ATENEUMISSA SUOMALAISUUDEN KUVAUSTA

Päätimme jälleen kerran lähteä Helsinkiin ihastelemaan Suomen taiteen kulta-ajan mestarien töitä. Tällä kertaa Ateneumissa oli Eero Järnefeltin tuotantoon perustuva näyttely, joka todella hurmasi meidät kaikki.

Eihän meitä taiteen ystäviä yhdistyksessä kovinkaan montaa ole, mutta kuitenkin kaksikymmentäviisi (25) todellista kuvataiteen ystävää uhmasi hellettä ja lähti Mikkolan bussilla kohti Helsinkiä.


Ateneumissa oli mukavan viileää, joidenkin mielestä jopa kylmää, mutta eipä se haitannut.


Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1892). Talletus, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä.
Etualalla oleva henkilö oli oppaamme introssa.

Eero Järnefelt: Syysmaisema Pielisjärveltä (1899). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Puolen tunnin intron jälkeen pääsimme ihastelemaan itse näyttelyä, 

Eero Järnefelt: Pyykkiranta (1889). Yksityiskokoelma, Andersudde. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen.


Eero Järnefelt: Kaski (1893), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Meille myös selvisi, että Eero kuului "Vaeltajat" ryhmään, joka jalkautui ateljeesta tavallisen kansan pariin ja kuvasi ihmisten arkipäivää.

Näyttelysaleilla oli omat teemansa. Ensimmäinen sali oli omistettu Eeron taiteellisesti lahjakkaden sisarusten  maalauksille. 


Eero Järnefelt  Vaimo ja tytär, 1905  Ateneumin taidemuseo. Luonnoskirjasta.
Seuraavassa huoneessa olivat Eeron vanhemmat ja vaimo sekä anoppi ja anopin äiti. Pari kolme seuraavaa salia esitteli Eeron loistavia luontoaiheisia töitä. 


Eero Järnefelt  Mänty, sivu Järnefeltin luonnoskirjasta, 1885 - 1889  Ateneumin taidemuseo


Eero Järnefelt  Kesäyön kuu, 1889  Ateneumin taidemuseo (Luonnoskirjasta)
Oli myös luonnoksia heidän kesäpaikastaan Suvirannasta Tuusulan järven rannalla. Muita luonnoskirjan aarteita.

Eero Järnefelt: Leena, taiteilijan tytär (1903). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.


Eero Järnefelt: Taiteilijan pojan muotokuva (Heikki Järnefelt) (1897). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.


Eero Järnefelt: Tekla Hultinin muotokuva (1905). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve.


Eero Järnefelt  Nicolas Sinebrychoff  Sinebrychoffin taidemuseo


Eero Järnefelt: Vesileinikki ja rantakivet (1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Wuorio. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Kyllä nähtävää riitti. Esillä oli yli kaksisataa Järnefeltin teosta, ja ne valottavat oivallisesti taiteilijan maisema- ja ihmiskäsityksen eri puolia.


Eero Järnefelt  Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä, 1889  Ateneumin taidemuseo
Näyttely tuo myös esiin tietoa Järnefeltin suvusta, perheestä, opintomatkoista ja hänen elämästään Tuusulanjärven Suvirannassa. Näyttelyssä tulee esille myös taiteen liittyminen aikansa suomalaisuusajatteluun.


Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Erityisen tunnettu Eero Järnefelt on maalauksistaan Kolin maisemissa. Mutta onko Järnefeltin kuvaamaa maisemaa ja luontoa enää olemassa? Kyllä on, jossain.

Suomi on täynnä toinen toistaan kauniimpia ja upeampia kohteita, ne pitää vain löytää. Se on tosin aina vaan vaikeampaa, sillä esimerkiksi Lapin kerskarakentaminen tuhoaa voimakkaasti Suomen kauneinta luontoa. Sille me tavalliset ihmiset tosin emme voi mitään, raha ratkaisee.

Nauttikaamme siis siitä, mitä aikansa suuret taiteilijat ovat meille jälkipolville jättäneet.

Eero Järnefeltin teokset vaaramaisemista, kasveista ja 


Eero Järnefelt  Ester Sihtola, 1934  Ateneumin taidemuseo
äärimmäisen tarkoista aikansa merkkihenkilöiden muotokuvista saivat meidät jälleen kerran ihmettelemään, miten jotkut ovat osanneet luoda tällaista suurta taidetta. Nauttikaamme siitä.
(Kuvia on paljon enemmän, mutta tekijäoikeudet (Ateneumin) rajoittavat  niiden julkistamista) TtK.

TV ja TtK