Yhteystiedot
Puheenjohtaja Henry Honkanen
p. 044 251 7275; henryhonkanen@gmail.com
Jäsensihteeri Jorma Saukkonen
p. 0503562761; ukkosaukko@gmail.com
Professori Sirkka-Liisa Kivelä vieraili Eläkeliiton Keravan yhdistyksen ja Keravan kirjaston yhdessä järjestämässä tilaisuudessa vanhusten viikolla torstaina 6.10.22. Kivelän aiheena oli "Vanhuus ja omaishoitajan ilot, surut ja tulevaisuus". Hän rytmitti esityksensä omilla kokemuksillaan omaishoitajana; suorastaan raaoilla kuvauksilla aviomiehensä sairastumisesta, hoidosta ja kuolemasta.
Sirkka-Liisa Kivelä käytti omia kokemuksiaan havainnollistamaan omaishoitajan arkea ja niitä ratkaisuja, mitä on tehtävä. Kivelän puoliso sairastui vakavasti, ja 2011 hän päätti ryhtyä omaishoitajaksi ja lopetti työnsä. Puoliso kuoli 2020, ja tämän antamalla luvalla Kivelä on kertonut pariskunnan kokemuksia sen jälkeen esimerkkeinä omaishoitajan ”iloista, suruista ja tulevaisuudesta”.
Omaishoito säästää miljardin vuodessa
Iäkkäiden määrä Suomessa lisääntyy, eli myös omaishoitajien määrä lisääntyy. Myös vammaisia lapsia hoidetaan lisääntyvästi kotona. Sopimushoitajia lienee Suomessa noin 50 000, ja lisäksi noin 300 000 auttajaa, jotka tekevät lyhyitä, esim. 1-2 päivän auttamisia. Omaishoito on tutkitusti halvempaa kuin laitoshoito. Se säästi 1,1 miljardia euroa laitoshoitoon verrattuna vuonna 2020. Säästö perustuu omaishoitajille maksettavaan pieneen korvaukseen ja alimitoitettuun yhteiskunnan tukeen. Nykyisten vanhusten lapset eivät ole kovin kiinnostuneita ryhtymään itse omaishoitajiksi, mutta sallisivat sen, että vanhemmat käyttäisivät rahaa hankkiakseen itselleen hoivapalveluja.
Kun henkilö ryhtyy sopimushoitajaksi, eli hän tekee kunnan (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen) kanssa sopimuksen, hän saa tietyn palkkion ja sovitaan tietystä määrästä vapaapäiviä. Palkkio vaihtelee kunnittain, eli palkkion yhtenäistäminen koko maata koskevaksi olisi yksi kehittämiskohta. Vapaapäiviä myönnetään yleensä 2-3 kuukaudessa hoidon raskaudesta riippuen. Sopimuksen tarkka lukeminen ja asioiden selvittäminen on oleellinen kysymys.
Kehittämiskohteita riittää
Vapaapäivien ajaksi hoidettava sijoitetaan laitokseen, jossa voi tapahtua taantumista ja kunnon huonontumista. Monet omaishoitajat jättävät vapaat käyttämättä, paitsi huonon hoidon, myös sekä hoitajan että hoidettavan eroon joutumisen takia. Kivelä piti parhaana ratkaisuna vapaan pitämiseen hoitajalle annettavaa palveluseteliä, millä voidaan ostaa kotiin tilapäistä apua vapaan pitämisen ajaksi.
Vuonna 2021 tuen piirissä oli noin 50 000 henkilöä, jotka olivat etupäässä eläkeläisiä. Omaishoidon tuki on noin 320 euroa kuukaudessa, joka on veronalaista tuloa. Se ei kuitenkaan nosta eläkekertymää. Kunta maksaa sairasvakuutusmaksun. Työtapaturma- ja sairasvakuutus puuttuu. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt työssä oleville omaishoitajille oikeutta 5 päivän palkattomaan vapaaseen.
Kivelä listasi esityksensä lopussa kehittämiskohteita. Niitä löytyy mm. kunnan henkilökunnan määrästä, tiedotuksen ja opastuksen laadusta. Vaikkapa; mistä saadaan apuvälineitä, mistä saadaan nykyaikaista turvatekniikkaa, miten tehdään hoitotahto tai hoivatahto. Hoitajalla ja hoidettavalla pitäisi olla sama lääkäri, joka olisi nimetty eikä vaihtuisi jatkuvasti.
Ja kun hoito päättyy kuolemaan, miten hoitaja hoitaa itsensä kuntoon?
Sirkka-Liisa Kivelä on Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja Helsingin yliopiston geriatrisen lääkehoidon dosentti. Hän toimi Turun yliopiston professorina vuosina 2000–2011. Kivelä on tullut tunnetuksi muun muassa toimimisestaan asiantuntijana vanhustenhoidosta käydyssä julkisessa keskustelussa.