Äijien retki Hankoon

Eläkeliiton Kalvolan yhdistyksen äijäryhmä teki elokuun alkajaisiksi sotahistoriallisen retken Hankoon.

Tämä Suomen kauneimmaksikin kesäkaupungiksi sanottu vierailukohteemme näytti matkaajille parhaat puolensa, sillä aurinko paistoi siniseltä taivaalta, tuulta ei ollut lainkaan ja vesisadekin ropisi jossain muualla kuin Hangossa.

Matkaan lähdettiin jo aamuseitsemältä, ja kun äijät oli poimittu bussin kyytiin kuka mistäkin, oli ensimmäinen varsinainen pysähdys vasta Tammisaaren rautatieasemalla. Sieltä mukaan bussiin astui


ihastuttava oppaamme Leena Immonen Saaritoursilta.

Leena oli varannut meille alkajaisiksi tilat


viehättävästä Skogbyn kahvilasta, jossa nautimme kahvit vastaleivotun pullan kera. Olipa varsin viehättävä paikka ja ystävällinen henkilökunta.

Täältä matkamme jatkui varsinaisen ohjelmamme pariin eli lähdimme tutustumaan Irma-bunkkeriin,
jossa meitä odotti Rintamamuseon johtaja, nyt jo eläkkeellä oleva


everstiluutnantti Jörgen Engroos.

Jörgen ei mikrofoneja tarvinnut, sillä hänen sotilaallisen kantava äänensä kuului mainiosti ympäri hankolaista metsämaisemaa ja kaikille tuli selväksi,

Linkki dokumenttielokuvaan Harparskog-linjan rakentamisesta.


miksi tällainen betonimöykky on aikanaan juuri tähän paikkaan rakennettu.

Pääsimme myös tutustumaan bunkkerin sisätiloihin, eikä todellakaan kannata kadehtia niitä sotilaita, jotka tällaisissa olosuhteissa joutuivat elämään.

Siirryimme viiden kilometrin päähän Rintamamuseoon, jossa Jörgen jatkoi hienoa esitelmäänsä sota-ajan Hangon tapahtumista.

Kartta Neuvostoliitolle 1940 luovutettujen alueen rajoista. Linkki
 

Lounas nautittiin Hangon Casinon upeassa ruokasalissa. Harmittavasti kampela loppui kesken ruokailun ja vaihtui nieriäksi. Ei nieriässäkään mitään vikaa ollut, mutta olisi luullut ravintolan varautuneen paremmin kun tiesivät neljänkymmenen hengen ryhmän saapuvan ruokailemaan ennalta sovittuun kellonaikaan. Se siitä, ruoka oli hyvää ja puitteet olivat hienot.

Kiertoajelu Hangossa oli myös antoisa. Oppaamme Leena käytti meitä Neljän tuulen tuvalla, jossa marsalkka Mannerheim aikoinaan nautiskeli aamuteensä.


Jalkauduimme, kuuntelimme Leenan kertomuksia ja ihailimme merimaisemia.

Kävimme myös Hangon kirkossa, jossa Leena soitti meille kolme kappaletta flyygelillä. Kuulimme Eino-Juhani Rautavaaran hieman raskaamman sävellyksen ja sen jälkeen P. J. Hannikaisen ja Jean Sibeliuksen hieman keveämmät valssit. Oli vaikuttavaa.

Iltapäiväkahvit nautittiin satama-alueella varsin viehättävässä kahvilassa ja sitten olikin jo vuorossa laivamatka Russarö:n saarelle.

Matka tälle puolustusvoimien omistamalle saarelle kesti puolisen tuntia. Meri oli tyyni eikä huonovointisuutta tarvinnut pelätä.

Tutustuimme tykkeihin,


Russarö:n majakkaan ja sotilaskotiin. Leena luennoi ja me kuuntelimme. Kaikki eivät jaksaneet kuumuudessa kävellä majakalle saakka, mutta paikalla käyneet kehuivat maiseman kauneutta ja tottahan se oli. Merimaisema oli majakalta katseltuna suurenmoinen.

Paluumatka alkoi vasta lähellä iltayhdeksää. Päivä oli pitkä ja lähes hellekelissä aika raskaskin. Mutta matkan anti korvasi kyllä pienet hikoilut.

Hanko on hieno kaupunki, oppaamme Leena Immonen ja Jörgen Engroos lähes täydellisiä, ruoka hyvää ja matkaseura mukavaa. Kun vielä kahvitaukojakin oli riittävästi, niin eipä matkalta oikein muuta voi vaatia.

Kiitos kaikille osallistujille!

TV ja TtK

Lisää kuvia tulee galleriaan, kunhan ehdin niitä käsittelemääm ja valitsemaan
TtK

Ps! Tämä matka oli järjestetty jäseniltä saadun matkavinkin perusteella. Lisää matkatoiveita toivotaan.