Yhdistyksen 11.11.2024 hyväksytyt uudet säännöt

ELÄKELIITON SAVITAIPALEEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1 §

 

Nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on  Eläkeliiton  Savitaipaleen  yhdistys ry

Yhdistyksen kotipaikka on  Savitaipaleen kunta

 

2 §

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä heidän sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa edistäminen.

3 §

Tehtävät

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä

 

1. toimii toisessa pykälässä mainittuihin päämääriin pyrkivien henkilöiden välisenä yhdyssiteenä
2. palvelee ja ohjaa eläkeläisiä ja eläketurvaa tarvitsevia heidän sosiaalisen asemansa parantamiseksi sekä heidän henkisen ja fyysisen kuntonsa ja vireytensä ylläpitämiseksi
3. tekee aloitteita ja esityksiä kuntansa päättäville elimille ja muulle julkiselle vallalle eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien aseman parantamiseksi ja riittävän eläketurvan ja ‑palvelun aikaansaamiseksi
4. kehittää ja järjestää virkistys-, loma- ja kulttuuripalveluja sekä muuta vastaavaa kuntouttavaa toimintaa
5. järjestää kokouksia, kursseja, neuvonta- ja luentotilaisuuksia
6. harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
7. toimii muillakin vastaavanlaisilla tavoilla oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien hyväksi.

4 §

Toiminnan tukeminen

 

Yhdistyksellä on oikeus

1. ottaa vastaan testamentteja ja muita lahjoituksia
2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
3. panna toimeen arpajaisia ja keräyksiä asianomaisen luvan hankittuaan
4. harjoittaa kahvila- ja ravitsemusliiketoimintaa yhdessä toimipaikassa
5. harjoittaa Eläkeliitto-tunnuksella varustettujen jäsentuotteiden myyntitoimintaa jäsentensä palvelemiseksi ja taloutensa tukemiseksi.

5 §

Jäsenyys

 

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy Eläkeliiton yleiset periaatteet. Hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä.

 

Varsinainen jäsen suorittaa syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenyyteen sisältyy jäsentalouksiin lähetettävä jäsenlehti.

 

Vapaajäseneksi voidaan yhdistyksen hallituksen esityksestä ja yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksessä pitkään toiminut jäsen. Vapaajäsenellä ei ole jäsenmaksua

Entiset jäsenoikeudet säilyvät.

 

Yhdistyksen jäsenillä on kaikki jäsenten oikeudet ja velvollisuudet jäseneksi hyväksymisestä lähtien.

 

Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä kannattavaksi jäseneksi rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, jonka kannatusmaksun syyskokous päättää.

Eroaminen

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, siitä on ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet yhdistystä kohtaan päättyvät eroamisvuoden viimeisenä päivänä.

 

Erottaminen

 

Yhdistyksellä on oikeus erottaa jäsen, joka

 

on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut

on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä

ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

Päätös erottamisesta tehdään yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta yhdistyksen kokouksessa, jos kaikissa äänestyksessä annetuista äänistä vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kannattaa erottamista.

 

Jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa kirjallisesta muistutuksesta huolimatta maksamatta kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä, voi yhdistyksen hallitus katsoa hänen eronneen. 

 

Erotettu jäsen menettää välittömästi kaikki oikeutensa yhdistyksessä.

 

Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsen

 

Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseniksi Eläkeliiton yhdistyksen henkilöjäseniä, jotka se katsoo erityisen ansioituneiksi Eläkeliiton päämäärien mukaisessa toiminnassa. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. 

 

 

Huomionosoitukset

Jäsenenä olevalle henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti liiton, piirin tai yhdistyksen luottamus- tai toimihenkilötehtävissä, voidaan myöntää liiton ansiomerkki ansiomerkkisäännössä tarkemmin määrätyillä perusteilla.

 

6 §

 

Yhdistyksen hallinto

 

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Toimeenpanovaltaa käyttää yhdistyksen hallitus.

 

7 §

 

Yhdistyksen kokoukset

 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

 

Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

 

Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle jäsenille vähintään viikkoa aikaisemmin lähetetyllä kirjeellä, lehti-ilmoituksella tai sähköisesti.

 

Kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset. Muut tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan jäsenkirjeillä, lehti-ilmoituksilla tai sähköisesti.

 

Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa.

 

8 §

 

Yhdistyksen kokouksen tehtävät

 

Kevätkokous

 

Yhdistyksen kevätkokous pidetään ennen maaliskuun loppua ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

 

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys.
4. Esitetään vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilinpäätöksen, vuosilaskelman tai vuosikoonnin vahvistamisesta.
5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille ja muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto ja siitä tehty vuosikertomus ja tilit antavat aihetta.
6. Päätetään kannanotosta.
7. Käsitellään muut hallituksen ja yhdistyksen jäsenten esittämät asiat, jotka kokous työjärjestystä hyväksyttäessä ottaa käsiteltäväksi.

 

 

Syyskokous

 

Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

 

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä ääntenlaskijat.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys.
4. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta.
5. Päätetään varsinaisten jäsenten jäsenmaksun ja kannattavien jäsenten kannatusmaksun suuruudesta.
6. Päätetään hallituksen jäsenten, kokousedustajien ja toiminnantarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista.
7. Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio.
8. Päätetään, miten ja missä lehdissä yhdistyksen tiedonannot julkaistaan.
9. Päätetään hallituksen jäsenten määrästä. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sääntöjen 10. §:n mukaisesti.
10. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
11. Valitaan yhdistyksen edustajat ja varaedustajat seuraavan toimintavuoden Eläkeliiton piirin kokouksiin sekä Eläkeliitto ry:n liittokokoukseen. Piirin kokouksiin valitaan yksi edustaja alkavaa 100 jäsentä kohden, kuitenkin vähintään kaksi edustajaa. Eläkeliitto ry:n liittokokoukseen valitaan yksi edustaja alkavaa 300 jäsentä kohden. Jäsenmäärä määräytyy kuluvan kalenterivuoden elokuun 31. päivän henkilöjäsenmäärän perusteella. 
12. Päätetään kannanotosta.
13. Käsitellään muut hallituksen ja yhdistyksen jäsenten esittämät asiat, jotka kokous työjärjestystä hyväksyttäessä ottaa käsiteltäväksi.

 

9 §

 

Yhdistyksen ylimääräinen kokous

 

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä yhdistyksen hallitukselta jonkin asian vuoksi kirjallisesti pyytää.

 

10 §

 

Yhdistyksen hallitus

 

Yhdistystä edustaa hallitus, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja 6–12 muuta jäsentä.

 

Muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja heistä on erovuorossa vuosittain puolet. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuuden ratkaisee arpa. Yhdistyksen hallituksessa tulee olla edustettuina molemmat sukupuolet.

 

Yhdistyksen hallituksen jäsenen yhtäjaksoinen toimikausi voi kestää enintään kuusi (6) vuotta. Yhtäjaksoisesti hallituksessa kuusi (6) vuotta ollutta hallituksen jäsentä ei voida valita välittömästi uudelleen muuksi hallituksen jäseneksi kuin puheenjohtajaksi. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kuudeksi (6) vuodeksi. Kuusi (6) vuotta yhtäjaksoisesti puheenjohtajana ollutta ei voida välittömästi valita hallituksen jäseneksi.

 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee myös rahastonhoitajan ja sihteerin, jotka voivat olla hallituksen ulkopuolelta.

 

11 §

 

Yhdistyksen hallituksen kokoukset ja asioiden käsittely

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Kokous on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

 

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

 

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

 

12 §

 

Hallituksen tehtävät

 

Hallitus valvoo, että yhdistyksen asioita hoidetaan lakien, yhdistyksen sääntöjen ja sen kokousten päätösten mukaisesti.

 

Hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan määräaikaisia toimikuntia ja nimetä vastuuhenkilöt tehtäviin.

 

Hallitus päättää yhdistyksen liittymisestä järjestöihin ja yhteisöihin, joihin kuuluminen edistää yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista. Päätöksen liittymisestä tai eroamisesta tekee yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen hallitus valitsee yhdistyksen edustajat muihin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joihin yhdistyksellä on edustus.

 

13 §

 

Nimenkirjoittajat

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sihteeri, kaksi yhdessä.

 

14 §

 

Toiminta- ja tilikausi

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilinpito sekä hallituksen laatima vuosikertomus ja muut toiminnantarkastuksen kannalta tarpeelliset asiakirjat on annettava toiminnantarkastajalle ennen helmikuun 15. päivää.

 

Yhdistyksen tilinpitoon voidaan soveltaa yhdistyslain 37 a §:n 3–7 momenttia, jos yhdistyksen saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä tilikaudella on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa.

 

Toiminnantarkastajan tulee antaa hallitukselle kirjallinen lausuntonsa ennen maaliskuun 1. päivää.

 

15 §

 

Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen

 

Yhdistyksen sääntöjen muuttamiseen vaaditaan, että ehdotusta on yhdistyksen kokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

 

Yhdistyksen sääntöjen muutoksesta on pyydettävä liittohallituksen lausunto.

 

16 §

 

Yhdistyksen purkaminen

 

Yhdistyksen purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä on kahdessa perättäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa kannattanut vähintään neljä viidesosaa (4/5) äänestyksessä annetuista äänistä.

 

Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen varat yhdistyksen viimeisessä kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti sille piirille, johon yhdistys kuuluu.

 

 

17 §

 

Saavutetut jäsenoikeudet

 

Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

18 §

 

Muut asiat

 

Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.