Läpi koko yhteiskunnan tarvitaan varautumista ja kokonaisturvallisuutta korostavaa valmiusajattelua.
Poikkihallinnollinen työryhmä onkin nyt saanut hallituksen esityksen muotoon laaditun muistionsa valmiuslain uudistamisesta. Tavoitteena työryhmällä on ollut saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten vaikutuksiltaan vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamisesta – tavalla, joka on sopusoinnussa perustuslain kanssa.
Valmiuslainsäädännöllä on tärkeä tarkoitus. Sen avulla pyritään varmistamaan maamme väestön turvallisuus ja elinmahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Uudistuksen keskeisenä ohjenuorana on ollut ns. kokonaisturvallisuuden käsite. Kokonaisturvallisuudella käsitetään kykyä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeät toiminnot viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä kaikissa olosuhteissa. Poikkeusoloihin on tietysti tärkeää varautua ennakoivasti. Siksi lain lähtökohta on tärkeä. Sen avulla voidaan poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä ja perusoikeuksia.
Uusi valmiuslakiluonnos sisältää kuitenkin ehdotuksen, jota on vaikea purematta niellä. Valmiuslaissa ehdotetaan mahdollisuutta eläkkeiden maksamisen lykkäämisestä jopa kuudeksi kuukaudeksi. Eläkkeiden maksaminen voitaisiin ehdotuksen mukaan keskeyttää jopa kolmeksi kuukaudeksi ja ikääntyneiden sosiaalietuuksia leikata.
Työeläkelaitosten eläkevarat eivät kuitenkaan ole valtion hätävara, joita olisi sallittua käyttää julkisen talouden tasapainottamiseen. Ansaitulla eläkkeellä on omaisuuden suoja. Valmiuslakiin kirjattuna tällainen mahdollisuus eläkkeiden maksusta pidättäytymisestä rikkoisi luottamusta koko eläkejärjestelmään.
Nykyinen valmiuslaki sallii jo rajatut ja määräaikaiset toimet, joita voidaan pitää riittävinä poikkeusoloihin. Eläkkeet vakauttavat taloutta myös kriiseissä. Niihin puuttuminen siirtää kustannukset muualle ja voi vaarantaa ihmisarvoisen elämän, jota kriisitilanne koettelee jo muutenkin. Kokonaisturvallisuuden nimissä ei voi vaarantaa ikääntyneiden kansalaisten toimeentuloa edes kriisin hetkellä.
Anssi Kemppi
päätoimittaja
Pääkirjoitus: Kokonaisturvallisuudenkaan nimissä ei tule vaarantaa kansalaisten toimeentuloa
Maailma on myllerryksessä. Maantieteellisen asemansa takia erityisesti Suomi joutuu nyt nopealla aikataululla pohtimaan turvallisuuspoliittista tulevaisuuttaan.