Ajatuksia kotikaranteenista

Tervehdys!

Valitettavasti kaikki mukava on kielletty, niin kerhot, matkat, tapaamiset ym. Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen, etsitään vain kaikkea positiivista. Nyt meillä on aikaa. Nyt voimme katsella ja järjestää vanhat valokuvat, lukea kirjat, joita joskus olemme lukeneet, tutkia vanhoja lehtiä, tehdä kaikki sudokut, ristisanat ja pähkinät. 

Meillä on, mitä nuorilla ei ole. Meillä on vanhoja muistoja. Niissä voidaan nyt antaa ajatusten viipyä. Ja se kaikkein tärkein, soitetaan kavereille. Soitellaan kuulumisia, eikä vain näpytellä kännykkää. Ehkäpä jo vappuna repäistään tai viimeistään juhannuksena. Kaikille reipasta mieltä ja hyvää kesän odotusta, toivoo puheenjohtaja Simo.

 

Paljon asioita on peruttu. Silti hyvä muistaa, että…

Kirjoja ei ole peruttu

Musiikkia ei ole peruttu

Keskusteluja ei ole peruttu

Puheluita ei ole peruttu

Ystävyyttä ei ole peruttu

Perhettä ei ole peruttu

Välittämistä ei ole peruttu

Naurua ei ole peruttu

Toivoa ei ole peruttu

Rakkautta ei ole peruttu

Hyviä kevätpäiviä kaikille!     

toivoo sihteeri Tellervo   

 

Heipä hei!

Tässä sitä ollaan, viikko on mennyt eikä tunnu missään. Vaikka ihan oikeasti kyllä tuntuu. Pitäisi ihan laskea, montako kertaa uutisissa mainitaan sana korona.

Joko valokuvat ovat järjestyksessä? Ei meillä ainakaan. Mieleen palasi vuosi 1959, kun oli laturetki Hepomäen koululle, sieltä Höytiälle ja Kotaperälle. Raittiusseura päätti viedä Sällinkankaan hiekkamontulle välimatkakahvit. Lähdettiin meidän hevosella. Kokanderin Hanna ja joku ja minä. Ajettiin Kalteenmäkeen ja sieltä tukkitietä eteenpäin ja päädyttiin hiekkakynnään laidalle, johon viritettiin nuotio. Kohta alkoi kuulua pulinaa ja arvelin porukan hiihtävän ohi meistä. Juoksin metsän laitaan ja siellä letka oli menemässä lujaa ohitse. Huusin kurkku suorana, he kuulivat ja tulivat nuotiolle, parikymmentä kotaperäläistä oli hiihtämässä, aurinko paistoi ja hauskaa oli. Sen vuotisessa laturetkessä oli kaikenlaista muutakin mukavaa ladunteosta lähtien. Että näin näistä muistuu mieleen korona-aikoina. Hyvää jatkoa kaikille, toivoo puheenjohtaja Simo.

 

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Isäsi piti lähteä sotaan. Sinua pyydetään jäämään kotiin. Kyllä tästä selvitään.

Vanhempasi täytyi lähteä evakkoon ja jättää koti. Sinun käsketään pysyä sohvalla ja pestä käsiä. Kyllä tästä selvitään.

Kun tämä koronahässäkkä on ohi, pysytään muutama päivä ihan vain kotona!

Pääsiäistoivotuksin sihteeri Tellervo.    

 

Lankalauantain ajatuksia

Kun tätä kirjoitan, on lankalauantai.  Pitkäperjantai oli pitkä jostain syystä. Varmaan joku teistä on katsonut sen näytelmän Pääsiäinen on peruutettu. Nythän se on. Tässä iässä voi jo sanoa, että ennen vanhaan ei tehty näin, vaan näin. Pitkänäperjantaina ei käyty kylässä, ei tänäkään vuonna. Lauantaina poltettiin pääsiäiskokko, ei tänä vuonna, ja sen jälkeen kelloja soittamaan. Ennen vanhaan oli koko kylän nuoriso porukassa. Jalkapatikassa kierrettiin koko kylä, joskus hankia pitkin, joskus teitä pitkin. Ei räplätty kännyköitä, mutta silti oli hauskaa. Kellojensoittopaikatkin vähän valikoitui. Jos jossain talossa ei korvaa lotkautettu, niin sinne ei seuraavana vuonna menty. Jos taas jossain annettiin lähdöt vesiämpärillä tai muilla konsteilla,  niin sinne mentiin varmasti. Ajan myötä laiskistuttiin ja lapsia opetettiin kellon soittoon autokyydillä. Nuohoojan Hiaceen vähän pehmusteita, ja peräkoppi täyteen lapsia. Reviiri laajeni jo naapurikyliinkin mutta lapset vanhenivat, lähtivät pois kotoa. Nyt on seuraavan sukupolven vuoro jatkaa perinnettä, vanhat ovat nyt riskiryhmää. Kun tämä ilmestyy, pääsiäinen on mennyt, joten aurinkoisia iloisia kevätpäiviä kaikille, toivoo puheenjohtaja Simo.

 

Kevätsää, lämmittää,
luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa,
puut jo silmut saa.
Lintusten nyt laulu soi,
puut ja metsät vihannoi.
Kevätsää, lämmittää,
luonnon herättää. 

Tällä ikivanhalla runolla toivottaa hyviä kevätpäiviä sihteeri Tellervo

 

Tervehdys kaverit!

Päivät menevät niinkuin varisparvi raahautuu. Kevät etenee ja naakat ja lokit vaihtavat paikkaa pellolta toiselle. Niitä on satoja.

Lauantaina kun ajelin Kuikassa, niin näin samalla pellolla 4 paria joutsenia, mutta kas kummaa, tarkemmin katsottuna niitä olikin vain 3. Se neljäs pari olikin likakaivon ilmastointiputket. Sitä se kevät tekee: näkee harhoja. Traktorila körötellessä ehtii ajattelemaan kaikenlaisia höpöjuttuja. Tuli sellainenkin mieleen kauniin koivikon kohdalla, kuin hiirenkorvat. Mistähän johtuu sanonta: Koivut ovat hiirenkorvalla? Joka sen on keksinyt, ei ole nähnyt joko hiirtä tai alullaan olevia koivunlehtiä. Niillä hiirillä, jotka olen nähnyt on ollut karvaiset korvat, eikä koivussa ole karvoja. Näin tärkeitä asioita pohtiessa päivät hiipuvat iltaan.

Vappuna moikataan seurakuntakodin pihassa riittävän etäältä! Lippu korkealle, toivoo puheenjohtaja Simo.

 

Kevätruno

Ystävyytemme olkoon kestävä, lämpöinen.
Kantakoon matkalla meitä hiljainen voima sen.

Ystävyytemme olkoon
iloa tulvillaan.
Tuokoon se kesän ja linnut
harmaaseen maisemaan.

Hyvää kevättä, toivoo sihteeri Tellervo

 

Valokuva hyönteishotellista

Onni yksillä, pesä kaikilla. Nyt on pörriäisilläkin koti. Saa nähdä, montako pistosta tänä kesänä tulee.

Hyvää kevättä, toivoo puheenjohtaja Simo.

 

Kielojen kevät

Kun ensimmäiset hiirenkorvat värjäävät metsän hennolla vihreällään,

kun lintujen laulu täyttää vuorotta aamut ja illat,

kun ensimmäiset kielot kumartuvat kunnioittamaan luomisaamun tuoksua.

Sillä hetkellä talven muisto jo kokonaan poissa.

Ja elämää on vain edessäpäin. (Hanna Ekola)

Iloista kevättä, toivoo sihteeri Tellervo

 

Terveiset Kotaperältä!

Nyt on koronakevät, ennen juotiin koronakahviakin. Jos ei ole heilaa hellutaina, niin ei koko kesänä. Helluntai on toukokuun viimeinen päivä. Niin ne lomapäivät, jos niitä nyt eläkeläisellä on, mennä hurahtavat. Kesäkuu ja juhannnus on tuossa tuokiossa. Joko olet käynyt uimassa? Oletko etsinyt korvasieniä tai katsellut, joko lakka kukkii? Ennen suo sulaa, kuin kurki kuolee, sanottiin.  Kurjet ovat pellolla ja joutsenet. Kurki taitaa jo hautoa, kun pellolla näkyy pariskunnasta vain toinen. Kottaraiset ruokkivat poikasiaan, sen verran niillä näyttää kiire olevan. Koivu on hiirenkorvalla, tuomet kukkivat ja leppä piimii. En sano, mitä se tarkoittaa. Joka tapauksessa pari kuukautta on mennyt karanteenissa ja nyt on jo kolme kertaa mölkytetty. Ensi kerralla pelaajia oli neljä, sitten seitsemän ja viime kerralla yhdeksän. Aurinkoiset päivät menivät iloisesti ja arkihuolet unohtuivat. Pari kuukautta niin mansikat ovat parhaimmillaan. Näin kesä etenee mölkkyä pelaten ja kuntokävellen. Hauskaa kesää ja muutakin mukavaa! terveisin puheenjohtaja Simo

 

Ystävyys

Voi ystävän kanssa jakaa ilot ja surut

 liikakilot ja onnenmurut,

voi nauraa ja kuivata kyyneleet

–kaikki paremmin on mitä yhdessä teet.

Siis kuuntele Ystävä, tässä on järkeä:

olet minulle valtavan tärkeä!

Hyvää tuomenkukkien aikaa toivoo sihteeri Tellervo

 

Terve!

Kiire on kuin paistinpannulla jouluaattona. Edes kissaa ei ennätä sanomaan. Kävin männä viikolla kaupungissa. Kyllä meitä vanhuksia oli kaupat pullollaan. Itse kiersin ihmiset kaukaa, enkä edes tuttuja tervehtinyt kunnolla. Kyllä täällä maalla on ihanaa. Tässä yhtenä päivänä aloin suunnitella sokkomatkaa. Nyt mennään paikkaan, jossa kukaan ei takuulla ole käynyt. Etsin netistä kaikilla taidoillani esitteitä, mutta en löytänyt mistään. Oletko käynyt, tai tiedätkö, mistä löytyy paikkakunta kuin Hevonkuusi? Jos joku tietää, miten sinne mennään, niin soittakoon minulle, että tiedän mihin mennä, kun käsketään menemään Hevonkuuseen. Kesäterveisin puheenjohtaja Simo. 

Hyvää juhannusta!

Nauti uusia perunoita ja voita,
mansikoita ja makkaroita.
Tee saunaan tuore vasta,
varpaat veteen kasta.
Hakkaa liiteriin halkoja,
oio nurmikolla jalkoja.
Ihastele poutapilviä,
siristele auringossa silmiä.
Haista kesän tuoksut,
unohda turhat juoksut.
Muista paljon lekotella,
laiturilla elämää hekotella.
Mieti kivoja juttuja.
Älä murehdi ötököitä,
vietä rauhallisia kesäöitä! 

Hyvää juhannusta, toivoo sihteeri Tellervo

Hei!

”Juhannus on meillä herttainen, kirkas taivas on sininen…”

Juhannus oli ja meni. Nyt päivä on jo lyhentynyt monta milliä ja kesä on kohta mennyt. Kolme kuukautta sitten ihmeteltiin, kuinka jaksaa olla kuukauden karanteenissa. Nyt on oltu kolme kuukautta, eikä ole heikkoakaan.

Uutiset ovat jääneet katsomatta. Nyt ei tiedä, mitä juhannustaikoja hallitus on tehnyt. Terassit ovat auki, urheilla saa, kunhan pitää turvavälit. Onneksi nämä kaksi tärkeintä asiaa ovat hoidossa. Niin, ja Viroon päästään! pitäisikö Uuraisten yhdistyksen järjestää säännöllisesti matkoja Viroon vaikkapa kaksi kertaa viikossa. Muuten ei Suomi saa velkojaan maksetuksi.

Keskustelin lauantaina kolmekymmentä vuotta sitten lapsena Iranista Suomeen tuleen pakolaisen kanssa velanmaksusta. Miten ne maksetaan? Veroilla, milläs muulla. Suomella ei ole kultaa kellarissa, eikä öljylähteitä, niinkuin Syyriassa. Siellä rakennetaankiin niiden avulla. Mutta – ”Sua lähde kaunis katselen, likellä vettäsi, kun pilven varjot vaeltavat kuvastimessasi.

Meillä on puhdasta vettä ja leipää, meillä on enemmän kuin tarvitsemme. Nautitaan niistä ja kauniista kesästä, lämpimästä, hyttysistä ja elämästä. Terveisin puheenjohtaja Simo.

 

Onnen korsi

Ota hyvä mieli auringosta, onnen korsi heinikosta.
Nosta ilonpilke silmäkulmaan; löytyy ratkaisukin joka pulmaan.

Hyviä kesäpäiviä toivoo sihteeri Tellervo

Terve vaan!

Hermannilta heinään, heinät on tehty (melkein). Ajatella, kesä on mennyt, syksy saa. Kolme kuukautta, vielä kuukautta, vielä kolme, niin ei ole hyttysiäkään. Arvatkaapa, montako hyttystä sopii miehen käden selkämykselle: 20. Sitten en alkavat töniä toisiaan. Se on testattu. Niin, ja nyt sitten lakkaan, ennen kuin muut ehtivät. Nehän ovat jo puolukan kokoisia. Ennustavat, että marjoja tulee runsaasti, mutta noukkijoita ei. Sen takia seitsenkymppisten karanteeni lopetettiin, että päästään noukkimaan ne marjat, kun nuoret ei jaksa. Pörriäiset ovat vähän myöhässä, nyt niitä olisi, mutta luumut ovat jo kukkineet. Lakkoja tulee ainakin jossain. Aina on tullut. Olen kuullut joidenkin löytävän satojakin kiloja. Hyviä marjakelejä toivoo Simo

Kesä!

Kedollinen kukkia! 

Saavillinen saunahetkiä! 

Hyppysellinen hauskuutta! 

Litra laulua! 

Aimo annos aurinkoa! 

Suven suloisuutta! 

Kesäpäiviä toivoo sihteeri Tellervo.

 

Moi!

Ei mitään rajaa! Aurinko paistaa koko yön. No, ei paista täällä, Lapissa kyllä. Voi että on pimeää yöllä, ei valotkaan valaise. Varsinkin kun silmälasit ovat hukassa. Kyllä on yötä yökötellä, koko yö siihen kuluu.

Oletteko huomanneet, miten terveellistä on halonhakkuu? Kun on sylintäyteinen kuusenpölkky, joka metrin kiertää kaksi kertaa ympäri ja on sopivasti kuivahtanut. Kyllä siinä sielu lepää ja hartiat vertyvät. Sitä kun mietit, miltä kantilta isket kirveellä ja sitten isket. Ensi iskulla kirves vain nasahtaa ja pomppaa pois, toinen isku viereen, kolmas melkein polveen ja neljännellä kaikki voimat peliin. Kirves uppoaa ja jää kiinni. Ei irtoa, vaikka mitä tekisi. Sitten riuhtaisu ja varsi poikki. Siihen jäi kirves, mutta kyllä niska ja hartiat nöyrtyivät. On niitä parempiakin puita halottaviksi.

Sitten kylminä talvi-iltoina se lämmin takka ja siinä palava tuli! Voiko olla parempaa tunnelmaa? Sitä odotellessa tehdään yhtä sun toista. Nautitaan tästä hetkestä. Sadonkorjuuterveisiä kaikille toivoo Simo.

 

Kesällä

Tahdon nähdä kukkaispellon,

kuulla helinän kissankellon.

Tahdon löytää sateenkaaren,

omistaa kauniin satujen saaren.

Poutapilviä on tyynyn alla

kuljeskelen huolitta maailmalla.

Kaikkea tätä on kesä! toivoo sihteeri Tellervo

 

Hei!

No vihdoin loppui se lakkojen keruu, kun kypsyivät liikaa. Lakkoja saatiin se, mitä tarvitaan. Tänä vuonna oli marjoja paljon ja suuria. Kun menin eka kerran poimimaan niitä, mukana oli vain kolmen kilon sanko, mutta siihen ei mahtunut kuin kolme suurta marjaa. Ne olivat niin heinäisellä suolla, että ajattelin tehdä tuorerehua poiminnan jälkeen. Osa kasvoi niin korkeissa varsissa, että piti nousta tuolille ylettyäkseen marjaan. Kun selkäni vähän reistailee, eikä oikein kestä kauan poimia, niin laitoin jakkaran jalkoihin levikkeet, etteivät painu suohon ja niin voi poimia istuen puoli ämpäriä aina paikallaan. Pari kertaa kun siirtää niin 10 litran ämpäri on täynnä. Minulla on viimeisenä päivänä poimiessa sellainen tapa, että aloitan suon reunoilta, missä on vähemmän marjoja sitä varten, jos jää kesken ja joku muu tulee etsimään lakkoja, mutta kun näkee kannat niin kääntyy pois. Nyt kävi niin, että sanko tuli täyteen ja paras paikka oli vielä jäljellä. Ei muuta kuin paita pois ja se täyteen. Mutta ei, lakkoja riitti vaan. Sitten piti riisua housutkin ja ne marjoja lahkeet täyteen, mutta eivät sopineet vieläkään. Nyt piti miettiä jo tarkkaan, mitä pitäisi tehdä. Onneksi suossa oli syvennys. Sinne kaadoin sangollisen haettavaksi sitten kun olen noukkinut loput ja vienyt ne kotiin. Siellähän ne säilyvät sammalikossa.

Marjastaminen on mukavaa. Marjoja oli niin paljon, että poimin vain joka viidennen. Olisi ollut liian helppoa, jos olisin järjestään noukkinut.

Kesken kaiken päätin, että kannattaa tuoda pakastin suolle, niin ettei tarvitse kantaa kesäkuumalla kolmea kilometriä lakkataakkoja. Haen ne sitten talvella suksilla. Ei muuta kuin hakemaan pakastin. Jos törmäätte lettosuolla pakastimeen, se ei ole jätettä, vaan minun lakkapakastimeni. Mutta sitten sekin täyttyi ja lakkoja oli vielä keltaisenaan. Kotiin oli lähdettävä. Mietin kuumeisesti, miten hennon jättää loput suolle. Päätin, että panen silmät kiinni, etten näe jääviä marjoja, mutta jalkapallon kokoisiin lakkoihin kompastelin koko ajan. Silloin äkkäsin panna puhelimen navigaattorin päälle ja sieltä tyttö neuvoi: – Nosta jalka korkealle ja sitten puoli askelta oikealle jne. Niin hiippailin kolme kilometriä suolta pois. Että semmoista on lakkojen poiminta tänä päivänä. Mustikkaan en taida mennä ollenkaan. Hyvää syksyn alkua toivoo Simo.

Ohje

Jos kaadut, nouse ylös.
pane heftaa polveen ja etene taas.
Jos kaadut aina vain, ajattele, että
kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,
niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.
Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.

(Aino Suhola) terveisin sihteeri Tellervo.

 

On taas se aika vuodesta.

Kesäillan valo luo lyhtyihin sinisen sävyn.

Syksyllä aloitamme kuntosalilla käynnin.

Käymme teatterissa, kahvilla ja syömässä.

Elämä tarjoaa uuden suunnan.

Syyskesän terveisin sihteeri Tellervo.

 

Tervehdys kaikille!

Nyt on löpinät löpisty ja arkinen aherrus alkaa. Mätäkuun jutut ovat sitten asia erikseen. Tosiasiaahan nekin ovat. Joka tapauksessa peli on avattu. Mölkkyä heitetään lumien tuloon asti ja boccia alkaa hetsillään samoin kerhot. Nehän alkavat tuossa tuokiossa. Ja mikä parasta: Näytelmä alkaa hahmottua syksyn mittaan. Niin ja keilailu alkaa. Kohta ovat piirin kisat. Niihin pitää treenata. Joskus ne on voitettukin. Toivon, että saamme vähän väriä syksyn toiminnasta. Joka tapauksessa, pidämme huolta toisistamme turvallisesti. 

Tervetuloa mukaan toivottaa pj Simo.