Pärnu helmikuussa 2023

ME ELÄKELIITON KALVOLAN YHDISTYS

teimme retken Pärnuun, kaupunkiin, jossa lähes kaikki ovat joskus käyneet.

Pärnu on upea kesäkaupunki, sopivan matkan päässä laivarannasta ja siksikin meidän suomalaisten lempikohde, kun lähdemme merta edemmäksi kalaan.


 

osin näin helmikuussa kaupunki oli yhtä sumuinen ja ankea kuin kaupungit missä tahansa, kun ilmasto heittää kuperkeikkaa, eikä tiedä onko talvi, syksy vai varhaiskevät.

Mutta jokainen matka on omanlaisensa ja tässä lyhyt katsaus meidän 42 hengen reissuun, jossa Sihvon Tapsa tuurasi ihan ansiokkaasti vakituista Tapsaa.

Mikkolan liikenteen viininpunainen bussi, iloisen ja varsin puheliaan Samin kuljettamana, saapui ajallaan Lasimäelle, siitä matka jatkui Parolan kautta Wetterhoffin eteen, josta viimeiset lähtijät nousivat kyytiin.

Punakylkinen oli myös laivamme, jolla sutjakkaasti seilasimme yli Suomenlahden. Laivalla maistui porukoille aamiaispuffee, joillekin ne pakolliset katkarapuvoileivät, terästetty tee ja -kahvikin, karaokea taisivat jotkut laulella, tanssilattiakin houkutti rohkeimpia. Normimeininkiä nämäkin.

Pitkät kulkemiset laivaan ja laivasta pois taisivat olla koko reissu raskain ja ikävin osuus.


Kylpylähotelli Viking oli auennut talviuniltaan juuri viikkoa aiemmin, kun meidän porukkamme pääsi kylpylän palvelujen pariin. Huoneet olivat siistejä ja itse ihailin muhkeaa, sopivan pehmeää/kovaa sänkyä. Juurikin asia, mikä mielestäni parhaiten kuvaa majoituspaikan tasoa.

Ruokailuja oli vähän väliä, tuntui, että kun juuri oli pöydästä noussut, uusi tarjoilu alkoi. Pitihän niihin kaikkiin osallistua, kun hyvältä maistui ja maksettukin oli.

Hintaan sisältyneet hoidot olivat – no, jotkut ihan hoitoja. Hieronnat, joita hoitoon sisältyi kaksi, olivat varmasti kaikkien mieleen. Molemmat omat hieronnat olivat eri naisen käsittelyssä ja kyllä ne kipeät paikat hyvin löytyivät ”terveestä” selästäni.

Listalta valitsemani hoidot olivat lähinnä täytehoitoja, kuuma parafiinipaketti selän päälle, 20 minuuttia ja äitäh, toinen vastaava, mutta kylmänä.

Ulkoisten hoitojen ohessa piti hoitaa tietenkin myös sisäistä olotilaa, siksipä

matka tehtiin myös Latvian puolelle, vieläkin halvemman juoman lähteelle. Bussin sisuksiin siirtyi varmasti useammankin kotibileen juomatarjonta.  

Viimeisenä iltana hotellin aulabaarissa oli karaokea ja tanssia, hauskaa oli. Sami-kuskin vitsitarjonta oli kuulemma rajoja rikkova ja ehtymätön.

Tallinnassa käytiin viinarannassa panimoravintolassa...syömässä.

Kotimatka oli ajallaan, monenkin suusta kuulin, että pitkäksi olisi aika käynyt, jos reissu olisi ollut viikon pituinen.

Hyvän reissun tunnistaa jälkeenpäin siitä, kun muistaa lähes kaiken ja ystäviäkin vielä jäljellä. Tämä reissu oli sellainen.

Ippa/TtK