Tavallista koleampi äijämatka

Eläkeliiton Kalvolan yhdistyksen äijäryhmän matka Tampereelle sujui aikamoisen kylmissä olosuhteissa. Lämpötila oli kaksikymmentäviisi (25) astetta pakkasen puolella, mutta silti kukaan ei kylmyyden vuoksi perunut matkaansa.

Harmittavan kömmähdyksen johdosta yksi osallistuja unohtui pysäkille, eikä siis päässyt mukaan. Virhe on kokonaan matkanvetäjän omaa syytä, ja siksi vilpitön anteeksipyyntö matkasta jääneelle on paikallaan. Anteeksi!

Kolmekymmentäkaksi (32) osallistujaa oli kaikesta huolimatta mukana.

Pirkanhovissa nautittujen aamukahvien jälkeen 


poimimme oppaamme Outi Burrin mukaan bussiin Tampereen linja-autoasemalta. Pienen alkuselvityksen jälkeen 


suuntasimme Kalevankankaan hautausmaalle. 

Tarkoituksenamme oli tutustua vuoden 1918 sodan tapahtumapaikkoihin ja muistomerkkeihin - ja niin me teimmekin.Kylmä oli, mutta silti uhmasimme pakkasta ja kävimme kävelemässä  

niin punaisten 


kuin valkoistenkin joukkohautapaikoille. 

Voimme kaikki yhtyä oppaamme sanoihin, että olipa kovaa ja raskasta aikaa.

Pienen bussimatkan jälkeen menimme sisään hautausmaan pääportista 


ja kas: Juice Leskisen hautapaikka löytyi heti portin takaa. Sitä me emme kuitenkaan olleet menossa katsomaan, vaan aivan lähellä lepää viimeisessä lepopaikassaan kirjailijasuuruus Väinö Linna.

Matkamme jatkui Pispalaan, 


jossa aikanaan käytiin ankaraa taistelua valkoisten joukkojen ajaessa punaisia joukkoja pois Tampereelta. Sanovat itse Leninin ja Stalinin myös tavanneen toisensa Pispalan metsässä.

Punakaartilaismuistomerkki Pispalanharjulla. Jalustaosaan on kaiverrettu seuraava teksti: "Täällä Pispalan harjulla työväen joukot Tampereella viimeksi seisoivat ase kädessä asiaansa puolustaen vuonna 1918." 



Aivan upean näköalapaikan jälkeen 


kävimme vielä Pyynikin tornin luona, josta aika moni haki kuuluisia munkkeja kotiin viemisiksi. Oli siellä hautapaikkakin, Termopyleen kenttänä tunnettu alue. Suomen sisällissodan aikana punaiset hautasivat kentälle kaatuneitaan, mutta ruumiit siirrettiin sieltä sodan jälkeen Kalevankankaan hautausmaalle.  Pakkassäässä se ei  enää oikein jaksanut kiinnostaa.

Vielä ajoimme ylös Näsinpuistoon, jossa tutustuimme komeaan Näsilinnaan ja näimme luodinjälkiä pylväissä ja 


verijälkiä marmoriportaissa. Vierailu oli aika lyhyt, eikä perinpohjaiseen kierrokseen rakennuksessa ollut nyt mahdollisuutta.

Tampereen valtaus muodosti sisällissodan käännekohdan.


Matkamme päättyi ruokailuun ravintola Plevnassa, johon ryhmällemme oli varattu herkullinen pitopöytä härkäruukkuinen ja valkosipuliperunoineen. Kyllä maistui, ja aika moni osti vielä mukaansa Plevnan panimon omia käymistuotteita.

Kylmästä säästä huolimatta hieno ja ajatuksia herättävä retki. Kiitos kaikille osallistuneille!

TV ja TtK