Kevätaurinko paistoi siniseltä taivaalta kun ajoimme yhden auton levyistä, sohjoista metsäautotietä mäntymetsän keskellä kohti Piilopaikkaa. Lähistöllä sijaitsi 1700-luvulla isonvihan aikaan Topeliuksen suvun piilopirtti. Topeliuksen satu Koivu- ja Tähti on onnistuneesti inspiroinut Muhoksen kulttuurielämää, onhan mm. kulttuurikeskus saanut nimensä historiallisten tapahtumien mukaan.
Olimme Laitasaaren kylässä. Erään tutkimuksen mukaan Laitasaari mainitaan ennen Muhosta 500 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen viereisen Ketolanojan syvässä uomassa virtasi vesimassat. Nyt kurussa on pieni puro ja maa jatkaa edelleen kohoamistaan.
Vuokrattavissa olevat Piilopaikka ja Mutkalan sauna, kuten myös nykyään yksityisasuntona oleva Tyllin matkailutila on syntynyt yhden miehen visiosta. Vierailumme isäntä Kaarlo Mertaniemi on ansiokkaasti tutkinut ja kerännyt paikallista historiatietoa. Kiitos ystävällisestä vastaanotosta ja mielenkiintoisista tarinoista.
Mertaniemen sanoin: ”Luonnossa ja perimätiedoissa piilee asioita, joista saa näkökulmia, syvempiä tuntumia matkoille maailman ääriin. Myös retki luonnonrauhaan ilman annettuja mielikuvia on sallittua”. Paikoilla ja ihmisillä on aina tarina, historia tai kehityskertomus, mikään ei vain ilmesty tai tipahda paikoilleen jostain. Luontokokemus voi olla itsessään suuri elämys ja toisaalta historiatieto voi moninkertaistaa kokemuksen ja lisätä ymmärrystä ihmisestä ja maailmasta. Sanotaan että Ihminen elää niin kauan kuin joku sanoo hänen nimensä. Sama koskee tapahtumia ja paikkoja, kuten esim. luontokohteita.
Laulaen ja kisaillen
Pitkää pöytää ympäröiville penkeille mahtui tiiviisti istuen koko 40 hengen seurue. Yhdessä laulaminen lisää osallisuutta, matalan torpan balladilla aloitettiin. Vaikka katto olikin alhaalla, valtava mänty kasvoi katon läpi korkeuksiin, halauspuu, jonka ympäri eivät yhdet käsiparit riittäneet. Laulettiin, välillä etsittiin hukassa ollutta nuotin päätä ja taas jatkettiin ja naurettiin päälle.
Nännikumien heitto maitotonkkaan on vaikea taitolaji. Lähes 40 heittäjän joukosta vain kaksi sai kaksi osumaa, loput yhden tai ei yhtään. Kanssakilpailijoiden kannustuksen puutteesta se ei kuitenkaan ollut kiinni. Yrittänyttä ei kuitenkaan laitettu vaan palkittiin suklaa- tai lakritsipatukalla.
Itse en ole koskaan omistanut kahvinkeitintä, vaikka lapsuuskodissa sellainen olikin. Perheessämme keitetään edelleen kahvit 43 vuotta sitten ensimmäisestä vakipalkasta ostamallani teräksisellä, suomalaisvalmisteisella kahvipannulla. Ilmankos suuressa hellassa avotulella keitetyt nokipannukahvit maistuivat niin kotoisalta, makea pulla herkulliselta, ja hiilloksella paistettu makkara yhtä hyvältä kuin se aina ulkoilmaolosuhteissa maistuu. Kiitos tarjoiluista ja järjestelyistä vastanneille.
Kerholainen
Uudehkon eläkeliittolaisen silmin katsottuna Muhoksen osaston kerhoissa ja tapahtumissa huokuu positiivinen, iloinen ilmapiiri. Olisiko niin, että samanhenkiset ihmiset hakeutuvat yhteen. Tilaisuuksissa on aistittavissa tietynlainen pakottomuus, voi joko osallistua toimintaan ja keskusteluun tai vain istua joukossa ja nauttia olostaan.
Irene Murtovaara