
Järjestyksessään kahdeskymmenes Eläkeliiton liittokokous pidettiin Tampere-talossa 24.-25.8.2021.
Liittokokous käsitteli ja hyväksyi katsauksen liiton toimintaan ja talouteen vuosilta 2018-2021, kuten myös toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2022-2024. Kokouksessa valittiin hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavat kolme vuotta.
En laita päätöksistä enempää tänne paikallisyhdistyksen sivuille, koska Eläkeliitto tiedottaa niistä jo omilla sivuillaan. Kerron sen sijaan monipuolista ja laadukasta ohjelmaa sisältävästä kesäjuhlasta. Siellä puhuivat ensin puheenjohtajamme Raimo Ikonen ja valtiovallan edustajana eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen.
POIMINTOJA PUHEENJOHTAJAN JUHLAPUHEESTA
Juhlapuheessaan puheenjohtaja Ikonen kertasi ensin historiikkia Eläkeliiton taipaleelta ja yhteiskunnallista kehitystä tuona aikana eläkeläisten ja eläkeläisjärjestöjen näkökulmasta. Hän myös muistutti eläkeläisjärjestöjen suuresta roolista eläkeläisten hyvinvoinnin edistämisessä ja vaikuttamisessa yhteiskunnassa. Eläkeläisjärjestöissä olemme nyt uuden edessä, arvioi Ikonen. Järjestöjen roolia, toimintaa ja vaikuttamista on arvioitava uudelleen Koronan jälkeisessä tilanteessa. Me Eläkeliitossa olemme valmiita tähän yhteistyössä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa, hän jatkoi.

Voimamme tulee monipuolisesta paikallisesta toiminnasta. Uudet sukupolvet tuovat uusia ideoita ja uudenlaista toimintaa. Ajassa eläminen on järjestöille suuri haaste erityisesti näin muuttuvina aikoina. Muutoksissa on säilytettävä arvokas toimintamme, arvoperustamme ja tavoitteemme, mutta samalla on ennakkoluulottomasti luotava uutta. Eläkeläinenkään ei elä ainoastaan leivästä ja toiminnasta, vaan tarvitsemme inhimillistä arvostusta ja yhteisyyden tunnetta. Hän nosti tässä yhteydessä esiin tunteen yksinäisyydestä (jota korona on lisännyt) ja siteerasi Mikko Alataloa, joka laulaa ”ihmisen ikävästä toisen luo”.
Ikonen käsitteli myös tuoretta sote-ratkaisua, josta mainittakoon tässä sen verran, että hän toivoi koko maan kattavaa palveluverkostoa, joka ei unohtaisi eläkeläisiä, eikä pieniä tai syrjäisiäkään kuntia. ”Jokaisessa kunnassa tulisi olisi vähintään sote-asema”. Palvelujen saatavuus ei saa olla pelkkä raha- ja tehokkuuskysymys, huomautti Ikonen. "Se on myös palvelu- ja arvokysymys ihmisille, jotka ovat rakentaneet tämän maan".
Ikonen painotti Eläkeliiton panostavan jatkossakin eläkeläisten hyvinvoinnin edistämiseen, monipuoliseen vapaaehtoistyöhön, auttamistyöhön ja vapaaehtoiseen osallistumiseen työryhmiin. Vuosittain tulee uusia eläkeläisiä noin 70 000 (seitsemänkymmentätuhatta), kertoi Ikonen tilastotietoja. Näitä varten meillä Eläkeliitossa on pilottina ”Iloisin mielin eläkkeelle” -ohjelma ja ”Eläkkeeltä töihin” -hanke, jotka liikkuvat työelämän eri osapuolien ympärillä ja joita toteutetaan yhteistyössä näiden kanssa.
Työmme eläkeläisten etujen puolustajina jatkuu, päätti puheenjohtaja Ikonen tärkeitä asioita käsittelevän ja esiin nostavan juhlapuheensa Tampere-talossa, saaden ansaitut aplodit yleisöltä.
KESÄJUHLASSA OLI MUKANA TIETYSTI MYÖS VIIHDETTÄ
Tässä välissä ohjelmassa oli erilaista laadukasta viihdettä. Mieleeni jäivät erityiset Hietasen musisoiva perhe, Sorin sirkus ja Elvis-imitaattori.

POIMINTOJA EDUSKUNNAN PUHEMIEHEN PUHEESTA
Sen jälkeen puhujalavalle astui eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen. Poimin tähän joitakin mielestäni tärkeimpiä kohtia hänen puheestaan.
Vehviläinen siteerasi aluksi Lauri Viitaa, joka runossaan kertoo onnesta: ”On mieleni riemua tulvillaan, mitä odotankaan”. Jotain tällaista saattaa juuri eläkkeelle siirtynyt ajatella. Hän arvioi tulkintani mukaan jokaisen omalla asenteella olevan osaltaan vaikutusta siihen, miten oma elämä ja myös miten eläkepäivät sujuvat.
Vehviläinen arveli, että jos hän tekisi paikalla nyt gallupin ja kysyisi, mikä on kaikkein tärkeintä elämässä, aika moni vastaisi luultavasti, että oma ja läheisten terveys. Kaikille meille tulee kuitenkin jossain vaiheessa ongelmia terveyden kanssa, hän jatkoi. Tärkeää olisi, ettei silloinkaan kenenkään tarvitsisi olla yksin. Niin sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuin ihmisen lähiyhteisön on oltava apuna ja tukena ihmisen sairastuessa. Hän myös muistutti hyvien elämäntapojen ja hyvien ihmissuhteiden merkityksestä näissä asioissa ja tilanteissa.

Puhemies Vehviläinen arvioi 51-vuotiaan Eläkeliiton tarkoituksena olevan vahvistaa jokaisen jäsenen mahdollisuuksia onnellisiin ja hyviin hetkiin harrastamisen ja yhdessä tekemisen kautta. ”Osallistuminen järjestötoimintaan vahvistaa toimintakykyä, tarjoaa uusia kokemuksia ja tuo seuraa yksin eläville”. Tässä yhteydessä Vehviläinen kiitti Eläkeliiton paikallisia aktiiveja eri puolilla Suomea näiden työpanoksesta. ”Te, jos ketkä, olette tuoneet kuntiin ja kyliin sellaista vireyttä ja elämää, jota julkinen taho, yleensä kunnat, eivät ole aina pystyneet tarjoamaan”.
Eläkeliitto on tärkeä kanava myös ikäihmisten äänen kuulumisen kannalta ja järjestön merkitys tulee ikääntyvässä Suomessa kasvamaan entisestään, arvioi Vehviläinen.
Hän kertoi, että eläkeläiset ovat vihdoin saamassa myös uuden puolestapuhujan, nimittäin vanhusasiainvaltuutetun. Jokaisessa kunnassahan on myös jo nyt vanhusneuvosto, hän muistutti. Vehviläinen rohkaisi näitä vahvaan vaikuttamistyöhön ja ikäihmisten näkökulman esiin tuomiseen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan kunnallisessa päätöksenteossa.
Ikosen tavoin myös Vehviläinen painotti sote-palvelujen saatavuuden tärkeyttä joka puolella Suomea.
Alussa mainittuun onnellisuuteen hän palasi vielä. ”Meillä jokaisella on oikeus pitää huolta itsestämme ja tehdä niitä asioita, jotka tuovat onnellisuutta kaikille. Elämästä nauttimisen oikeus koskee erityisen painokkaasti teitä, jotka olette jo päivätyönne tehneet”.
Lopuksi eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kiitti Eläkeliittoa ja koko juhlayleisöä sekä omasta, että eduskunnan puolesta toiminnasta eläkeläisten ilon ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Tämän artikkelin tekstin on laatinut ja kuvat ottanut Aku Eronen. Osa kuvista on otettu miltei takarivistä, noin 50 metrin päästä, joten näiden kuvien laatu ei ole paras mahdollinen, pahoittelee Eronen. Hän edusti liittokouksessa Uudenmaan piirihallitusta, mutta hän on myös Myrskylän paikallisyhdistyksen puheenjohtaja kolmatta vuotta.

Lopuksi vielä muutamia kuvia kesäjuhlan ohjelman viihdeosuudesta.


