Tapahtumatarinat 2024 syntyvät osallistujien tunnelmista yhdistyksemme matkoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa.
*****
Tallinnan matka
18. - 20.3.2024
Näin kevään korvalla lähdimme käymään vaihteeksi Tallinnassa. Yhdeksän jälkeen suuntasimme kohti Helsingin satamaa. Kyllähän se alussa tuntui, että matka on pitkä, ihmeen joutuisesti se sitten loppujen lopuksi vierähti. Ja kahden pysäkin taktiikalla pääsimme satamaan ennen viittä. Maihinnousukortit ja muut muodollisuudet meni supsikkasti. Päästyämme laivaan olikin hyttien etsiminen, yövyimme nimittäin laivalla. Sinne me sitten ”hajaannuttiin” kuka millekin käytävälle. Laivana oli Viktoria.
Ilta oli vapaa ja toiset halusivat syömään ja osalle riitti kahvit ja pientä naposteltavaa. Itse suuntasin syömään. Sattui kivasti, kun samaan pöytään tuli tuttuja niin siitä kehkeytyi kiva ruokailuhetki. Kaikkia ruokia oli maisteltava, vaikka ihan pikkuisen. Kuten tunnettua sitä syö ihan liian paljon, kummallista ettei siellä osaa pysyä kohtuudessa – ruuan suhteen.
Vielähän se oli käytävä katsomassa laivan tassisalikin, todeten kuitenkin ettei porukkaa ollut näin alkuviikosta paljoakaan liikkeellä. Orkesteri soitteli tanssimusiikkia ja kaksi solistia viihdytti meitä suht' pientä porukkaa lauluillaan. Ei hätää, suunta hyttiin ja nukkumaan, jaksaa paremmin seuraavan päivän tapahtumat.
Aamullapa sitten bussin kyytiin ja päästiin alkajaiseksi kiertoajelulle oppaan kera. Reilusti yli tunnin kiertelimme eri paikoissa, pieni läpileikkaus Tallinnan kaupungista. Piipahdimme parissa ostoskeskuksessakin josko sieltä löytyisi jotain mieluista ostettavaa.
Majoittumaan pääsimme iltapäivällä. Hotellimme oli nimeltään Kreutzwald, ihan uusi tuttavuus, uskoisin aika monelle. Tuntuipa ihan hyvältä päästä hetkeksi lepäämään. Kunnes vatsa ilmoitti, että tahtoo ruokaa… eihän sitä sitten aamupalan ollut tullutkaan mitään syötyä. Jospa jaksaisi vielä hieman lähteä kaupungille. Eteen tupsahti ruokapaikka Lido ja sinnehän oli mentävä. Siellä sai kerätä mitä ruokia halusi lautaselleen ottaa ja jokaisella oli oma hintansa. Kassalla sitten ynnättiin yhteen mitä maksaa.. Osa ryhmästä ei lähtenyt merta edemmäs kalaan, vaan hotellilla itsellään oli viihtyisän näköinen pizzeria, johon moni olikin suunnistanut nauttimaan illallisen.
Aamulla olikin jo aika lähteä kotia päin. Kohti satamaa ja samaan laivaan kuin tullessa. Olimme neljän aikoihin takaisin Helsingissä. Puolen yön kieppeillä kotona. Unentulo oli vähän haasteellista, tuntui jotenkin, että matka jatkuu.
Matka oli todella kiva, ryhmä teki siitä niin onnistuneen. Tuntui, että valtaosa oli tuttuja keskenään ja varmasti näin olikin. Samoin iso kiitos matkanjohtajallemme Hempalle, hän luotsasi taas meidät uusiin maisemiin ja kokemuksiin. Kaikille matkallaolleille kiitos ja halaus. Olitte niin mahtavia.
Nähdään taas!
Terkuin
Hilkka
Katso Jorman Kuvia: Kuvagalleriassa
*****
Pelimanniviikko Lehmirannalla
Maaliskuu 2024
Jouko Koivun kuvitettu raportti löytyy seuraavasta linkistä:
EL Joensuu Lehmirannassa 2024 maalisk.pdf
*****
"Tervetuloa Iloiseen Iltapäivään 13.3.2024 kutsun" kuuli n. 120 yhdistyksen jäsentä
Kerran kuussa toisena keskiviikkona jäjestettävä jäsentapahtuma onnistui jälleen mainiosti. Vierailijapuheenvuoron käytti Askellusklinikan yrittäjä Valtteri Paavola. Yhdistyksemme näytelmäkerholaiset vastasivat viihdepuolesta ja keittiötiimi tarjosi ennen ohjelman alkua maittavat pullakahvit. Tietysti pitää mainita Anjan ja Sannin emännöimät eteisen pika-arpajaiset, joissa moni sai onnistumisen tunteen ja jokunen pettymyksen. Myös Greetan ja Eevan emännöimän käsityöpöydän ympärillä kävi kuhina, syynä lienee ollut mahtava alennusmyynti. Yhdistyksemme on kaikissa tapauksissa tyytyväinen.
Ohjelma eteni seuraavasti: lauloimme yhdessä Matin säestyksellä ja laulukerholaisten tukemana laulun Vanha kulkuri. Tietysti laulun nimi ei tehnyt oikeutta nuorekkaille ikääntyneille. Oikea nimitys olisi ollut iloisesti ikääntyvät elämän kulkijat. Puheenjohtajamme Tarja saatteli runoillen meidät kevään ohjelmia esitellen päivän teemaan, jalkojemme hyvinvoinnista huolehtimiseen. Valtteri Paavolan dioilla vahvistetun esityksen sanoma oli vakuuttava. Kannattaa huolehtia jalkojen hyvinvoinnista niin koko keho voi paremmin. Pienikin liike on jo parempi kuin päiväkausien liikkumattomuus. Onneksemme yhdistyksemme voi tarjota eri kerhojensa kautta melkein viikon jokaisena arkipäivänä mahdollisuuden mitä erilaisimpiin liikuntamuotoihin. Sekin, että me lähdemme kotoamme, kävelemme, pyöräilemme ja osallistumme, pitää meitä terveyttä edistävässä liikkeessä.
Varsinaista viihde-, hienosti sanottuna kulttuuriohjelmaa, edusti näytelmäkerhon näytelmänpoikanen, ”Muistatko vielä”, esittäjinä ”horirsevat mummot”, näytelmäkerhon Elmi, Pirjo ja Auli. Tekstejä on tuotettu kokemusopohjaisesti yhdessä. Tietysti viihdeosioon pitää laskea alussa 120 laulajan esittämä alkulaulu, sekä jännittävät yllätysarpajaiset lopussa. Loppuarvonnan voittoina olivat Askellusklinikan lahjoittama ensiapupakkaus ja yhdistyksen arpajaisvoitot sämpyläpussi ja kahvipaketti. Onnea voittaneille. Huhtikuussa taas tavataan Iloisen Iltapäivän merkeissä.
Ylöskirjoitti Markku
Katso Video
*****
Talvipuistossa tapahtui!
02.03.2024
Laulurinteen Lumipuistoon alkoi lauantaiaamuna rakentua joensuulaisten toimijoiden yhteistapahtuma. Jokainen toimija toi rekvisiittaa ja välineistöä tapahtumaan, johon odotettiin runsaasti eri-ikäisiä kaupunkilaisia ulkoilemaan ja kokemaan uusia lajeja.
Yhdistyksemme PopUp-katos pystytettiin aamulla valmiiksi, jotta talkoolaisten Ruplalla kiehauttamat mustaherukkamehut ja suklaaherkut saatiin katettua pöytään ulkoilijoiden iloksi. Meidät oli sijoitettu aivan esiintymislavan viereen, joten oltiin kyllä ihan suurtapahtuman ytimessä. Mehu maistui niin lapsille kuin vanhemmillekin.
Välillä talkoolaisemme pyörähtivät lämmittelemään Zumban askelin tai venyttelemään lumijoogassa. Leikkimielisesti yhdistyksemme väki lähti mukaan myös viimevuotisen euroviisukappaleen ChaChaChan tanssiaskeliin ja mooveihin. Lumipuiston kävelylenkki sai osan osallistujistamme askeltamaan 1,5 km taipaleelle.
Seurueessamme oli useita eläinhahmoja, jotka myös vetivät vauhdikkaan lumiletkiksen tutun letkajenkan tahtiin. Olihan se päivän pisin letkisjono, vaikka osallistujia olisi kyllä mukaan mahtunut enemmänkin.
Mitä ”jäi käteen” ulkoilutapahtumastamme? Se mitä siltä haettiinkin: reippailua, yhdessä touhuamista ja hyvää mieltä. Lauantain tapahtumaan osallistui järjestäjien laskennan mukaan noin 420 eri-ikäistä joensuulaista.
Tunnelmiin pääset mukaan kuvagalleriassa ja videossa.
Tarja
*****
Karaokekerho käynnistyi
27.2.2024
Kovasti toivottu ja odotettu karaokekerho käynnistyi tänään yhdistyksessämme Ruplan tiloissa yhteistyössä Karjalan karaokeklubin kanssa.
Innokkaita laulajia saapui paikalle hieman yli 30 hlöä. Karjalan karaokeklubin Marja Mölsä toimi DJ. Samoin klubin Irja Karvinen toimi juontajana. Maija Rutanen huolehti laululistojen kierrätyksestä ja ilmoittautumisesta laulamaan. Kolmikon kokeneisuus toimi hyvin ja sujuvasti. Isot kiitokset heille.
Innokkaita ja upeita laulajia ennätti osallistua laulamaan 20 hlö sovitun 1.5 h aikana. Osa mukaan tulleista halusi kuulostella toimintaa näin ensimmäisellä kerralla. Samaan aikaan saimme pyörähdellä tanssilattialla mukavien tanssikappaleiden rytmissä.
Karaokekerhon toiminta selkeästi kiinnostaa ja yhdistyksemme porukasta löytyy innokkaita laulajia. Tämä kevät on sovitusti kokeilu aikaa, miten karaoke kerho toiminta kiinnostaa jäsenistöä. Pidempää lauluaikaa toivottiin jatkossa. Tähän toiveeseen pyritään vastaamaan mahdollisesti tulevaisuudessa syksyllä.
Laulun innoittamina jatketaan taas 2 vko kuluttua tiistaina 12.3 klo 16-17.30. Kiitokset kaikille mukana olleille.
Tervetuloa mukana olleet ja uudet!
Katso Video
(Valitettavasti ääntä jouduttiin poistamaan 3:00 minuutista 4:19 minuuttiin, koska YouTube valitti tekijänoikeusrikkomuksesta.)
Eija
*****
”Joen sydän”
17.02.2024
Oma Joensuun yhdistyksemme teki (lyhyen) teatterimatkan EL:n piirin kiintiöön liittyen, Joensuun kaupunginteatteriin 17. helmikuuta. Heistä joensuulaisia lähes neljäkymmentä. Loput ympäri maakuntaa. Alkutilanteen kuvausta: hoitamattomien jalkakäytävien ja peilisileän kadun kautta väkeä saapui liukastellen eripuolilta maakuntaa Joensuun kaupunginteatterille mieli avoimena, halukkaana tyydyttämään näyttämötaiteen, kulttuurin nälkäänsä.
Näytelmä nimeltään Joen Sydän, ohjaus ja näyttämölle sovitus Aleksis Meaney, kertoi ja kuvasi ilmeikkäästi, miten Joensuun historiaa voi taiteen ja teatterin keinoin kuvata. Johdantona lainaus käsikirjoittajan Piia Peltolan näytelmän esittelytystekstistä: ”Kirjoittaessani näytelmää etsin innoitusta ja virikkeitä monista lähteistä. Kysymykseni oli, millä tavoin universaalit, eri kulttuureita koskettavat tapahtumat näkyvät juuri Joensuussa, ja toisaalta: mitä aivan erityistä Joensuussa on tapahtunut siitä lähtien kun alueella on ollut ihmisasutusta.”
Käytin tuolla aiemmin sanaa, ilmeikkäästi, ja se todella pitää paikkansa tämän näytelmän osalta. Vaikka näytelmän sanottiin olevan tavallinen puhenäytelmä, siitä voisi hyvinkin käyttää nimitystä pienoismusikaali. Ehdoton päänäyttelijän rooli lankesi joelle, rakkaalle Pielisjoellemme. Tarinan johdattelevat päähenkilöt olivat Johanna (Maria Karhapää) ja hänen Sydämensä (Jaakko Tohkanen). Ennen sisältöön menemistä haluan nostaa tunnelmaa luovan yksinkertaisen, mutta hienosti muuntuvan lavastuksen. Musiikilla lauluineen ja tansseineen ja erityisesti solististen osuuksien akrobatiaa lähentelevillä esityksillä luotiin joen elämään tunnelmaa. Joki eli kautta kohtausten ja muutti ilmettään, milloin minkin tunneaallon ja tehtävän mukanaan.
Joen tarinan kerronta alkoi vuosisatojen takaa ja eteni tähän päivään. Tunnelmaskaala oli pääsääntöisesti iloinen ja elämää joen juoksussa pursuavaa. Rakkaus kaupungille, sen entisille ja nykyisille ihmisille, nostettiin hienosti esille. Syvälle Suomen surulliseen historian ajanjaksoonkin rohjettiin mennä sisällissodan teloituskohtauksilla. Siitä kuitenkin noustiin. Ilosaari-ilmiö synnytettiin ja sen myötä nousi joensuulaisia muusikoita Hassisen Koneesta Ismo Alankoon. Esittelyn mukaan Joen Sydän on tekijöidensä rakkauskirje tulevaisuuden tekijöille.
Miten me tuon viestin ikääntyneenä yleisönä vastaanotimme? Kulttuuri ja sen merkitys Joensuulle tuli selväksi. Jotakin jäi siitä hienosta kokonaisuudesta puuttumaan, Laulujuhlat ja laulurinne sekä niiden kaupunkia kansainvälisestikin esille nostanut merkitys. Kannattaa myös muistaa, että eräänä niiden tarpeellisuuden eräänlaisena esille nostattajatahona voi pitää nuorisoseurajärjestöä ja Kesäyön Seisausta ja laulujuhlien päättymisen jälkeen EL:n piiri toteutti puolestaan Laula kanssain -laulujuhlat. On tietenkin ymmärrettävä, että kaikkea ei voi samassa esityksessä lavalle nostaa. Joensuun kulttuurielämässä on niin paljon kerrottavaa. Loppuyhteenvetona ”Joen sydämestä”, hieno esitys! Kiitos kokonaisuudesta, ja kiitos sen jokaiselle tekijälle.
Havaintoja teki Markku
*****
Varkauden teatterimatkalla
16.02.2024
Bussilastillinen iloisia matkustajia keräiltiin kyytiin eri puolilta kaupunkia ennen kuin matka kohti Varkautta pääsi alkamaan. Lumituisku ehti kastella ja virkistää pysäkeillä odottajat, mutta jo alkumatkasta sade loppui ja matka kulki sujuvasti kohti määränpäätä, kiitos kokeneen matkanjohtaja Hempan. Aputyttönä matkalla hääri pj Tarja.
Varkauteen saavuttiin ajallaan ja bussin pysähdyttyä Kaks Ruusua nimisen ravintolan pihaan, ei kyytiläisiä tarvinnut kehottaa kahdesti astumaan ravintolan herkullisen lounaspöydän ääreen. Kun pahin nälkä oli taltutettu ja siirrytty jälkiruoan pariin, saimme ravintoloitsija Pekka Kinnusen kertomana kuulla rakennuksen historiasta. Ravintola toimii 1913 valmistuneen tehtaan ruokalan, Kansankeittiöksikin nimetyn, rakennuksessa, jonka korkeat huoneet ja kristallikruunut, vanhat huonekalut ja esineet luovat nykyisin tilaan ihan omanlaisen tunnelman.
Kylläiset matkalaiset kipusivat takaisin bussin kyytiin ja pian oltiinkin teatterin pihassa. Iltatähti ja sen lumoavat asukkaat - ikäneidot Eeva, Hertta ja Olga - saivat toistuvasti yleisön hersyvään nauruun. Miespuoliset vanhainkodin henkilökuntaa edustavat lääkäri, hoitaja ja pappi täydensivät näytelmän muita rooleja - myös naisten unien ja unelmien kohteita. Musiikkikomedian upeaääniset näyttelijät sekä näytelmän käsikirjoitus ja toteutus olivat jälleen Varkauden teatterin taattua laatua. Ihana elämys.
Paluumatkalle päästiin päivän jo hämärtyessä. Matka sujui edelleen iloisen puheensorinan kaikuessa bussissa. Kotimatka tuntui monesta mukanaolijasta ihmeen lyhyeltä. Tähän lienee vaikuttanut hyvä mieli ja iloinen seura.
Tavataan toistekin.
Tarja
*****
Ystävänpäivänä kokousteltiin
14.02.2024
Katso Kuvagalleria
Katso Video
Kahvio alkoi täyttyä heti 11 aikoihin, kun kahvilatiimimme tarjoili laskiaispullakahvit ennen saliin siirtymistämme. Perinteisistä eteisen arpajaisista moni myös nappasi itselleen voittoarvan ja sen myötä palkinnon.
Helmikuun iloinen iltapäivä sisälsi sääntömääräisen kevätkokouksen. Avaussanoja miettiessäni, mielessäni olivat muutokset, joita olemme kohdanneet viimeaikoina ja kohtaamme lähitulevaisuudessakin. Muutos on mielestäni mahdollisuus. Se synnyttää jotain uutta, toisinaan pelottavaakin, mutta useimmiten mörkö ei olekaan suuri vaan alkuun vain hieman outo ja vieras.
Me yritimme taklata äänentoistomörköä jo edellisillan testauksilla, joita jatkettiin vielä tapahtuman aamuna. Kaikki toimi, mutta kun H-hetki eli kevätkokous alkoi, alkoivat mikkien kuuluvuusongelmat. Ikävää niin puheenvuoron pitäjien kuin yleisönkin osalta. Harmittaa vähän vieläkin. Äänentoistolaitteet eivät kuitenkaan ole kovin mystisiä. Johdot ja kytkimet vain pitää olla oikeissa kohdissa. Mutta kun niitä on paljon, voi jokin jäädä huomaamattakin.
Kevätkokouksen valitsemana puheenjohtajana Jorma veti kokouksen ryhdikkäästi ja kokouksen sihteerinä Eeva kirjasi asiat pöytäkirjaan. Käytiin lyhyesti toimintakertomus läpi ja Terttu esitteli tilinpäätöksen. Kokousväki myönsi vastuuvapauden asianosaisille. Kokouksen lopulla piirin uusi puheenjohtaja Seppo Kotilainen esittäytyi ja kertoi piirin tulevista tapahtumista.
Tilaisuus jatkui yhdistyksen omien jäsenten valmistelemalla ohjelmalla. Näytelmäryhmän esittämä ”Karkauspäivä” kuvasi arvattavastikin kosiotouhuja. Löytyihän maatalon pojalle lopulta sopuisa morsian. Lauluduo Mikko ja Heikki lauloi komeasti Matin säestyksellä kaksi ikivihreää, ”Jokainen on laulun arvoinen” ja Rakastan elämää”. Eikä tämäkään iloinen iltapäivä jäänyt ilman runoa, jonka lausui Markku.
Lopuksi arvottiin kunto- ja vapaaehtoiskorttien joukosta voittajat matkalahjakorteille. Paikallaolijoiden kesken arvottiin myös ystävänpäiväkassi. Poistuessaan tilaisuudesta jokainen osallistuja vei mukanaan sydämen, suklaisen.
Ystävänpäivää lämmöllä muistellen
Tarja
*****
Uutisia, uutisia, uutisia…
”Kylttyyri-nautiskelua” Ruplalla
10.01.2024
Vuosi aloitettiin keskiviikkona 10:s pakkaskuuta Iloisten iltapäivien merkeissä Kerhotalo Ruplan täyttyessä ilon metsästäjistä. Tällä kertaa ohjelman varsinaisen osan muodosti vierailijoiden, Anja Koivusen ja Arto Tarkkosen, runo- ja musiikkiohjelma ”Sitä ei kukaan yksin jaksa”. Alkuvirkistyksestä huolehti ravintolatiimi kahvitarjoilulla ja uhkapeliin taipuvaiset vieraat ostivat saliin mennessään Anjan ”onnenmyymälästä” arpoja, joka kolmas arpa melkein voitti. Perinteisen alkukahvittelun jälkeen väki virtasi salin puolelle. Istuinpaikka riitti nippanappa jokaiselle.
Alkulaulun jälkeen uusi puheenjohtajamme Tarja Solanpää otti ohjat käsiinsä. Hän esitteli meille, millainen persoona Tarja Solanpää on ja miten hän näkee tämän yhdistyslaivamme eteenpäin purjehtivan. Kuvakertomuksesta selvisi suunnitellut vuoden tapahtumat, osallistumismahdollisuudet kerhoineen ja hienoine retkineen ja harrastuksineen. Mahdollisuuksia on todella paljon. Iloisten iltapäivien lisäksi yhdistyksemme pyörittää kaikkiaan 16:sta erilaista harrastusryhmää. Korostettakoon, että tämä on mahdollista vain innostuneitten vapaaehtoisohjaajien ansiosta. Unohtamatta nuorta ”liikunta-Sirua”. Esille nostettiin myös yhdistyksen tärkeä vapaaehtoisten tekemä auttava vapaaehtoistyö. Tilaisuuden eräänlaisena juontajana korostin omassa puheenvuorossani harrastekerhojen mainiota tarjontaa, on kädentaitoja, fyysistä- ja psyykkistä kuntoa ylläpitäviä kerhoja sekä luovia, esittäviä ohjelmakerhoja. Ovet ovat kuulemma kaikkiin harrasteryhmiin auki.
Sitten se hieno konserttisuus…
Koivusen ja Tarkkosen ohjelma oli kokonaisuus, jossa vuorottelivat runo-osuudet ja Tarkkosen laulut ja hanurisoittosäestys täydensivät väkevällä tutulla musiikilla kokonaisuutta. Ihailla täytyy Anja Koivusta hänen runoudelle omistautumisestaan ja sen tuloksista. Hänen ohjelmaosuudessaan oli monien tunnettujen kirjailijoiden, runoilijoiden, tekstejä ja erittäin merkittävä osuus omaa tuotantoa. Tekstit olivat puhuttelevia, herkkiä ja omaan vahvuuteensa uskoa valavia. Muusikko Arto Tarkkonen on pohjoiskarjalaisille tuttu hanurinsa ja laulunsa kautta. Esitetyissä kappaleissa oli Artomaista voimaa ja säveltaituruutta. Kiitoksia Anjalle ja Artolle vahvasta runomusiikki- avauksesta vuodelle 2024.
Siunatuksi lopuksi toivotan onnea ja menestystä kaikille yhdistyksemme toimijoille siihen palveluhenkiseen vapaaehtoistyöhönne, jota taas aloitatte vuoden 2024 askelin. Jäsenistölle hyvää toimintavuotta 2024. Osallistukaa, autetaan niitä, joilla askel painaa. Ilolla uuteen vuoteen.
Markku Sivonen, varapj.
*****
Loppiaistanssit -
Pulskat päivät päätökseen pyörähdellen
06.01.2024
Pakkasten purressa pitkän pyhäkauden pulskistamaa poppootamme päätti poppoomme päätoimikunta pistää pystyyn pyörähtelyt parketilla. Poistaahan parketilla pyörähtely parhaiten painoa ponnettomien pohkeiden päältä.
Pitopaikan porstuasta pitoihin pyrkivät pyysivät paperirahalla piletin päästäkseen pidemmälle poistamaan pakkasta pitävät pitkät puseronsa peräkammarin puolelle.
Palattuaan porstuaan pirtsakat pimumme pyytelivät paikalle päässeitä pikkurahalla pelipapereita poimimaan. Parhaiten paperikääröjä pyytäneitä palkittiin positiivisesti.
Parketin pielessä pitopoliisimme partioivat pilettiä pyydellen. Pelimannimme paineli palkeitten painikkeita pitäen pelinsä pyörimässä parketilla parveilevien parien pyörähtelyä pilotoiden.
Pirteät pullapuotimme pitäjät paistoivat pehmeää purtavaa pelimannin paussiperiodilla papuporoista piristystä pikkurahalla pyytäville pyörähtelijöille.
Poppoomme päätoimikunnalle pyörähtelijät parahtivat pitojen päätteeksi positiivisen palautteen pyörähtelypitojen pystyyn panemisesta.
Pyörähtelyjen päättyessä poistui pimentyneeseen pakkaspäivään positiivisesti piristyneitä pareja.
Lisää tunnelmista Kuvagalleriassa
Pertti