Aluetoiminta Pohjois-Pohjanmaan piirissä
Piirin uusi aluejako astuu voimaan 1.4.2025.
Tarkoitus ja toiminta
Aluetoiminnan tarkoituksena on tiedonkulun edistäminen piirin sisällä, jäsenyhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen, niiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, pienten yhdistysten tukeminen, alueella keskinäisen yhteistyön tiivistäminen sekä piirin toiminnan monipuolistaminen. Tämän tukemiseksi piirihallituksen jäsenet toimivat myös omilla alueillaan aluevastaavina ja yhteyshenkilöinä.
Aluetoiminnan yhteistyömuotoja aluetapaamisten lisäksi voivat olla esimerkiksi vierailut ja vastavierailut yhdistysten välillä, yhteisten kurssi-, luento-, juhla- ja kokoustilaisuuksien järjestäminen, yhteisten retkien ja matkojen järjestäminen, piirin kilpailuiden tai tapahtumien järjestäminen, ehdotusten tekeminen piirihallitukselle piiritoiminnan sekä muut piirihallituksen ehdottamat tai yhteisesti hyväksytyt tehtävät.
Yleistä
- Aluetoimintaa varten piiri on jaettu kolmeen toiminta-alueeseen (2025).
- Alueet ovat toiminnan kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja jäsen- ja yhdistysmäärältään mahdollisimman yhdenmukaisia.
- Piirihallitus on vahvistanut toiminta-alueiden rajat ja käsittelee aluejakoa myöhemmin aina tarvittaessa.
- Aluetoiminta on yhdistysten keskinäistä toimintaa, eikä sitä rekisteröidä. Piirin suuntaan aluetoiminnasta ei tarvitse raportoida muutoin kuin syksyn aluetapaamisten muistioiden osalta (jolloin alueiden esitykset voidaan huomioida piirikokouksen esityslistalla).
- Mahdollisista kustannuksista vastaa kukin yhdistys jäsentensä osalta.
- Piirihallituksen jäsenet toimivat aluevastaavina omilla alueillaan. Huom! Aluevastaavien osalta mahdollisista kulujen korvaamisista on sovittava etukäteen piirihallituksessa.
Aluejaon lähtökohdat
1. Piirin toiminnan tehostaminen ja selkeyttäminen
- Piirin järjestämien koulutusten ja tilaisuuksien järkeistäminen: aiemmin osallistujamäärät ovat osalla alueista olleet hyvin pieniä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.
- Maantieteelliset ja logistiset perusteet: luontaiset kulku- ja asiointisuunnat, hyvät kulkuyhteydet ja sopivat välimatkat toisten yhdistysten luo.
- Saman kunnan/kaupungin yhdistykset samalla alueella (avustukset, yhteistyö tapahtumissa ja kunnan/kaupungin hankkeissa).
2. Alueiden yhdistysten yhteistyön lisääminen
- Aiemman aluemäärän vahvoja hyötyjä ei enää nähty. Jatkossa yhdistyksiä on enemmän kullakin alueella – enemmän toimijoita ja toimintaa! Huom. maantieteelliset etäisyydet eivät merkittävästi muutu.
- Aktiiviset yhdistykset voivat innostaa myös hiljaisempia yhdistyksiä paremmin toimintaan.
- Uusilta ”naapureilta” voi saada uudenlaisia näkemyksiä ja vinkkejä toimintaan.
- Aluevastaavia (=piirihallituksen jäseniä) on jatkossa kullakin alueella 4 = ”isommat hartiat” jokaisella alueella. Jäsenten vahvuuksia ja osaamista voidaan paremmin jakaa.
3. Edustuksellisuus
- Jäsenmäärälliset perusteet. 2-alueella on pienempi jäsenmäärä (4126–2917–4282), mutta enemmän yhdistyksiä kuin muilla alueilla.
- Uuden jaon myötä piirihallituksen jäseniä on jatkossa kullakin alueella 4 (ellei piirikokous muuta hallituksen jäsenten määrää).
- Uuden jaon myötä liittovaltuutettuja on kuluvalla kaudella seuraavasti: 1-alueella on 2 valtuutettua, 2-alueella on 1 valtuutettu ja 3-alueella on 3 valtuutettua. Valtuutettujen määrää ei voi muuttaa kesken liittokauden, mutta uudelle valtuustokaudelle piirin esityksissä voitaneen huomioida uudet alueet (huom. valtuutettujen määrään vaikuttaa kulloinenkin piirin jäsenmäärä ja liiton voimassa olevat säännöt).
- Suuremmat alueet helpottavat luottamushenkilöiden löytymistä piirin ja liiton tehtäviin! Aiemmin esim. toimikuntiin ei ole saatu edustusta jokaiselta alueelta.
- Edustuksellisuutta tärkeämmäksi perusteeksi katsottiin kuitenkin toiminnalliset perusteet, minkä vuoksi nykyiset luottamuspaikat tai jäsenmäärät eivät nousseet määrittäväksi tekijäksi uudelle jaolle.
Aluetapaamiset
- Aluetapaamiset järjestetään vähintään kerran vuodessa, syksyllä.
- Koollekutsujana ja pj:na toimii pääsääntöisesti alueen liittovaltuutettu tai yksi alueen liittovaltuutetuista.
- Tapaamisten järjestämisessä ja sisällön suunnittelussa ovat mukana aluevastaavat (tj/työvaliokunta/muu piirihallitus tukena tarvittaessa).
- Syksyisin piiritoimistolta lähetetään muistilista asioista, joita kannattaa käsitellä aluetapaamisissa (piirikokouksen henkilövalinnat yms.) Syksyn aluetapaamisten muistio toimitetaan piiritoimistolle, jotta niiden anti voidaan huomioida mm. piirikokouksen esityslistalla.
- Aluevastaavat huolehtivat (syksyn) aluetapaamisten muistion tekemisestä ja sen toimittamisesta piiritoimistolle.
- Tarvittaessa piirihallitus voi pyytää alueita pitämään tapaamisia myös muista, ajankohtaisista aiheista, joihin se toivoo alueiden näkemyksiä.
- Aluetapaamisissa voidaan tehdä ehdotuksia piirin toiminnan kehittämiseksi.
- Tapaamisisten sisällön painotus kannattaa kuitenkin olla yhdistysten keskinäisen toiminnan ja yhteistyön edistämisessä.
- Aluevastaavat ja liittovaltuutetut toimivat alueiden yhteyshenkilöinä myös tapaamisten välillä.
Aluevastaavien muut tehtävät
- Tiedottaa oman alueensa yhdistyksiä piirin toiminnasta ja tiedottaa piirihallitusta alueen tapahtumista, yhdistysten kuulumisista ym. Huom! Päävastuu piirin toiminnan tiedottamisesta on yhä tj:lla, mutta aluevastaavat voivat tehdä tiedottamista harkintansa mukaan/tilannekohtaisesti.
- Yhdistyksissä havaittujen hyvien toimintakäytäntöjen levittäminen toisiin yhdistyksiin (esimerkiksi aluetapaamisten yhteydessä).
- Yhdistysten neuvonta esim. alueellisten tilaisuuksien/tapahtumien järjestämiseen ja suunnitteluun liittyen.
- Edustaa piirihallitusta alueen yhdistysten tilaisuuksissa sopimuksen mukaisesti.
- Yhdistysten ristiriitatilanteiden alustava sovittelu (tukena pj/tj/liitto).
- Ansiomerkkien jakaminen (piirihallituksessa sovitun mukaisesti).
- Mahdollisista kulujen korvaamisista sovittava etukäteen piirihallituksessa.
