Miten meitä yritetään huijata?!

Elokuussa aloitimme Kerhon hyvin mielenkiintoisissa merkeissä: Saimme vieraaksi rikosylikonstaapeli Tapio Rantasen Porin poliisista. Yritin puhelimessa tyrkyttää hänelle rikosylikomisarion titteliä, mutta Tapio Rantanen piti kuitenkin rikosylikonstaapelia parempana. Olen ehkä lukenut liikaa Donna Leonin komisario Guido Brunettia tai Seppo Jokisen komisario Koskista. 

Tapio Rantanen aloitti ensin kertomalla hieman Lounais-Suomen poliisista ja organisaatiosta, ja hiukan historiastakin, miten Nakkilassakin sai aikanaan poliisin palveluita. Sen jälkeen luennoitsija käytti sellaisia sanoja kuin huijaukset, petokset ja vedätykset. Meille kaikille tuli heti selväksi, mistä on kyse, samoin kuin se, etteivät tämän tyyppiset rikokset ole hiipumassa, päinvastoin. Kaikki perustuu siihen, että ihmiset luottavat, eivät välttämättä lue ”pienellä präntillä kirjoitettua tekstiä”, toivovat yksinäisyyteen helpotusta tms. tai eivät vain yksinkertaisesti huomaa esimerkiksi oikean tai väärän sivuston eroa – olivat ne sitten netissä, sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa. 

Rantanen painotti, että tekijät ovat ammattilaisia, joka tietävät mitä tekevät, joilla on myös osaaminen eli tieto ja erityisesti taito tehdä rikoksia, joiden päämääränä on kerätä ihmisiltä niin paljon rahaa kuin mahdollista – ja mahdollisimman nopeasti!

Rikosylikonstaapeli Rantanen antoi muutamia hyviä ohjeita, miten välttyä tulemasta huijatuksi. Jos on liian hyvää ollakseen totta – niin se ei yleensä ole totta! Samoin, jos sosiaalisessa mediassa jo kertaalleen ystäväksi hyväksytty ystävä yrittää uudelleen ystäväksesi, selvitä ja tarkista asia – vaikka puhelun avulla – ystäväsi kanssa. Jos saat virallisista laitoksista viestejä, jossa pyydetään avaamaan linkki, mene mieluummin suoraan ko. laitoksen sivuille. Jätä linkit avaamatta, eikä missään nimessä kannata antaa linkille pankkitunnuksia! Samoin kannattaa selkeästi sanoa puhelimessa, ettei ole kiinnostunut asiasta, jos yritetään tyrkyttää jotain. On sopivaa lopettaa puhelu lyhyeen tai jos kauppias myy ”livenä”, kannattaa avata paikan päällä myytävä paketti, jotta ostaa sitä mistä maksaa. 

Rantasen kertoessa salasanoista, tuntui kuin kehohuoneessa olisi koettu pieni kylmä ”yhteisöllisen viluväre”: 6 merkin salasanan murtamiseen menee 3 sekuntia, 10 merkin salasanan murtaminen tarvitsee 10 sekuntia. Toisin sanoen tarvitaan noin 14-16 merkin salasana, jossa on sekaisin isoja ja pieniä kirjaimia ja erikoismerkkejä, jotta se olisi vahva.  Luulen, että aika moni meistä tekee tänä iltana ”kotiläksynsä” huolellisesti. 

Rantanen puhui myös erilaisista toripaikoista netissä, jossa kannattaa olla varuillaan, ettei tule huijatuksi. Samoin kannattaa suhtauta varovasti erilaisiin kyselyihin, ettei vahingossa hyväksy jotain kuukausimaksua, josta et hyödy mitään - toisin sanoen älä koskaan anna pankkitunnuksia tämän tyyppisille sivustoille. Samoin Rantanen painotti, ettei erilaisten hakukoneiden kautta kannata kirjautua esimerkiksi pankin sivustoille, vaan kannattaa aina kirjoittaa pankin virallinen osoite sivun yläosaan ja tarkistaa, että yläkulmaan tulee lukon kuva. 

Lopuksi rikosylikonstaapeli Rantanen korosti, että huijauksia, rikoksia ja vedätyksiä tehdään koko ajan, vuoden jokaisena päivänä, eivätkä ne ole vähentymässä – päinvastoin, joten saamme olla valppaana. ”Maailma ei ole musta, mutta sitäkin väriä toki on!” Sihteeri AL