Kotkan poikii ilman siipii

Junnu Vainio sanoitti aikanaan hienoja lauluja Kotkasta ja kotkalaisista. Linkki. Eikä syyttä.

Kotka on kaunis, merellinen kaupunki ja kotkalaiset ihmiset vilpittömän mukavia karjalaisia. Sen totesimme itsekin, kun teimme kahden yön retken Kotkaan.

Yli puolitoista vuotta oli kulunut edellisestä yön yli kestäneestä matkastamme. Edellinenhän taisi olla jouluretki Tarttoon, ja sen jälkeen ei pidempiä retkiä ole tehty. Niin se aika kuluu.

Ei meitä nytkään ollut matkassa kuin kolmekymmentä innokkainta, mutta tämä määrä riitti juuri ja juuri matkan järjestämiseen.

Vekkagroupin bussi pysähtyi kahvitauolle hieman ennen Porvoota Kuninkaanportin Shellille. Paikka oli kaikille uusi ja osoittautuikin aivan kelvolliseksi taukopaikaksi. 

Ennen kuin pääsimme kirjautumaan Kotkan keskustan Hotelli Seurahuoneelle

oli vierailukohteenamme opastettu kierros Kotkan Merimuseossa. Arkkitehtuuriltaan erikoisen mallinen, noin kolmesataa metriä pitkä rakennus oli jo itsessään upea nähtävyys puhumattakaan sisätilojen näyttelyesineistä.


Kolmessa ryhmässä kuljimme oppaiden kanssa eri osastoilla ja ihmettelimme. Karhulan lasia, laivojen pienoismalleja, muistoja Ruotsinsalmen taisteluista, puuveneitä ja kaikkea mahdollista mereen liittyvää esineistöä.

Lopuksi ruokailu Merimuseon omassa Laakonki-ravintolassa, ennen kuin uusi opas tuli meitä hakemaan. Lähdimme siis puistokierrokselle! 

Opas ilmoitti etukäteen, että kiertelisimme autolla ympäri Kotkaa ja hän esittelee puistot bussin ikkunoista. Kuuma ilma kun oli, niin ehdotus tuntui mainiolta.

Mutta mitä vielä, ei se mennytkään ihan niin.
Ensin jalkauduimme Katariinan puistoon. Linkki. Kiertelimme helteessä ympäri valtavaa puistoaluetta ja näimme ja kuulimme enemmän kuin tarpeeksi. Helle rasitti, eikä juomaakaan ollut mukana. Selvisimme kuitenkin takaisin bussiin ja puistokierros jatkui.

Seuraava kohde oli Sapokan vesipuisto. Linkki.
Se olikin todella näkemisen arvoinen kokonaisuus. 

Lammen ympärys oli täynnään erilaisia kasveja, veistoksia, suihkulähteitä ja vaikuttavimpana komea vesiputous.


Osa kukista oli jo kuihtunut, mutta ruusut olivat vielä täydessä loistossaan. Hienoa.

Bussin ikkunoista meille esiteltiin kaupunkikierrokseen kuuluvina Kotkan kirkko, Toivo Pekkasen puisto ja Sibelius-puisto. Nähtävää riitti yllin kyllin ja taisi jäädä jotain seuraavaksikin kerraksi.

Hotellinamme oli siis Original Hotel Seurahuone aivan Kotkan keskustassa Sibelius-puiston vieressä. Ilmastoidut, tilavat huoneet ja hotellin kolme ruokaravintolaa antoivat miellyttävät puitteet vierailullemme. Henkilökunta saa täyden kympin iloisuudestaan, eikä aamiaistakaan voinut kukaan moittia.

Kotkan kuuluisin ravintola on Kairo. Meidän piti sielläkin vierailla, mutta Kairo oli pantu kiinni koko kesäksi.
  
Kairon maanantaijazzit oli siirretty läheisen Palotorninmäen puiston ulkoilmaravintolaan, ja sinne me suuntasimme. Mukavaa oli ulkoilmassa jazzia kuunnella. 

Toisena päivänä oli ohjelmassa vierailu Pyhtään kunnan Kaunissaareen. Vikla-laivan matka kesti tunnin ja vartin. Oli mielenkiintoista kuunnella kapteenin kertomuksia muinaisista meritaisteluista ja ympäröivistä saarimaisemista. Laiva keinui aallokossa ajoittain aika reippaastikin, mutta pieni keinunta ei haitannut, päin vastoin.
  

Saaren ravintolassa nautimme kirkkaan lohikeiton saaristolaisleivän kera. Menetteli, vaikka perunat olisivatkin saaneet kiehua muutaman minuutin kauemmin.

Paluumatka olikin sitten hieman tuulisempi. Kahvit kuitenkin saatiin juotua kovasta aallokosta huolimatta.

Kaunissaaren matkan lisäksi päivään ei kuulunut muuta järjestettyä ohjelmaa. Siispä halukkailla oli aikaa kierrellä puistoja tai ihailla pääkadun veistoksia.  

Niissä olikin katselemista, sillä Kotkan kaupunki on hankkinut kolmekymmentäkuusi (36) veistosta eri taiteilijoilta. Mm Kain Tapper, Olavi Lanu ja Kimmo Pyykkö ovat saaneet omat teoksensa esille meidän ihailtaviksemme. Linkki

Lähtöpäivän aamuna piti käydä Kotkan torilla nauttimassa munkkkipossukahvit. Munkkipossu on kuitenkin Kotkassa nimeltään posso. Oli nimi mikä hyvänsä, niin hyvää oli.

 Hotelliaamiaisen jälkeen kävimme vielä tutustumassa Langinkosken Keisarilliseen kalastusmajaan.

Ryhmä jaettiin kahtia ja meille esiteltiin ansiokkaasti niin museo kuin ympäristökin.

Niihin maisemiin oli hieno päättää ilmeisen onnistunut retkemme.

Kiitos kaikille mukana olleille!

Lisää kuvia kuvagalleriassa.

TV ja TtK