Kevätretkellä Eurajoella 8.5.2023

Eläkeliiton Kustavin yhdistys kevätretkellä Eurajoella 8.5.

Iloinen joukko Eläkeliiton Kustavin yhdistyksen jäseniä lähti Holmbergin bussilla maanantaiaamuna kohti Vuojoen kartanoa ja Olkiluodon ydinvoimalaa Eurajoelle.

Vuojoen Kartanolla päivä aloitettiin Mamsellin ja Tohtorin johdolla. Rooliopastettu kierros tutustutti meidät kartanon historiaan. Vuojoen kartano lukeutuu Suomen kauneimpiin empirekartanoihin, sekä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaimpiin kokonaisuuksiin. Kartano mainitaan jo 1500-luvun lopulle ajoittuvissa asiakirjoissa. Nykyinen arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartano valmistui vuonna 1836, jolloin sitä isännöi Suomen rikkaimpiin miehiin kuuluva ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim. Kartanolla oli myös Orangeria eli talvipuutarha, jossa jo 1800-luvulla kasvatettiin ananasta ja persikkaa. Monien vaiheiden jälkeen Emil Cedercreutzin isovanhempien kotikartanona tunnettu Vuojoki päätyi Eurajoen kunnalle 1930-luvulla.

2000-luvulla alkoi kartanon kolmas elämä, kun se restauroitiin Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n toimesta arvoiseensa käyttöön kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi. Kartanon yleishyödyllistä toimintaa kehittämään perustettiin Vuojokisäätiö.

Rooliopastetun kartanokierroksen jälkeen oppaat veivät meidät juhlasaliin, jossa nautimme monipuolisen lounaan buffet-pöydässä.

Kolmen reaktorin ydinvoimalassa tuotetaan nyt noin 30 prosenttia Suomen sähköstä

Olkiluodon ydinvoimalan vierailukeskuksessa meitä oli vastassa vierailuisäntä Ari Anttila, joka johdatti meidät ensin kahvin ja suklaamuffinsien pariin. Sen jälkeen siirryimme auditorioon, jossa saimme kattavan tietoiskun Olkiluoto 1:n, 2:n ja uuden 3:n toiminnasta. Uuden ydinvoimalan käyttöönotto on vaatinut tuhansia testejä. Kaikki on mietittyä ja harkittua, turvallisuutta testataan, henkilöstöä koulutetaan, häiriötilanteita simuloidaan. Testauksilla varmistetaan, että ydinvoimalaitos toimii suunnitellusti kaikissa eri tilanteissa. Olkiluoto työllistää noin 1100 ihmistä ympärivuotisesti. Lisäksi Olkiluodossa työllistyy erilaisissa projekteissa, laitosyksiköiden vuosihuollossa ja välillisesti moninkertainen määrä satakuntalaisia, muita kotimaisia ja kansainvälisiä osaajia.

Suomi on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen edelläkävijä

Saimme nähdä myös videon ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Lähistöllä sijaitseva Posiva Oy:n ONKALO toimii loppusijoituspaikkana. Yksikään maa ei Suomen lisäksi vielä ole edennyt loppusijoituksen toteutusvaiheeseen. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu on Suomessa suunniteltu yksityiskohtaisella tarkkuudella. Loppusijoitusprosessissa käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan välivarastosta kapselointilaitokseen pakattavaksi loppusijoituskapseliin ja siirrettäväksi yli 400 metrin syvyydessä sijaitseviin loppusijoitustiloihin. Prosessiin liittyviin työvaiheisiin on kehitetty koko maailman mittakaavassa ainutkertaisia teknologisia ratkaisuja.

Videoiden jälkeen saimme esittää kysymyksiä Arille, hän vastasi niihin asiantuntevasti. Ari oli aikoinaan tullut Olkiluotoon opiskelijana harjoittelijaksi, ja lopulta valmistuttuaan saanut vakituisen työpaikan. Lukuisten kysymysten ja vastausten jälkeen kiitimme mielenkiintoisesta vierailusta, kävimme vielä aulassa sijaitsevassa Sähköä uraanista -tiedenäyttelyssä ja laitoimme nimemme vieraskirjaan.

Paluumatkalla päässä pyöri paljon ajatuksia ydinvoimasta, megawateista, reaktoreista ja kapseleista. Ydinvoima on aina herättänyt mielikuvia, kysymyksiä, kiinnostusta. Ilmastoasiat, turvallisuus ja sähkön hinta mietityttävät. Mukana olleet ryhmäläiset eivät enää haikaile kesätyöpaikkojen perään, mutta Olkiluoto nähdään mielenkiintoisena työpaikkana eri alojen uusille huippuosaajille. Olkiluodon saarella hallitaan ydinvoiman koko elinkaari aina sähköntuotannosta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen asti. Olkiluodossa onkin tarjolla runsaasti kesäharjoittelupaikkoja eri alojen opiskelijoille.

Teksti ja kuvat: Kirsti Salminen

Lähteet: Vuojoen Kartano, Uutisia Olkiluodosta ja TS Talous 3.5.2023