Hyvinvointialueille asetetut talousraamit eivät kuitenkaan anna resursseja tai aikaa tulokselliselle kehittämistyölle. Toimintaa kehitetään lyhyen tähtäimen taloussäästöt edellä. Samalla terveydenhuoltolain tarkoitus eli väestön terveyden ylläpito ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen saattaa unohtua.
Onkin yleisesti tiedossa, että Suomessa perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisy ovat liian pitkään jääneet lapsipuolen asemaan.
Hyvä esimerkki vaikuttavasta ennaltaehkäisystä ovat rokotteet. Kansallinen rokoteohjelma
on tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Lasten rokottamisessa Suomi onkin ollut
kansainvälinen mallioppilas kautta vuosikymmenten. Sen sijaan aikuisten ja varsinkin ikääntyneiden rokottamisessa Suomen ei voi sanoa kulkevan etunenässä huolimatta siitä, että tutkimukset osoittavat monien rokotteiden myös ikääntyneiden kohdalla tuovan merkittäviä säästöjä erikoissairaanhoidon hoitopäivissä ja jopa ennenaikaisten kuolemien ennaltaehkäisyssä.
Rokoteohjelman kehittäminen erityisesti yli 65-vuotiaille on avainasemassa, kun tavoitteena
on sekä terveydenhuollon resurssien säästäminen, että ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen. Näin säästetään terveydenhuollon kustannuksia, henkilöstöresursseja ja vältetään hoitoketjujen ruuhkautumista. Kun ikääntyneet pysyvät terveempinä, he voivat elää aktiivista ja omatoimista arkea, mikä puolestaan vahvistaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Sekä kansantaloudelliset syyt että ikääntyvän väestön terveys hyötyisivät mm. siitä, että tehostettujen koronarokotteiden ja tehostettujen influenssarokotteiden käyttöä laajennettaisiin Suomessa pohjoismaisten naapureidemme mallin mukaisesti.
Maksuton pneumokokkirokote ehkäisisi keuhkokuumeita ja verenmyrkytyksiä vähentäen samalla ikääntyneiden erikoissairaanhoidon tarvetta.
Rohkeampi panostus ikääntyneiden rokoteohjelmaan edistäisi sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävyyttä. Kun rokotukset ovat helposti saatavilla, maksuttomia ja tieto niistä
selkeästi kommunikoitua, terveydenhuollon resurssit säästyvät ja suomalaisten elämänlaatu paranee – vuodesta toiseen, sukupolvesta toiseen.
Anssi Kemppi
päätoimittaja