Eläkeliiton suurkysely: Eläkeleikkaukset kääntyisivät kansantaloudellisesti itseään vastaan – eläkeläiset ovat jo osallistuneet sopeutukseen
Laaja, yli 12 400 vastaajan kysely osoittaa, että eläkkeiden leikkaaminen heikentäisi kotimaista kysyntää, verokertymää ja luottamusta yhteiskuntaan. Samalla kysely kumoaa väitteen siitä, että eläkeläiset olisivat jääneet julkisen talouden sopeutustoimien ulkopuolelle.
Eläkeliiton 11.–25.2.2026 toteuttamaan kyselyyn vastasi 12 436 yli 60-vuotiasta. Vastaajista 95 prosenttia oli kokoaikaisella vanhuuseläkkeellä.
87 % torjuu eläkkeiden leikkaamisen
Noin 80 prosenttia vastaajista on seurannut julkista keskustelua eläkkeiden leikkaamisesta. Valtion velka tunnistetaan todelliseksi ongelmaksi, mutta 87 prosenttia vastaajista suhtautuu eläkkeiden leikkaamiseen kielteisesti.
Vastaajista yli puolet kertoo toimeentulovaikeuksista. Lähes 15 prosenttia joutuu tinkimään välttämättömistä menoista, kuten ruoasta, lääkkeistä tai asumisesta. Säästöön jää rahaa vain joka kymmenennellä.
Tilastot tukevat kokemuksia: joka kolmas eläkeläinen saa alle 1 500 euroa kuukaudessa, ja mediaanieläke on 1 848 euroa. Verojen jälkeen mediaanieläkkeestä jää käteen noin 1 500 euroa kuukaudessa.
Pienikin pysyvä leikkaus eläkkeeseen, indeksikorotuksiin tai verotuksen kiristäminen horjuttaisi monen kotitalouden taloudellista tasapainoa.
Eläkeläiset ovat jo osallistuneet säästötalkoisiin
Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että eläkeläiset eivät olisi osallistuneet julkisen talouden sopeutukseen. Kyselyn tulokset ja taustalla oleva tilasto- ja tutkimustieto eivät tue tätä käsitystä.
Valtaosa vastaajista (75 %) kokee toimeentulonsa heikentyneen viime vuosien päätösten seurauksena. Eläketulon verotusta on kiristetty, eläkeläisten sairaanhoitomaksuja korotettu, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja nostettu merkittävästi sekä eläkkeensaajan asumistuen ehtoja heikennetty.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat nousseet viime vuosina kymmeniä prosentteja, ja lääkekustannusten omavastuuosuuksia on korotettu. Asumistuen indeksijäädytykset ja varallisuusehtojen kiristykset ovat heikentäneet yli 200 000 saajan asemaa.
Tulosten perusteella eläkeläiset kokevat osallistuneensa sopeutukseen jo toimeentulonsa, terveytensä ja turvallisuutensa kustannuksella.
Eläkeleikkaukset heikentäisivät kansantaloutta
Eläkkeet kohdistuvat pääosin kotimaiseen peruskulutukseen – ruokaan, asumiseen, palveluihin ja lääkkeisiin. Ne ylläpitävät paikallista yritystoimintaa, työpaikkoja ja verotuloja.
Vuonna 2022 eläkeläisiltä kerättiin tuloveroja lähes 7,5 miljardia euroa. Lisäksi kulutuksesta kertyy arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.
Eläkkeiden leikkaaminen heikentäisi ostovoimaa suoraan. Tämä voisi vähentää verokertymää ja lisätä muiden tukimuotojen tarvetta. Leikkausten nettovaikutus julkiseen talouteen ei näin ollen ole yksiselitteinen – riskinä on, että toimenpide kääntyy itseään vastaan.
Kyse on myös luottamuksesta ja oikeudenmukaisuudesta
Eläke koetaan ansaituksi oikeudeksi – lykätyksi palkaksi. Eläkejärjestelmän varoja on kartutettu vuosikymmenten työuran aikana. Eläkkeeseen puuttuminen nähdään omaisuudensuojan vastaisena ja luottamuksen murentamisena.
Kahdeksan kymmenestä vastaajasta kertoo olleensa huolissaan leikkausvaatimuksista ainakin useana päivänä kahden viikon aikana. Lähes joka päivä huolestuneita on yli 20 prosenttia. Lisäksi 80 prosenttia kokee, että eläkeläisiä on vähätelty poliitikkojen puheissa.
Laaja huolestuneisuus ja kokemus sivuuttamisesta muodostavat myös demokratiahaasteen: luottamus päätöksentekoon heikkenee, jos elämäntyönsä tehneet kokevat asemansa kyseenalaistetuksi.
Eläkeläiset ovat merkittävä yhteiskunnallinen voimavara
Eläkeläiset eivät ole vain tulonsiirtojen saajia. He maksavat veroja, siirtävät varallisuutta seuraaville sukupolville, osallistuvat työelämään ja tekevät vapaaehtoistyötä.
Noin 85 prosenttia vastaajista auttaa lapsiaan tai lastenlapsiaan – taloudellisesti, lastenhoidossa tai arjen tukena. Vapaaehtoistyössä eläkeläiset ovat aktiivisin ikäryhmä. Heidän panoksensa tukee työikäisten jaksamista ja täydentää julkisia palveluja.
Eläkkeiden leikkaukset eivät siksi kohdistuisi vain eläkeläisiin, vaan heijastuisivat perheverkostoihin, työmarkkinoille ja julkisten palvelujen tarpeeseen.
Johtopäätökset
Kyselyn perusteella eläkkeiden leikkaaminen olisi riskialtis ratkaisu:
- Monen eläkeläisen taloudellinen asema on jo hauras.
- Eläkeläiset ovat jo osallistuneet julkisen talouden sopeutukseen kiristetyn verotuksen ja etuusleikkausten kautta.
- Lisäleikkaukset heikentäisivät kotimaista kysyntää ja pienentäisivät verokertymää.
- Keskustelutapa on synnyttänyt laajaa epäluottamusta ja huolta.
Eläkepolitiikassa ei ole kyse vain menoerästä. Kyse on luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, miten yhteiskunta kohtelee elämäntyönsä tehneitä kansalaisiaan.
