Naisten päivä Hangossa

Jo perinteeksi muodostunut Eläkeliiton Kalvolan yhdistyksen keväinen Naisten päivä peruuntui jo toisen kerran peräkkäin. Syynä oli tietenkin tuo pahuksen koronapandemia, joka esti kokoontumiset.

Yleensä Naisten päivänä on kokoonnuttu Kylätalolle, jossa naisille ojennetaan ruusut kuohuviinilasillisen kera. Lisäksi miehet ovat pukeutuneet tummaan pukuun ja kravattiin ja tarjoilevat naisille kakkukahvit.

Koska Kylätalon tapahtuma peruuntui, oli miesten keksittävä jotain muuta. Aivoriihessä kehittyi ajatus, että ehkä joku vain Naisten kesken suoritettava retki olisi paikallaan.

Mutta mihin? Mikä kohde saisi niin paljon kiinnostusta aikaan  että riittävän suuri joukko innostuisi?

Kohdetta ei tarvinnut kauaa miettiä. Suomen paras kesäkaupunki lienee Hanko. Otetaan siis se kohteeksi ja kehitellään jotain mukavaa.

Otettiin yhteys paikalliseen matkailuyrittäjään ja aloitettiin suunnittelu. Saaritours otti suunnittelun tosissaan ja matkasuunnitelma valmistuikin tuota pikaa. Koska Naisten keskuudessa esiintyi riittävää halukkuutta Hangon matkaan, lyötiin ohjelma lukkoon.

Tiistaina 3.8. Veijon kuljettama Vekkatoursin bussi starttasi Lasimäeltä ja keräsi Naisia kyytiinsä niin, että Wetteriltä lähdettäessä matkassa oli kolmekymmentäkuusi ( 36 ) Naista ja kaksi ( 2 ) miestä. 

Ilma oli hieman pilvinen ja epävakaa, ja Riihimäen-Hyvinkään tienoilla vettä sateli jo aika reippaasti. Eipä sade matkalaisia haitannut, vallankin kun ensimmäisellä taukopaikalla ilma oli jo kirkastunut ja sää oli varsin mukava.

Kahvit juotiin Nummelan lentokentän Airport-hotellissa. Piirakka oli hyvää, mutta kahvin laadussa oli joidenkin mielestä parantamisen varaa. Osalla oli kahvikuppien pohjalla jotain outoa sakkaa ja se hieman häiritsi.

Matka jatkui ja kohta kahvihetken huonot kokemukset unohtuivat, sillä matkaan mukaan kelpuutetut miehet kaivoivat repustaan virkistävää, viilennettyä matkajuomaa. Ai, ai että maistui ja iloisella mielellä ajeltiinkin seuraavaan kohteeseen.

Tammisaaren rautatieasemalta poimimme kyytiin matkaoppaamme Leena Immosen. Hän olikin loistava opas ja juttua piisasi.

Aluksi saimme tietoa Tammisaaresta, sitten meille selvitettiin Hangon puolustuslinjat ja panssariesteet ja vielä lopuksi ennen saapumistamme Hankoon meille kerrottin pyörätehdas Helkamasta ja muustakin Hangon alueen teollisuudesta.


Vielä kävimme tutustumassa Hangon työttömien naisten työpajaan ennen kuin pysähdyimme lounaalle Hangon Casinolle.

Casino onkin varsin komea rakennus. Se on muutama vuosi sitten remontoitu täydellisesti, ja niin ulko-kuin sisätilatkin saivat ihastusta osakseen.


Kyllä kelpasi näissä tiloissa lounastaa. Viihtyisät, valoisat sisätilat ja uskomattoman kaunis merimaisema hakevat kyllä vertaistaan. Yhteisillä matkoillamme taitaa nyt Hangon Casino olla lounaspaikkana ykkössijalla.

Ruokakin oli erinomaista: alkukeittona ranskalainen kala/äyriäiskeitto bouillabaisse, valtavat valikoimat erilaisia salaatteja, riisiä, perunaa ja lihakastiketta ja vielä kahvit ja jälkiruoat päälle. 

Kun lisäksi henkilökunta keräsi käytetyt astiat välittömästi pöydistä pois, tunsi lounastaja itsensä tervetulleeksi ja että asiakasta tässä paikassa arvostetaan. Kiitos Casinolle!

Casinon piha-alueen kukkaistutukset olivat suorastaan mykistävän kauniita


ja maisema rantakallioilta tyrmistyttävän kaunis. Rakkauden polkua ei kerinnyt kokonaan kiertää, mutta voi kuvitella että maiseman kauneus vain jatkui kallioiden takana.

Kiertoajelulla näimme Hangon satamat ja rannat, kävimme ajelulla aallonmurtajalla ja näimme voimakasiinin, jalkauduimme hautausmaalle katsomaan merikapteeni August Alexander Granrothin muistomerkkiä (linkki videoon) ja katsastimme ravintolakadun.


Kiertelimme ihastelemasssa pitsihuviloita ja jalkauduimme tunniksi ostoskadulle.

Ehkä koko retken vaikuttavinta antia kauniiden pitsihuviloiden lisäksi oli käynti Hangon kirkossa.


Oppaamme Leena avasi meille hieman kirkon historiaa ennen kuin hän aloitti oman esityksensä. Hän luki Mika Waltarin kirjoittaman kertomuksen "Viimeinen Jumalanpalvelu Hangon kirkossa 17.3.1940 ennen Hangon luovutusta Neuvostoliitolla. (Linkki videoon)

Jo pelkkä lukuhetki oli vaikuttavaa, mutta kun hän lisäksi soitti kirkon flyygelillä kaksi tunnelmiltaan varsin erilaista kappaletta (Video:E.J.Rautavaaran sävellys: "Sekunnit")  ja (Video Sibelius D-duuri Valssi), olimme me kuulijat suorastaan haltioituneita.  Tällaista tunnelmaa pääsee harvoin kokemaan, kiitoksia Leenalle.

Matkamme Hangossa päättyi kahvihetkeen Neljän tuulen tuvalla. Tämä Mannerheimin suvulle aikanaan kuulunut kahvila sijaitsee meren rannalla häkellyttävän kauniissa paikassa kallioisella niemellä.


Kauniimpaa kahvilan paikkaa on vaikea kuvitella, ja täytekakku suorastaan suli suussa. Eipä juuri voi matkaa hienommin päättää.

Missä muodossa Naisten päivää tämän jälkeen vietetään, on vielä epäselvää. Palataanko entiseen, käydäänkö retkellä vai lopetetaanko? Niitä pohditaan nyt tulevan talven aikana. Mukana olleet vaikuttivat tyytyväisiltä.

Kyllähän Naiset ovat päivänsä ansainneet!

Tätä mieltä ovat ainakin Tapio ja Timo.

 Kiitos kaikille mukana olleille.

TV ja TtK