Yhteystiedot
Puheenjohtaja Pirjo Henttu
Rakkolantie 430
54500 Taavetti
p. 050 365 6323
henttupirjo@gmail.com
12.4.2024
Eläkeläiset ovat vaurautta tuottava yhteiskunnallinen voimavara
Leikkaukset on tehtävä tosiasioiden perusteella. Käsitys, että eläkeläiset eivät osallistu
valtionvelan kaventamiseen, ei perustu faktoihin.
Palkat ovat pitkään nousseet eläkkeitä nopeammin
Vuosien 2023 ja 2024 työeläkkeiden indeksitarkistukset
nostavat eläkkeitä pitkältä takamatkalta. Työeläkeindeksi nousi vuosina 1995–2022 yli 57 % ja ansiotasoindeksi lähes 115 %. Kun reaalinen nousu palkoissa on ollut tällä aikavälillä 38 %, niin
eläkkeissä se on ollut alle 1 %:n.
Eläkkeelle jääneet ihmiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa verovaroillaan usein
kymmenien vuosien mittaisten henkilökohtaisten työurien ajan. Tällä hetkellä 1,6
miljoonaa eläkeläistä luo kulutuksellaan työpaikkoja.
Palkkatulon verotusta kevennettiin -eläkkeiden ei
Eläkkeiden verotus on jo tällä hetkellä palkkatuloa kireämpää.
Vuoden 2022 verotuksessa eläkeläisiltä kerätyt verot olivat lähes
7,5 mrd e. Siinä missä palkansaajan verotus keveni 0,5–1,2 % 1.1.2024 alkaen, eläketulon ei. Kun
suurituloisten ansiotuloverotusta kevennettiin, suurten eläkkeiden ns. raippaveroa ei,
eikä siihen ole tehty korjauksia koko veron olemassaolon aikana.
Ylipäätään vain yksittäiseen väestöryhmään erikseen kohdennetut verotusratkaisut
eivät ole perusteltuja.
Tavoite-eläeikä on jo ylitetty
Suunta on jo oikea. Eläkkeelle siirtymisen ikä on vuonna 2023 noussut
yli tavoitteen. Eläkkeelle siirtymisiän nousun minimitavoite (62,4 vuotta) ylitettiin ensimmäisen
kerran. Odote nousi 0,6 vuotta edellisestä vuodesta ja oli 62,8 vuotta.
Joka viides eläkeläinen käy töissä
Eläkeläisten työssäkäynti on lisääntynyt
Lisäksi jopa puolet eläkkeelle jäävistä haluaisi tehdä töitä eläkkeen ohella. Tiedetään, että yleistyvä syy tähän on eläkkeen riittämättömyys eläkeläisen tarvitsemaan toimeentuloon.
Hallitus on jo leikannut eläkeläisiltä
Eläkkeensaajan asumistukeen kohdistu indeksijäädytys eikä tukeen tule
korotuksia vuosina 2024 – 2027.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriin tehtiin 10 %:n korotus
vuoden 2024 alusta lähtien.
Vuoden 2022 lopussa voimassa olleista lääkekorvausoikeuksista 69 % oli 65 vuotta
täyttäneiden ryhmässä.
Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto nousi 626.94 euroon
(34.78 euroa) edellisvuodesta vuoden 2024 alussa.
Eläkeläiset tuottavat vaurautta
Noin 70 % isovanhemmista hoitaa lapsenlapsiaan. Tämän rahallinen arvo on
vuosittain noin 540 miljoonaa euroa
.
Perinnöt ja rahalahjat nuoremmille sukupolville muodostavat huomattavan tulo- ja
omaisuusvirran. Vuonna 2021 perintö- ja lahjaveroa maksettiin kaikkiaan 826 miljoonaa euroa
Kuntaliiton mukaan 57 % omaishoidon sopimuksen tehneistä omaishoitajista oli yli 65-vuotiaita vuonna 2021. Kela arvioi eri ikäisten antaman omaishoidon ja epävirallisen avun kokonaisarvon olevan 2 miljardia euroa vuosittain. Tästä ainakin puolet on yli 65-vuotiaiden antamaa. Omaishoidon rahallinen korvaus ja tukipalvelut on pienempi kuin omaishoitajien tekemän työn yhteiskunnallinen arvo on.
Vapaaehtoistyön tekijöistä kaikkein aktiivisin ryhmä ovat eläkeläiset: 40 % 65–79-vuotiaista tekee vapaaehtoistyötä. Suomessa vapaaehtoistyön vuosittainen arvo on noin 3 miljardia euroa.
Myös valtaosa suurimpien kansanterveys- ja potilasjärjestöjen jäsenistä on yli 70-vuotiaita.
Säästöt löydetään
oikeudenmukaisella verotuksella ja eläkeläisten työnteon kannattavuuden
parantamisella.
Lisätiedot Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotossa 10.4.2024
https://www.elakeliitto.fi/ajankohtaista/eetu-ry-valtiontalous-vain-vaj…-
leikkaamalla
.
Lue myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTE ry:n ehdotukset
https://www.soste.fi/uutiset/sosten-ehdotukset-kehysriiheen-nailla-kein…-
kassa-kasvaisi-yli-3-miljardilla-eurolla/
Eläkeläiset eivät ole vapaamatkustajia. Eläkeliitto tekee työtä vanhuudenturvan puolesta.
Lisätiedot:
Irene Vuorisalo, vanhusasiamies, Eläkeliitto ry
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi
p. 0407257152