, valitettavasti.
Osa ITE-teoksista on tuhoutunut ajan saatossa, mutta muutamia on onnistuttu pelastamaan. Paikalliset yhdistykset pitävät niistä huolen. Patsaspuistoista on tullut suosittuja vierailukohteita.

Elokuvia ja kirjoja

Veli Granö on toiminut kuvataideakatemiassa professorina, mutta on sen jättänyt. Hän keskittyy paitsi valokuvaamiseen myös elokuvien sekä kirjojen tekoon.
Granön tuore, palkittu elokuva köyliöläisestä entisestä nuorallakävelijästä ja ITE-taiteilijasta Antti Tuomennosta nähtiin joulukuussa televisiossa. Se löytyy Yle Areenasta. Seuraavana Granö aikoo tehdä Veijo Rönkkösestä pitkän elokuvan. Pari kirjaakin on suunnitelmissa.
– Se on ihan mahtavaa, kun voi jatkaa hommia ilman mitään sen kummempia päätöksiä.
Muunlaisia eläkevuosia hän ei ole ajatellutkaan.
– Maailma muuttuu ja ihmiset elävät kulutuskulttuurissa, jossa on hirveästi kaikenlaisia tavaroita ja esineitä.  Ihmiset rakentavat identiteettiään ostamalla ja kuluttamalla. Korvaako tämä kuluttaminen kansantaiteen? Keräilijät ovat vieneet kuluttamisen äärimmilleen: heistä tulee kuluttamisen päätepiste.

————————————————————————-
Oletko tehnyt omaperäisiä pienoismalleja?
Jos haluat kertoa niistä kirjaa suunnittelevalle Veli Granölle,
ota yhteyttä: puh. 0400 196 966.
————————————————————————-

Lue lisää ITE-taiteesta:

Vuoden 2026 ITE-taiteilija on tamperelainen Jyri Rastas. Hänestä voit lukea MSL:n sivuilta.

Tutustu ITE-taiteeseen ja mieti missä voisit vierailla:
ITE-taiteen sivusto
Visit ITE -kohdehakemisto

Teksti, kuvat ja video: Vesa Toikka