Tietoa hyvinvointialueista

Hyvinvointialueiden yleisiä yksityiskohtia.

Laki hyvinvointialueesta edellyttää: että hyvinvointialueelle laaditaan hyvinvointialuestrategia, jossa määritellään hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Järjestämislaissa säädetään lisäksi, että hyvinvointialueen on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa hyvinvointialue asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan alueen olosuhteet ja valtakunnallisesti asetetut palvelutavoitteet huomioiden.

Hyvinvointialuelain yksi päätavoite:

on luoda edellytykset asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille hyvinvointialueen toiminnassa. Laki nostaa yhdeksi osallistumisen ja vaikuttamisen väyläksi järjestöt, sillä laki edellyttää (§29) hyvinvointialueen tukevan myös järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää myös:

että hyvinvointialueet edistävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa järjestöavustuksia, järjestöiden käyttöön tarjottavia tiloja sekä muuta tukea ja yhteistyötä.

Kaikilla alueilla avustusten yleisenä periaatteena: on tukea yleishyödyllistä järjestötoimintaa, joka tukee, täydentää ja paikkaa hyvinvointialueiden palveluita sekä vastaa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin. Avustettava toiminta halutaan rajata selvästi erilleen liiketoiminnasta ja palvelutuotannosta.

Hyvinvointialueet järjestöjen silmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus saavutti 1.1.2023 merkittävän virstanpylvään, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueita tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen:

lähtökohdat Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää, että hyvinvointialueet edistävät asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle antavat raameja THL:n valtakunnallinen ohjaus, valtakunnalliset ohjausasiakirjat (esim. valtioneuvoston periaatepäätös Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030) sekä kunnissa jo pitkään tehdyssä työssä hyviksi todetut mallit ja käytänteet.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimintatavat ovat vuoden 2023 alussa vasta muotoutumassa hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueen on neuvoteltava vuosittain kuntien ja muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista ja toimenpiteistä.

Lisäksi hyvinvointialueen on kerran valtuustokaudessa käytävä kuntien kanssa neuvottelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöstä ja työnjaosta.

Jo ennen sote-uudistusta kuntien ja alueiden hyvinvointikertomukset (hyvinvointikertomus ja -suunnitelma) ovat muodostuneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiksi suunnittelun ja ohjauksen asiakirjoiksi. Järjestöt ovat tähän asti olleet hyvinvointikertomuksissa usein vahvasti esillä toimijoina ja ratkaisujen tarjoajina.

Jatkossa alueellisen hyvinvointikertomuksen laatimisesta vastaa hyvinvointialueen nimeämä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho. THL:n mukaan työ voidaan osoittaa erikseen nimetylle alueelliselle hyte-työryhmälle.