Jatkamme vime vuonna aloitettua Toimekasta toimintaa silloin sunnitellulla sisälöllä.
Tässä aluksi kuin suunnitelmamme mukainen sukutarina esivanhempiemme elinoloista ja valinnoista. Jukka Saarinen on lupautunut opastamaan meitä asian tiimoilta, kun tapaamiset myöhemmin toivottavasti alkavat ja saavat jatkua turvallisesti.
Laittakaa mietintään omaa tarinaanne tänne blogiksi tai voitte esittää sen myös tapaamisissamme. Jutut ja vinkit Ramille! KIITOS!
MajLis Ihantoja o.s.Perttu
25.01.1922-11.03.2021
MajLis syntyi Pertun taloon Säkylän Harjunkylässä, aivan Vampulan rajalla. Äidin ja Isän lisäksi perheeseen kuului kolme vanhempaa sisarusta ja isänäiti. MajLis kävi jo Sallilan kansakoulua, kun perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa. Tuolloin talossa oli myös palvelusväkeä. Koti oli turvallinen ja lämpimät lapsuusmuistot säilyivät vanhuuteen asti.
Vuosi Loimaan Evankelisessa kansanopistossa oli antoisaa aikaa. Mieli halasi opin tielle, mutta sota-aika sotki suunnitelmat. Kotona tarvittiin työvoimaa ja niin opettajan ura jäi haaveeksi, joka kaihersi mieltä pitkään.
Sota-aikana alkoi kuitenkin mieluisa kirjeenvaihto Olavin kanssa ja 1947 juhlittiin Pertulla MajLiksen ja Meerin kaksoishäitä. Kumpikin pari ehti olla yhdessä yli 50 vuotta. Läheinen yhteys Meeri-siskon kanssa kesti yli 90 vuotta.
Asuttuaan pari vuotta Lauttakylässä MajLis ja Olavi löysivät mieluisan talon Vampulasta. Kesällä 1950 muutettin Sallilaan, Loimijoen rannalle. Koti oli rakas paikka kummallekin, sitä vaalittiin ja siellä viihdyttiin. Se tuli tärkeäksi myös lapsille ja lastenlapsille.
Olavi hankki kuorma-autollaan perheelle elannon, MajLis hoiti kotia ja samalla yrityksen tilauksia, laskutusta ja kirjanpitoa.
MajLiksen rakkain harrastus kodin ulkopuolella oli kirkkokuoro. Hän aloitti jo nuorena ja jatkoi 90-vuotiaaksi saakka. Lasten ollessa pieniä harrastus oli tauolla, mutta jatkui niin, että hän sai Suomen kirkkomusiikkiliiton ansiomerkin ruusukkeineen 50 vuotta kestäneestä toiminnasta kirkkomusiikin hyväksi. Vampulan kirkkokuoron sihteerinä hän oli yli 20 vuotta. Kuorolaisista löytyi myös parhaat ystävät.
Kirjoittaminen ja päiväkirjojen pito alkoi jo nuorena. Kun lapset olivat lähteneet maailmalle, aikaa jäi enemmän kirjoittamiselle. Kirkkokuoron aloitteesta koottiin kirjaksi runoja ja onnittelulauluja sisältävä ”Sallilan seutuvilla”.
MajLis halusi jättää jälkipolville tietoa menneestä. Hän kirjasi kalentereihin ja päiväkirjoihin tapahtumia sekä kirjoitti muistelmia lapsuudestaan. Ne ovat nyt arvokasta luettavaa. Hän osallistui aina myös paikallisen historian keräilyyn.
Puutarha oli koko kesän huomion kohteena. Marjat, mansikat, vadelmat ja omenat säilöttiin. Perunaa, porkkanaa ja punajuurta riitti kellarissa seuraavaan satoon asti. Omavaraisuus ja kotona tehty oli tärkeää. Kaiken aherruksen kruunasi rantasauna, jonka suloisesta löylystä sai pulahtaa Loimijokeen. Se oli MajLiksen ja Olavin suuri nautinto.
Syksyllä oli käsitöiden aika. Koko suvulle riitti villasukat joulupakettiin. Virkaten syntyi useita sängynpeittoja ja lukematon määrä kaitaliinoja. Viimeisin kaitaliina jäi kesken…
Vielä edellisellä viikolla ennen kuolemaansa MajLis luki päivän lehden, virkkasi ja kirjoitti päiväkirjaa.
Hän sai elää hyvän ja onnellisen elämän ja nukkua ikiuneen kotonaan omassa sängyssään.
Kiitollisina me lapset ja lastenlapset muistamme ahkeraa, avuliasta ja huolehtivaa äitiä ja mummia.
Ulla Ihantoja
Julkaistu myös Lauttakylä -lehdessä 24.3.2021