Muistisairaudet

10 asiaa, jotka kasvattavat muistisairauden vaaraa – tietty torjuntakonsti ”on ykkönen”

(Juttu oli Ilta Sanomissa 27.4.2022, josta kopioitu ja mainokset poistettu. Kirjoittaja Pirjo Latva-Mantila.)

Vaikka lähisuvussa olisi paljon muistisairautta, siitä ei voi suoraan päätellä omaa sairastumisriskiään. Elintapojen merkitys muistisairauden synnyssä on kiistaton.

 Muistisairauteen sairastumisen riskiä voi pienentää elintavoilla.

MONET muistisairaustapaukset lähipiirissä eivät välttämättä johdu geeneistä, sillä myös ympäristötekijät vaikuttavat taudin sairauden syntyyn.

– Jos sukulaiset ovat sairastuneet iäkkäinä ja heillä on ollut monia elintapariskitekijöitä, riski ei välttämättä ulotu muuhun sukuun. Mutta jos on tiedossa jokin perinnöllinen riskitekijä ja lähisuvussa on monia nuorempana sairastuneita, riski voi olla suurentunut.

Näin toteaa geriatrian erikoislääkäri, LT Hanna-Maria Roitto Husista ja THL:stä.

Hän kertoo, että muistisairauksista yleisin, Alzheimerin tauti on 5–10 prosentilla sairastuneista vallitsevasti periytyvä. Vallitseva periytyminen tarkoittaa sitä, että yksi isältä tai äidiltä peritty sairauden perintötekijä riittää aiheuttamaan sairauden.

Voit pienentää riskiä elintavoilla.

Lohdullinen tieto on se, että vaikka olisi geneettinen alttius sairastua muistisairauteen, riskiä voi pienentää elintavoilla.

– Finger-tutkimus on osoittanut, että elintapainterventio (elintapaohjaus) tehoaa yhtä hyvin myös niillä, joilla on perinnöllinen alttius.

Roitto kertoo, että tuoreen arvion mukaan 40 prosenttia muistisairauksista liittyy muokattavissa oleviin elintapa- ja riskitekijöihin, joita ovat:

1. Matala koulutustaso

Kyse on siitä, miten paljon aivoja käytetään. Aivojen hermoverkko on sitä tiheämpi, mitä monipuolisempaa työtä ihminen on tehnyt elämänsä aikana ja mitä enemmän hän on käyttänyt aivojaan.

2. Korkea verenpaine

Kohonnut verenpaine kovettaa suonia, heikentää verisuonia ja vaikeuttaa hermosolujen hapensaantia sekä aivojen aineenvaihduntaa.

3. Huonokuuloisuus

 Huonokuuloisuus voi olla riski, jos siitä seuraa eristäytymistä. 

Ihminen, joka ei kuule, usein eristäytyy, jolloin aivot eivät saa ärsykkeitä.

4. Tupakointi

Nikotiini supistaa verisuonia, aiheuttaa muutoksia aivoissa ja altistaa verenkiertohäiriöille. Vastaava riskitekijä ovat ilmansaasteet.

5. Lihavuus


Lihavuus alkaa kasvattaa muistisairauden riskiä jo varhaisessa vaiheessa. Merkittävään ylipainoon voi liittyä metabolinen oireyhtymä, liikunnan vähäisyys, verenkierron häiriöt, sokeritasapainon häiriöt ja insuliiniresistenssi.

6. Masennus

Elämänaikaiset masennukset saattavat liittyä stressihormoneihin. Stressihormoni kortisolin liiallinen tuotanto voi vaurioittaa aivojen hippokampusta ja aikaistaa Alzheimerin taudin puhkeamista.

7. Fyysinen passiivisuus

Hyväkuntoisella sydän ja keuhkot sekä sitä kautta aivojen hapetus toimivat. Verenkierto on aivoille tärkeää. Liikunta myös alentaa verenpainetta ja diabetesriskiä.

8. Tyypin 2 diabetes

Diabetekseen liittyy usein insuliiniresistenssi, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta aivoihin ja muistiin.

9. Sosiaalisten kontaktien vähäisyy.


Sosiaalinen aktiivisuus pienentää muistisairauden riskiä.

10. Liiallinen alkoholin käyttö. 


Alkoholi liuottaa aivojen hermosoluja ja isompina määrinä se lisää muistisairauden riskiä. Sen käyttö altistaa myös erilaisille vammoille, kuten päävammoille, jotka ovat tärkeä riskitekijä myös.

Jo keski-iän terveydellä on suuri merkitys

Riskitekijöiden vaikutus elämän eri vaiheissa on erilainen. Kohonnut kolesteroli ja verenpaine ovat keski-iässä suurempia riskitekijöitä kuin myöhemmällä iällä. Ylipäätään keski-iän terveydellä on suuri merkitys muistisairauden synnyssä.

– Kaikkia vaikutusmekanismeja ei tunneta ihan tarkasti. Ajatellaan, että taustalla voi olla tulehdusta ja verisuonimuutoksia.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta on tehokas keino pienentää muistisairauden riskiä.

– Liikunnasta on hyvä näyttö, ja se on ykkönen. Vahvaa näyttöä on myös tupakoinnin lopettamisesta. Samoin verenpaineen hyvä hoito ja kolesterolihoito statiineilla näyttää suojaavan muistisairauksilta. Kuitenkaan ikääntyneillä ei ole saatu samanlaista näyttöä statiineista.

FAKTA

Näin ehkäiset muistisairautta

■ Harrasta sykettä kohottavaa liikuntaa säännöllisesti.

■ Pidä verenpaine normaalina. Jos sinulla on lääkitys, käytä lääkkeitä ja mittaa paine säännöllisesti.

■ Vältä lihomista.

■ Suosi terveellistä ruokavaliota.

■ Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, pidä sen hoito tasapainossa.

■ Lopeta tupakointi.

■ Vähennä tuntuvasti alkoholin käyttöä.

■ Käytä aivojasi, opettele uusia asioita. Mene välillä myös mukavuusalueesi ulkopuolelle.

■ Harrasta asioita, joissa olet tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

■ Vältä depressiota tai hoida sitä hyvin.

■ Vältä kuulovaurion syntymistä tai käytä kuulolaitetta.
 

Koko eletty elämä vaikuttaa tulevaan vanhuuteen

Aivoterveyden ylläpitäminen läpi elämän on tärkeää. Geriatri näkee työssään, miten koko eletty elämä vaikuttaa tulevaan vanhuuteen.

– Voisi sanoa, että muistisairauksien ennaltaehkäisy lähtee neuvolasta. Liikkuminen läpi elämän, koulutus, työelämä, kaikella tällä on merkitystä. Iän myötä koko eletty elämä vain korostuu, eli hyvän vanhuuden rakentaminen on koko elämän aikainen prosessi.

 
Kuntosaliharrastuksen aloittamiseen ei ole yläikärajaa.

Roitto muistuttaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä tehdä muutoksia.
Myöhemmällä iällä voi edelleen vaikuttaa omaan terveyteen, eikä yläikää ole esimerkiksi kuntosaliharrastuksen aloittamiseen. Lihasmassaa voi kasvattaa iästä huolimatta. Tutkimuksissa on todettu myös, että aivot muovautuvat koko elämän ajan.
 

FAKTA

Muistisairaudet

• Muistisairauksien ja Alzheimerin taudin ilmaantuvuus ja esiintyvyys lisääntyvät iän myötä.
• Väestötutkimusten perusteella on arvioitu, että muistisairauksien esiintyvyys Euroopassa olisi 60 vuotta täyttäneillä noin 6,8 prosenttia.
• Ikäryhmittäinen esiintyvyys on 60–65-vuotiailla noin 1,6 prosenttia, 80–84-vuotiailla 12,4 prosenttia ja 90 vuotta täyttäneillä 39,8 prosenttia.
• Laskelmien mukaan Suomessa olisi tällä hetkellä noin 101 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta potevaa henkilöä.
• Lievää muistisairautta sairastaa arviolta noin 100 000 henkilöä.
• Lievempää kognitiivisten toimintojen heikentymää esiintyy arviolta 200 000 henkilöllä. Heillä on lisääntynyt riski muistisairauden kehittymiselle.
• Esiintyvyys on naisilla suurempi kuin miehillä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä.
• Alzheimerin taudin osuus muistisairauksista on noin 65–70 prosenttia.

Lähteinä myös Muistiliitto sekä dosentti Kati Juva.

Jutun kirjoittaja: Pirjo Latva-Mantila