Toimintakertomus 2023

                                

Puurojuhla

13.12.2023, Kerhotalo

On aika valmistautua erääseen vain kerran vuodessa olevaan iloiseen kristilliseen, jokaisen muistoja hivelevään perhejuhlaan. Juhlavieraaksi saapuu valkopartainen vanha herra. Noina Joulun juhlapäivinä vietetään myös syntymäpäivää ihmiskunnalle rakkauden tuoneen joulun lapsen kunniaksi. Toivottavasti kukaan ei tarvitsisi viettää tätä juhlaa unohdettuna

Ohjelma:

Aloitamme torttukahveilla, palvelusta vastaa pirteä Kahvila tiimimme.

Joulun kunniaksi pidämme perinteen mukaisesti kinkkuarpajaiset.

Yhteinen ja yhtäläinen tervehdyslaulu, Arkihuolesi kaikki heitä, laulattajana Laulutontut.

Kuntoileva puheenjohtajamme Pertti pakisee päivän protokollasta.

Liikuntatontut näyttävät leikillisen ilon mallia Korvatunturilta tanssitonttu Sirun opastuksella.

lrjan runotytöt, riimittelyä joululle.

Vieraileva kaupunkimme virkaa tekevä tonttu Jere Penttilä.

Lauluja puurolle ja Joululle, Laulutontut.

Elämme merkillistä aikaa. Saanko pyytää tänne Sannin ja Pertin ja muut muistamiseen osallistuvat.

Muistamme myös vuoden toimijoita, Valamon matkan vastaavat.

Arpajaiset, kinkku, ison kinkun lahjakortti, pikkukinkku "Ken voiton saanut on, se olkoon onnellinen kinkustaan".

Päätössanat vuodelle 2023, istuva puheenjohtaja Pertti.

Pertti luovuttaa nuijan uudelle puheenjohtajalle Tarjalle.

Maa on niin kaunis, todistamme yhdessä laulaen.

Marttaliiton keittämä ja jakama joulupuuro.

Markku

Kuvagalleriassa on Tarjan ottamia kuvia.

Katso Risto Pääkkösen ja Epun nauhoittama video puurojuhlasta.

*******************

Pikkujoulu Gaijussa 2.12.2023

Kylläpä bussissa oli lämmin tunnelma, kun poimittuaan viimeiset matkustajat Joensuun keskustasta se suuntasi matkansa kohti Vaiviota määränpäänään Gaijju, pikkujoulupaikkamme luonnon helmassa. Yli 80 juhlijaa löysi paikkansa vanhan koulun tiloihin rakennetusta ravintolasta.

Pukeutumiskoodi oli vapaa, mutta tunnelmaa värittivät joulun punaiset tonttulakit ja asusteet ja ne loivat ihanan jouluisan tunnelman. Tänään ei syöty puuroa, vaikka puurosta riittikin puhetta - jopa Pertin avauksessa, josta me kaikki saimme kuulla ohjeet, miten keittää puuroa vaikkapa pikkujoulumme osallistujamäärälle. Iso kattila siihen tarvitaankin tai monta pientä.

”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki…” Tarjolla oli salaatteja, rosollia, lohta, kinkkua, laatikoita, paistia pottuja ja piirakoita. Parasta perinneruokaa, minkä tiedän. Kahvin kanssa saatiin kakkua, jonka riittävyys isolle joukolle on  muuten vaikea arvioida, ellei kakkupaloja ole valmiiksi leikattu. Niukkuutta jaettiin jonon viimeisille.

Tuskin sitä kuitenkaan kukaan harmittelemaan jäi, sillä ohjelmanumerot saivat meidän suupielet kääntymään ylöspäin. Runojen ja laulujen sekä jouluisen pakinan lisäksi koottiin osallistujista Heimon kertoman tarinan ympärille kertomuksessa esiintyvät hahmot, joiden esittäjät osoittivat ennakkoluulotonta heittäytymistä rooleihinsa. Oli esirippu, suo, suopursu, karhu, karhunkaataja, honka, mäntypistiäinen, partiolainen, teltta ja tikka sekä hännänhuippuna esiin tullut tuulenpuuska. Olipahan mukava tarina, niin esittäjille kuin yleisöllekin.

”Joulupukki, joulupukki, valkoparta…” yhteislaulu houkutteli joulupukin ja Petteri-punakuonon paikalle. Pukin reki oli täyttynyt lahjapaketeista, joiden saajilta pukki varmisti kiltteyden. Huhhuh, mikä vilske syntyi pukin reen luokse, kun paketteja alettiin jakamaan. Ken antaa, hän myös saa. Tämäkin odotettu perinne jatkuu vuodesta toiseen. 

Kotimatkalle suunnatessamme ulkona maisema oli jo hämärtynyt ja tunnelma oli kyllä hyvin jouluinen ”kun maas on hanki…” 

Pikkujoulutunnelmia lisää kuvagalleriassa.

Toimintavuotemme ei kuitenkaan tähän pääty. Tapaamme vielä kerran - puurojuhlassamme, jossa puuro ei jää vain puheeksi, vaan sitä myös syödään. ”Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen puuroo…”

t. Tarja

PS. Joulupukille terveisiä, lupasin olla kilttinä myös ensi vuonna.

*********                                                                                         

Korkkarit kattoon

15.-16.11.2023

Melkeinpä jo perinteiseksi muodostunut ”korkkarit kattoon” matka tehtiin tänä vuonna Imatran kylpylään. Meitä lähti sellainen kivan pieni porukka katsastamaan, miten Imatralla laitetaan korkkarit kattoon.

Taukoa pidettiin Simpeleen Teboililla ennen määränpäätä. Ennen ruokailua oli vielä hetki aikaa hengähtää ja mahdollisuus käydä vaikka kylpylän puolella virkistäytymässä. Ruoka oli mielestäni hyvää. Olisipa ollut kiva vähän levähtää, muttei sitä malttanut, sillä tanssit kutsuivat. Kyllä siellä valtaosa meidän porukkaa kokoontui tanssimaan ja vain kuuntelemaan musiikkia. Puoleen yöhön siellä ei jaksanut juhlia ja oli aika mennä levolle.

Aamulla sitten virkeänä aamupalalle ja luvassa oli vielä keilailua. Meillähän muodostui joukkueiden kesken ihan kilpailu. Ja tosi hyviä keilaajia olikin useampia. Eikun vain harrastamaan säännöllisesti keilakerhoon. Itse en kyllä kehuisi omia tuloksia kovinkaan hääppöiseksi. Jotensakin se meni aika usein ”ränniin”.

Kotimatkalla sitten voittajat luonnollisesti palkittiin. Se oli sellainen reissu!

Vuosi alkaa olla jo lopuillaan ja seuraava yhteinen matka onkin pikkujouluun. Sitten on aika laskeutua jouluun. Matkatiimi kiittää kuluneesta vuodesta ja mukanaolosta matkoilla. Nähdään taas ensivuonna uusilla kohteilla.

Lisää kuvia löytyy kuvagalleriasta.

Hilkka

**********                                                                                         

Isän päivää juhlittiin, iloiten samalla iloista iltapäivää

08.11.2023

Näin se juhla suurin piirtein meni: yhdistyksemme naiset hoitivat iloisessa isänpäivän iltapäivässä lähes kaiken. Me isät, miehet, tunsimme itsemme kunniavieraiksi, päivänsankareiksi. Joissakin pienissä tehtävissä kuten äänentoistotekniikassa, kalustosiirroissa, pääsimme olemaan järjestelyissä mukana. Ymmärrettävää, kun meillä on nuo suuremmat hauislihakset. Miehenä, kolmen lapsen isänä ja viiden lapsenlapsen isoisänä tunsin olevani juhlavieras. Meitä juhlittavia oli vain huomattavasti vähemmän kuin meitä juhlivia naispuolisia juhlan toimeenpanijoita.

Isänpäivän ohjelman kulku oli jotensakin seuraava: kello 11 jälkeen juhlaväki alkoi valua vähän räntäisen sään sylistä juhlahuoneiston, Ruplan, lämpöön. Kahvittelun ja kakuttelun, sekä vilkkaan virittäytymiskeskustelun jälkeen siirryttiin kahvilan puolelta juhlasalin puolelle. Laulukerhomme avustamana lauloimme Kalastaja Eemelin valssin. Valitsimme tämän laulun siksi, että siinä esiintyi mies nimeltä Eemeli, joka oletettavasti oli isä, koska särvintä täytyi järvestä pyytää. Toinen mahdollinen mies lauluissa olisi ollut Rosvo Roope, mutta se ei olisi oikein juhlan luonteeseen sopinut. Laulua säesti juhlapuhujamme Helena Hulmi. Hallituksemme jäsen Tarja Solanpää esitti lämpimät tervehdyssanat juhlaväelle. Tämän jälkeen näyttämön edustan valloittivat ”lasten kerholaiset” ohjaajansa kanssa. Kokoontumisen tarkoitus oli isänpäiväkorttien valmistaminen. Näytelmäkerholaisemme eläytyivät tehtäväänsä kokemuksella ja sydämellä, isää ajatellen. Vieraaksemme ja juhlapuhujaksi olimme saaneet kirkkovaltuuston puheenjohtajan Helena Hulmin. Hänen kolmen sukupolven isätuntemukseen rakennettu puheensa tarkasteli omakohtaisten kokemusten pohjalta isyyden olemusta yhteiskunnallisen muutoksen virrassa. Omat silmäni ilmensivät sitä vahvalla kostumisella. Tunnistin nuo muutokset.

Yhdistyksellämme on tapana juhlavimmissa tilanteissa palkita aktiivisia jäseniämme, niin myös tänä syksynä. Eläkeliitto on myöntänyt kultaiset ansiomerkit seuraaville jäsenillemme: Pertti Ahtiainen, Jorma Hämäläinen, Anneli Mustaniemi, Eberhard Piatkowski, Tuula Tikansalo, Sanni Martikainen. EL- piirimme myönsi hopeiset ansiomerkit seuraaville henkilöille: Tuula Immonen, Risto Pääkkönen, Elvi Tuononen. Onnittelut kaikille heille. Merkit luovutti liittovaltuutettu Erkki Kinnunen ja piirin toiminnanjohtaja Marja-Leena Räsänen.

Juhassamme vieraili ja esitti isänpäivän teemaan sopivia herkkiä ja puhuttelevia runoja Tuija Pöllänen. Kaikki juhlaan osallistuneet isät saivat arpalipun, jolla he osallistuivat isänpäiväkakun ja parin kahvipaketin arvontaan. Onnittelut voitoista myös heille. Juhlamme lopuksi Tarja Solanpää, vuoden 2024 tuleva puheenjohtajamme, esitti päätössanat. Lopuksi lauloimme sekä isille (miehille) että äideille (naisille) syksyyn ja tulevaisuuteen suuntaavan loppulaulun Helena Hulmin säestäessä, Rakastan elämää.

Juhlatunnelmia kuvagalleriassa

Markku

*********

Pelimanniviikko Lehmirannalla

7. - 13.11.2023

 

Pelimanniviikon video

****************

Imatran teatterimatka 2

19.10.2023                                                                                                                           

Piaf, pikkuvarpunen

”Aivan upea esitys. Tunneskaala oli itselläni moninainen, vedet silmiin nostattavat laulujen sanat, ihanat tutut laulut, iloa, surua, suurta rakkautta. Piafin traaginen elämäntarina, hän rakasti rakastamista, elämänsä loppuun asti”.

Olipahan esitys tuo Imatran teatterin Piaf varpunen. Kuten teatterimatkalla ollut Eeva tuossa alussa hehkutti. Omatkin silmäni tulivat kyynelvedellä perusteellisesti pestyksi, niin esitykseen tykästyin. Olen teatterin harrastaja kahdesta suunnasta katsottuna, näyttämöltä ja katsomosta. Arvostan suuresti tuota taidelajia.

Oma Joensuun kaupungin teatterimme tekee myös hyvää työtä. Teatterissamme on tuotettu hyviä musikaaleja mutta jotenkin tuntui tuo Imatran teatterin Piaf - pikkuvarpunen pitkästä aikaa musiikilliselta ja näyttelijäsuoritukseltaan suorastaan loistavalta esitykseltä. Lavastus ja kohtausten vaihdot olivat loppuun asti tunnelmaa ja tarinaa tukevia. Erityisen upeimman suorituksen teki pääosassa Edith Piafina näytellyt Hanna Kaskela. Esityksen tunnelmakirjo oli laaja, iloa, surua, epätoivoa, joita ”Edith Pariisin pikkuvarpunen” loistavasti tulkitsi. Hän tavoitti äänellään Piafin vähän karhean vahvan äänen, sisältäen ranskalaisen ärrän lorinan. Voin lämpimästi suositella teatterimatkaa Imatralle.

Teatterimatkamme siis onnistui loistavasti. Ennen teatteria vahvistimme itseämme Imatran kylpylässä maittavalla seisovanpöydän lounaalla. Kaikkea hyvää täydensi linjuriautomme loistava henkilökunta istuinpaikoille ulottuneilla palveluilla. Matkalla oli tiedoilla kilvoittelua ja jännittävä arvonta, jonka tulokset saamme tietää 2.12.2023 Vaiviossa, pikkujoulussa.

Sitten loppuyhteenvedoksi ja kiitokseksi on jälleen sanottava, ja mielihyvin sen sanonkin, kuljettajamme Hemppa (Heimo Tiittanen), johdatti meitä sekä turvallisesti että huumorin henkisesti mennen tullen matkallamme. Suuri kiitos matkamme järjestelijöille.

Markku S

**********

Syyskokous

11.10.2023

Yhdistyksemme kokoontui, tällä kertaa sääntömääräisesti Iloiseen iltapäivään keskiviikkona 11.10. Sepänsalille , ”Ruplalle”. Kokouksen tärkeimpinä asioina olivat talous ja toiminta vuonna 2024 sekä henkilövalinnat. Vierailijana kokouksessamme oli kaupunkineuvos Kari Karjalainen. Puheenjohtajamme Pertti Ahtiaisen sääntöjen mukainen toiminta-aika puheenjohtajana päättyi. Hän on ollut jo tämän vuoden lisäajalla siksi, että emme saaneet tehtyä uutta valintaa vuosi sitten. Kokousväki kiitti Perttiä mainiosta yhdistyksen luotsaamisesta. Ajoittuihan hänen toimikauteensa korona ja sen haittavaikutukset.

Kari Karjalainen tehtävästään poisjääneenä Joensuun kaupunginjohtajana katsoi puheenvuorossaan aikaa taaksepäin ja hahmotteli tulevaisuutta. Hän korosti eläkeläisjärjestöjen merkitystä viranomaisten työn täydentäjänä. Ilman tätä vapaaehtoisten palvelutyötä ja aktiivista edunvalvontaa elämämme olisi paljon köyhempää.

Puheenjohtajan nuijan käyttäjä vaihtui

Hallituksemme jäsenestä, Tarja Solanpäästä leivottiin yhdistyksellemme uusi puheenjohtaja. Toimikausi alkaa ensivuoden alusta. Pertti toivotti onnea tulevaan tehtävään ja kertoi hänen saaneen tuekseen osaavan ja aktiivisen hallituksen sekä n. 850 iloista osallistuvaa jäsentä. Joensuun yhdistyksellä on ollut onni saada erilaisiin pieniin ja suuriin vastuutehtäviin innostuneita vapaaehtoisia.

Pertti luovutti tulevalle puheenjohtaja Tarjalle puheenjohtajilla kiertävän kunniamiekan, symbooliksi tehtävän vastuullisuudesta ja myös arvostuksesta.

Muita henkilövalintoja

Hallituksen kokoonpano säilyi lähes ennallaan. Siihen kuuluu kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja. Hallitus vuodelle 2024: Eeva Sivonen, Lea Laamanen, Heimo Tiittanen, Hilkka Tolvanen, Eija Pylkkänen, Markku Sivonen, Sirpa Timonen ja uutena Minna Muikku.

Toiminnantarkastajina jatkavat Pekka Martikainen varsinaisena ja Erkki Mononen varalla.

Kaikkiaan yhdistyksemme toimintaa pyörittää hallituksen lisäksi kahviohenkilökunta, kerhojen ohjaajat sekä tilaisuuksien järjestelijät. Ilman heitä hallitus pyörittäisi lähinnä peukaloitaan.

Lisää kokoustunnelmia kuvagalleriassa.

Markku

*******************

Kylpylämatka Pärnuun

08.10.-14.10.2023

Jos Pärnuun matkustaja voisi antaa lyhyen matkakuvauksen ja/tai enintään 10 kuvaa, julkaisisimme ne täällä.

 

**********

Vanhusten viikko päätökseen

8.10.2023

Tämän vuoden vanhusten viikon viimeisenä tapahtumana oli Carelia-salissa vietetty pääjuhla. Joensuun kaupungin vanhusneuvoston järjestämä juhla alkoi kaupungin tarjoamilla maittavilla pullakahveilla.

Ohjelmaosuuden ”pyöritti” vanhusneuvoston puheenjohtaja Pertti Vainionpää rutiinilla.

Joensuun mieslaulajien seniorit herkistivät juhlakansaa Kalle Rintalan johdolla lauletuin lauluin. Nuoruustango toi varmasti mieleen paljon muistoja.

Joensuun uusi kaupunginjohtaja Jere Penttilä kertoi ikääntymisen muuttavan ajattelua ja olevan hyvin yksilöllistä, jolloin tarvitaan monenlaisia ratkaisuja ikäihmisten elämisen mahdollistamiseksi ja hoivan turvaamiseksi.

Hänen mukaansa ikäihmiset ovat Joensuulle voimavara, jonka hyvinvointi on kaupungin toimillaan varmistettava. Tässä suhteessa hän antoi lupauksen: ikäihmisen on hyvä asua Joensuussa. Se edellyttää ikäihmisten kuulemista mm. kaavoituksessa ja vapaa-ajan palveluja järjestettäessä.

Puheen jälkeen saimme nauttia Hanna Renvallin balettikoulu RELEVEn oppilaiden balettien tanssiesityksiä niin Tsaikovskin Joutsenlammesta kuin Pähkinänsärkijästäkin. Tanssijat nuorensivat myös meitä ikäihmisiä raikkailla esityksillään.

Viihteen moniottelija Ilja Teppo viihdytti juhlijoita omilla ja isänsä laulelmilla. Laulu, nauru ja ystävyys ovat asiat, joista meidät muistetaan? Filosofista pohdintaa taiteilijan musiikkituokiossa!

Tämänvuotinen vanhustyön kannustuspalkinnon ”pokkasi” Reijolan eläkkeensaajien aktiivi Eira Väänänen.

Juhla päättyi perinteen mukaisesti Karjalaisten lauluun.

Tunnelmista lisää: Kuvagalleriassa

Pertti Ahtiainen

 

*******************

Etsimme syksyistä liikunnan riemua ja hyvää mieltä

27.9.2023

Raikas syksyinen sää sai n. 70 jäsentämme liikkeelle tiistaina 27. päivänä syksyn liikuntapäivään Laulurinteelle. Ennen varsinaista aloitusta musiikki vetäisi paikalla olevat liikunnan nälkäiset Laulurinteen betonille, kun alkuverryttelyn vetäjät Eija, Irja ja Mikko kokeilivat vartalonsa taipuvuutta ja liikkeiden rytmiä. Sitten koitti se kuuluisa H-hetki, jolla varsinainen liikuntapäivä käynnistyi. Lyhyen ohjelman esittelyn ja virittäytymisen jälkeen suoritettiin varsinainen ensimmäinen ohjelmaosuus, alkuveryttely musiikin ja em. vetäjien ohjauksessa.

Näin vanhana liikuntakonkarina panin merkille kaikkien antaumuksellisen osallistumisen. Pysyttiin musiikin rytmissä ja venytykset sekä taivutukset sujuivat hienosti. Joukkoa jaettiin neljään erilaiseen toimintapisteeseen, sekä kerrottiin miten ryhmien kierto kohteesta toiseen pitäisi tapahtua. Laskeuduttiin betonilta kentän puolelle ja toimintapisteiden vetäjät ottivat ryhmänsä haltuun. Tehtävät oli suunniteltu niin, että siinä sai virkistystä niin keholleen kuin aivoilleenkin.

Ensimmäinen lajipiste oli frisbeen heitto, jota suoritettiin koriin. Toisena oli Tonkumin heitto maitopystöön. Kolmantena kolmeosainen tasapainopiste. Se muodostui viivakävelystä, yhdellä jalalla seisomisesta, hernepussin maasta nostamisesta yhdellä jalalla seisoen ja käsien puristusvoiman testauksesta. Ehdin kokeilla viivakävelyä ja putosin soraan piirretyltä viivalta kahden metrin jälkeen, ei hyvä. Sitten kokeilin puristusvoimaani, jossa sain hyvät puristusvoiman tulokset, tämä hyvä. Neljäntenä lajipisteenä oli tietovisa. Osallistuin myös tähän ja odotan jännityksellä seuraavaa iloista iltapäivää, voitanko arvonnassa jonkun ”aina haluamani” palkinnon. Ryhmäkierto vähän hajosi, mutta ei se mitään. Silmämääräisesti arvioiden kaikki kävivät jokaisella toimintapisteellä.

Tämän suoritusradan jälkeen oli kaikille palkintona lämmintä mehua, keksejä ja ”munavoistettuja” karjalanpiirakoita. Tämän ns. välipalapisteen jälkeen osallistujat halunsa mukaan kävelivät joko n. neljän kilometrin tai vajaan kahden kilometrin maastopolkulenkin. Niihin osallistui yli puolet liikuntapäivään osallistujista. Vetäjinä toimivat Pertti ja Eija.

Täytyy suurella ilolla todistaa liikuntapäivään osallistuneiden tyytyväisyys. Tämä tunne on varmasti liikuntapäivän toteuttaneille toimijoillemme vielä omaa liikuntaakin suurempi palkinto. Loppulauseeksi sopii hyvin seuraavassa toteamus: otsikon tavoite onnistui hyvin. Kiitos osallistuneille. Kiitos toteuttajille ja kaikille, liikutaan iloisella mielellä.

Tunnelmista lisää kuvagalleriassa.

Markku

**********

Ruskaretki

Saariselkä, 9.9. - 15.9.2023

Ruskaretken bussinkuljettajana laajasta suunnittelusta ja toteutuksesta huolimatta oli lisäksi Heimon ansiota, että hän pystyi kirjoittamaan lyhyen raportin siitä, mikä oli varmasti ikimuistoinen Ruskaretki 2023 kaikille osapuolille:

Risto Pääkkönen tiivisti matkan noin 25 minuutin videoon, joka on katsottavissa valmistuttuaan täällä.

Lauantaina aikaisin aamulla 5:00 aloin kerätä porukkaa kyytiin ja lähdimme kohti Saariselkää. Juuassa pidimme ensimmäisen tauon. Siitä tuli viimeinen matkustaja kyytiin.

9:00 olimme 45 minuutin tauolla Kontiomäessä, josta parin tunnin ajon jälkeen pidimme lounastauon Pudasjärvellä. Sitten taas parin tunnin jälkeen olimme ohittaneet Rovaniemen ja saavuimme Napapiirille. Siitä olikin enää vajaan kolmen tunnin matka Saariselälle, jonne saavuimme klo 18:20 päivälliselle.

Sunnuntai oli vapaata tutustumista Saariselkään.

Maanantaina lähdimme Suomen upeimmalle tunturille, Pyhä-Nattaselle. Virkeimmät kiersivät vaikeamman reitin (n. 5 km) huipulle ja osa porukka meni suoraan (n. 2 km). Loppuporukan kanssa jatkoimme Sompiojärven laavulle makkaranpaistoon ja kuukkeleita syöttämään. Aurinkoinen sää suosi ja kaikki olivat tyytyväisiä päivän urakkaan.

Tiistaina oli pilvisempi päivä, joten lähdimme aamupalan jälkeen Ivaloon ja sieltä jatkoimme Karhunpesäkivelle. Kahvit ja lakkahilloletut nautittuamme, jatkoimme Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan, Inariin. Siidassa oli uudet hienot näyttelytilat ja "väkeä kuin pipoa". Parkkipaikka oli täynnä henkilö-autoja ja meidän pitkä 15 metrinen bussimme oli seitsemäs. Siidan jälkeen shoppailtiin Inarissa.

Keskiviikkona lähdimme aamupalan jälkeen Kiilopäälle. Jonka huiputuksen jälkeen, osa porukkaa jatkoi vielä vaellustaan takaisin Saariselälle. Siitä tuleekin lähes parinkymmenen kilometrin vaellus joko ylä- tai alamäkeä. Kiilopään jälkeen jatkoimme vielä Kaunispäälle.

Torstai oli vapaapäivä.

Perjantaina aamupalan jälkeen luovutimme huoneet, pakkasimme bussin ja aloitimme kotimatkan. Joensuussa olimme n. 21:30.

Matka meni hyvin ja tulomatkalla esittelinkin syksyn -24 kohteita, Kuusamo-Ruka ja Tunturikeimiötä. Molempiin tuli jo varauksia!

-hemppa-

                                                                                                                         

********************

Iloinen iltapäivä 

13.9.2023

Syyskausi saatiin käyntiin Iloisen iltapäivän myötä.
Kahvilatiimi oli jälleen panostanut tarjoiluihin, joista suuri joukkoyhdistyksemme jäseniä sai nauttia.

Saimme tapahtumassa kuulla ajankohtaisia asioita omaishoitajuudesta. Marjut Luostarinen Joensuun seudun omaishoitajat ry:stä kertoi meille kaikille arvokasta tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä omaishoitajuuden monimuotoisuudesta.

Yhdistyksemme kerho-ohjaajat esittelivät toimintaamme. Meiltä löytyy monipuolista ja aktiivista kerhotoimintaa liikunnan, kulttuurin, taiteen ja käsitöiden alueilla.

Laulukerhon johdattamana myös yleisö osallistui yhteislauluihin.
Katso kuvia kuvagalleriasta.

Tarja

**********

Kerho-ohjaajat kokoontuivat 

31.8.2023

Ennen kerhokauden alkua saapuivat kerho-ohjaajamme yhteiseen tilaisuuteen, jossa käytiin läpi keväällä toteutetun kerhokyselyn osallistujien toiveita ja huomioita. Tilaisuudessa ohjaajat toivat esille omia toiveitaan ja näkemyksiä kerhojen toiminnasta.

Yhdistyksen hallitus sai arvokasta tietoa kerhotoiminnan kehittämiseksi. Yhteinen tilaisuus koettiin hyväksi tavaksi jakaa tietoa ja alustavasti sovittiin seuraava yhteistapaaminen joulukuulle.

Kuvia tilaisuudesta kuvagalleriassa.

Tarja

**********

Auttava vapaaehtoistoiminta aktivoitui 

17.8.2023 ja 12.9.2023

Kesän aikana syntyi auttavan vapaaehtoistoiminnan aktivointiin työryhmä, johon kuuluvat Auli, Eija, Eeva, Sirpa ja Tarja.

Loppukesän aikana saatiin mukavasti lisää uusia toimijoita auttavan vapaaehtoistoiminnan piiriin, kun heinäkuussa edellä mainitun ”puuharyhmän” yhteydenottojen perusteella moni jäsen kiinnostui asiasta ja ilmoittautui mukaan toimintaan.

Elokuun tilaisuudessa käytiin läpi Eläkeliiton auttavan vapaaehtoistoiminnan periaatteita. Toimintaan mukaan tulevat saivat opastusta ja ohjausta allekirjoittaessaan samalla vaitiololupauksen, mikä lisää autettavien luottamusta ja turvaa. Yhdistyksessämme toimii auttavan vapaaehtoistoiminnan vastaava ja yhdistys tukee jatkossa monin tavoin tätä tärkeää toimintaa.

Syyskuun tilaisuudessa jatkettiin toiminnan konkretisointia ja osallistujat kertoivat millaista toimintaa haluavat tehdä auttajina. ”Puuharyhmä” jatkaa toiminnan kehittämistä ja suunnittelua mm. kuinka auttajat ja autettavat saadaan kohtaamaan. Jatkossakin uudet auttavan vapaaehtoistoiminnan toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

Kuvia elokuun tilaisuudesta kuvagalleriassa.

Tarja

 

***********

Sari ja Antti Saarisen 
Muistojeni ruusut - konsertti

10.08.2023

Torstainen konserttituokio kokosi kerhotalolle satakunta musiikista kiinnostusta jäsentämme. Saariset tarjosivat yleisölleen viihteellisen kolmevarttisen. Viulun ja kontrabasson taitajina Saaristen esittämä Edith Piafin L´Hymne L´Amour sai yleisöltä raikuvat aplodit.

Kahvilatiimimme oli loihtinut maittavat tarjoilut tilaisuuden aluksi ja lopussa läsnä olleiden kesken tehdyssä kuohujuomapullojen arvonnassa parhaiten onnisti Raija Takaloa.

Pertti Ahtiainen

Musikkipalvelu Saarisen websivu

Katso: Kuvagalleria

********************

Valamon retki         

14.7.2023

Risto Pääkkösen video kertoo matkan vaiheista.

Tänään oli sitten retki Valamoon. Sai vähän jännittää näinköhän sade pääsee yllättämään, kun aamusella sateli vettä. Saimme kuitenkin ihan lämpimän päivän matkaamme. Meitä oli lähemmäs neljäkymmentä matkaan lähtijää. Aikataulullisesti olisimme perillä kymmenen kieppeillä ja pääsemme tutustumaan luostariin aikataulun mukaisesti.

Sitten kuitenkin ”viittä vailla” ennen perille pääsyä alkoi autossa ilmetä ongelmia. Alkoi kuulua naputtavaa ääntä ja laturin valo ilmoitti ongelmasta. Tie oli perillä kovin kapea ja autoja oli parkeerattu tien varteen. Hemppa kuitenkin sai parkeerattua auton etäämmälle ja siinä vaiheessa huomattiin takana auton ulkopuolella olevan savua. Tähän sopisi melkein huudahdus, jota siskoni pienenä oli käyttänyt, tosin ihan eri asiayhteydessä: ”Kaikki ylös ja pihalle”.

Poistuimme ripeästi bussista turvallisen matkan päähän. Siinä vaiheessa jotenkin tunsi itsensä avuttomaksi, mitä tässä pitäisi tehdä. Kuitenkin oli havaittavissa tyypillinen nykyajan ilmiö, jos jotain tapahtuu, ihmiset kuvaavat sen kännyköillä. Tunnustan, itsekin otin kuvia. Ei varmaan tarvinnut odotella puoltakaan tuntia, kun lööpeistä sai lukea tapahtuneesta kuvien kera. Tänä päivänä tieto kulkee nopeasti.

Me kaikki reagoimme tapahtuneeseen eri tavalla, kun se sattuu omalle kohdalle. Toivottavasti mukana olleet ovat pystyneet työstämään ja puhumaan tapahtuneesta, ettei se jäisi ns. mielenpäälle. Siitä olen kyllä samaa mieltä, kuten yksi mukana ollut sanoikin. Onneksi meillä on niin ammattitaitoinen ja ripeäotteinen bussinkuljettaja/matkanjohtaja. Hän todella teki kaikki, mitä asian eteen pystyi tekemään. Kiitos Heimo!

Jatketaanpa kertomusta. Pääsimme tutustumaan oppaan johdolla luostarialueeseen. Valamon munkkiluostari on ortodoksisen kirkon uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Nykypäivän ihmiset kaipaavat hiljentymisen paikkaa ja siihen luostari on juuri sopiva ympäristö. Valamossa järjestetään myös erilaisia kursseja. Ymmärtääkseni ne ovat kovin suosittuja.

Alkoi ollakin jo puolipäivä, joten siirryimme ruokailemaan ravintola Trapesaan, jossa meitä odotti noutopöytä jälkiruokineen. Vielä hetki aikaa ennenkuin siirryimme laivarantaan lähteäksemme parituntiselle laivaristeilylle M/S Sergeillä. Aurinko helli edelleen lämpöisesti ja osa jäikin ulos kannelle istuskelemaan ja nauttimaan maisemista. Risteilimme kahden sulun läpi Taivallahden kanavalla. Jäätelö maistui hyvältä maisemia katsellen. Rannassa sitten odotteli valmiiksi katettu kahvipöytä. Ennen kotiinlähtöä halukkailla oli mahdollisuus piipahtaa vaikka myymälässä tai Martta Wendelinin Kultahiekkaa ihmisten poluille -juhlanäyttelyssä.

Ryhmän Valamopäivän aikana Hemppa oli käynyt hakemassa varabussin Joensuusta, jolla sitten pääsimme illansuussa kotiin. Päivä oli mieleenpainuva, matkalla voi tapahtua kaikenlaista, se kuuluu tähän elämään. Kaikki meni loppujen lopuksi hyvin ja sehän on pääasia. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Kaunista heinäkuun jatkoa ja elokuuta. Matkailutiimi pitää hetken ”kesälomaa”, mutta palataan taasen syksymmällä matkojen pariin.

Hilkka

********************

Vapaaehtoisten virkistysmatka Valtimolle

28.06.2023

Syksyä kohti

On vielä juhannuksen jälkeinen viikko. Silti ajatukset virittyvät tulevan syksyn toimintakaudelle. Eläkeläisyhdistyksen tulevaisuus on tulevaisuudessa. Vähän moniselitteinen ilmaisu. Avaan sitä vähän. Kaikilla järjestöillä nuoreten, työikäisten ja eläkeläisten järjestöillä tulevaisuuden hahmottaminen ja sen tekijöiden huomioiminen on tärkeää. Ilman vastuullisia toimijoita, kerhojen vetäjiä, kahvilatiimiä, hallitusta ja toiminnan erilaisia tukihenkilöitä, ei ole olemassa jäseniään palvelevia yhdistyksiäkään. Meillä, monien järjestöjen tavoin, yksi painopistealue on hyvinvoinnin edistäminen, erityisesti oman ikäryhmämme piirissä. Nyt tämä meni jo vähän saarnan puolelle. Halusin kuitenkin korostaa meidän vapaaehtoisten, tekivätpä he mitä tehtävää tahansa, ”työn” merkitystä. Sana työ lainausmerkeissä. Hauskaa meillä pitää olla.

Matkan kuvat katso: Kuvagalleria

Yhdistyksellämme on ollut hieno tapa koota keväällä erilaisissa vastuullisissa tehtävissä olleet toimijat ns. vapaaehtoiset, niitähän me kaikki olemme, yhteen. Olemme toteuttaneet sen koulutus/virkistys- ja tutustumismatkan muodossa. Sitä voisi kutsua puheenjohtajamme sanoin kurssikokoukseksi. Siinä on keskusteltu menneistä ja tulevista. Niin tälläkin kertaa. Tutustuimme toisiimme ja tekemisiimme. Keräsimme mielipiteitä ja näkemyksiä siitä missä nyt mennään ja mikä olisi meidän tehtävämme ja painopisteet alkavalla syksyn toimintakaudella. Puheenjohtajamme Pertti oli suunnitellut ohjelman ja sisältöä tämän kevään ”kiitos ja latausmatkalle”. Teimme sen maakuntamme kaukaisimpaan kolkkaan, Valtimolle. Jo tässä vaiheessa on annettava täyslaidallinen kiitos ohjelman mahdollistamisesta ja vierailun järjestelyistä Valtimon yhdistykselle. Heidän väkeään oli mukana näissä vierailukohteissamme ja keskusteluissamme puheenjohtaja Mirjami Sirkkiän ja Pertti Meriläisen ja muutaman muun aktivistin voimin.

Retkiohjelmamme oli seuraavan sisältöinen: perinteisen tavan mukaan Hempan ja Hilkan matkabussi teki kokoamiskiemurat Joensuussa. Kaikkiaan 31 vapaaehtoistoimijaa pääsi osallistumaan retkelle. Joensuusta lähdettiin kello 9.30, suuntana Valtimo. Välikahvit Juuassa ja siten Valtimolle kuntalaisten talolle, entiselle kunnan virastotalolle. Valtimon kuntahan teki naimakaupat Nurmeksen kanssa olosuhteiden pakosta, niin kuin joskus ennen vanhaan tytöt ja pojat saattoivat tehdä. Kuntalaistentalon ulkoinen ja sisäinen rakenne ja ulkonäkö kertoi, että ollaan tekemisessä mahtavan kunnan kanssa. Tietyllä tavalla Nurmeksen kaupungintalo on paljon vaatimattomampi. Aiankin siinä mielessä, että Valttimolla talossa on paljon erilaisia kulttuuripalveluja aina museotoiminnasta alkaen. Meille kerrottiin Valtimon historiasta kuvin ja sanoin Valtimoseuran edustajan ja EL:n yhdistyksen edustajan Pertti Meriläisen toimesta. Mielenkiintoinen esittely, joka kertoi pienen kunnan suuruuden ajoista ja sopeutumisesta muuttoliikkeen kuritukseen. Tutustuminen jatkui. Seuraavaksi menimme vanhaan puukouluun, nykyiseen mm. koulu- ja Martta-museoon aivan keskellä kylää. Tutustuimme myös ikonimaalari, munkki Stefanoksen itsensä esittelemänä ”Joulun aika – lapsuuden aika” ikoninäyttelyyn. Tämä ripaus ortodoksisuuteen olikin paikallaan, sillä Valtimo on yksi meidän Pohjois-Karjalan ortodoksisimpia kuntia Karjalan siirtoväkensä ansiosta. Puukoulun jälkeen piipahdimme myös makasiinimuseossa. Seuraava kohteemme oli Valtimon mahtava ev.lut. kirkko. Siitä saimme hyvän esittelyn urkuesityksellä höystettynä. Kirkonkylä jäi kiitoksilla taakse ja suuntasimme matkamme Karhunpään kylätalolle. Sinne meille oli varattu ruokailu ja yhteinen tutustumistuokio vieraiden ja isäntien, Valtimon yhdistyksemme kanssa. Edelleen mielenkiintoista. Pääsimme kehumaan toimintamme ja kuulimme isäntiemme kuulumisia. Savon keltainen, joksi bussimme ristin, suuntasi viimeiseen kulttuurikohteeseemme Juukaan Vuokonjärven kesäteatteriin. Jos olisin teatteriarvostelija niin sanoisin että vaisuhko oli esitys. Paikka oli luonnon kaunis, väliaikakahvit maittavat ja näyttelijät yrittivät parastaan. Paluumatkalla purettiin mahdollisen vierustoverin kanssa näkemäämme ja kokemaamme. Kiitokset valtimolaisille hyvistä ärjestelyistä. Me osallistujat saimme uutta virtaa, joka pullotettiin ja korkki avataan syksyllä, kun toimintamme käynnistyy jälleen.

Markku

 ********************                                                                                                                 

Yllätysmatkat

14.6. ja 15.6.2023

Näin aika rientää. Oli taasen yllätysmatkojen vuoro. Teimme samansisältöisen matkan kahtena eri päivänä. Yllätystä sinällään oli runsas osanotto. Hienoa nähdä, että jäsenistö on löytänyt nämä matkat ja lähtenyt mukaan. Molempina päivinä sää ainakin helli meitä, aurinkoa ja lämpöä riitti. Pitipä aina välillä etsiä varjopaikkojakin.

Siispä matkaan. Erinäisten mutkien kautta saavuimme ensimmäiseen kohteeseen Honkavaaran Perinnepihaan. Täällähän pidettiin tänävuonna myös toukosiunaus. Maatila perustettiin jo 1600-luvulla ja 1800-luvun puolessavälissä rakennettiin aitta, navetta, savusauna, riihi sekä varsinainen päärakennus. Tilaa ovat asuttaneet monet eri suvut ja nykyisellä omistajalla se on ollut 1977 lähtien. Jotenkin tuli lapsuus mieleen, kun näki monia ”tuttuja” esineitä ja museossa niitä oli toinen mokoma lisää.

Meille tarjottiin kahvit ja suolaista ja makeaa kahvileipää ja hyvin maistuivat. Siirryimme sitten kuuntelemaan Pyhän Johannes Kastajan tsasounaan liittyvää tarinaa. 1600-luvun alkuperäinen tsausouna oli noin 3 kilometrin päästä nykyisestä paikasta, se kuitenkin tuhoutui.

Paikallinen tiistaiseura rakensi sitten talkoovoimin nykyisen tsasounan. Vilho Suonmaa on suunnitellut rakennuksen. Jyväskylän Valmetin valimon työntekijä kävi valamassa kellot paikanpäällä. Kauniisti ne soivatkin.

Oli taasen aika jatkaa matkaa, minne - se oli yllätys. Sieltähän seuraava kohde sitten paljastuikin, olimme saapuneet Onnelaan. Puun Sielu on karjalaiseen tyyliin rakennettu hirsilinna. Nyt siellä oli mielenkiintoinen Michael Jackson -puutaidenäyttely.

Puutarhassa on erilaisia patsaita jotka on tehty paikanpäältä olevista luonnon materiaaleista. Oli leijona, pöllö, kettu jne. Italialainen taiteilija työskentelee nyt ja tekee puusta veistoksia nyt jo menehtyneestä Mishka-koirasta. Katseltavaa riitti kyllä hirsilinnassa ja ympäristössä. Itse kuulin täällä ensimmäisen kerran tänä kesänä käen kukuntaa, ei vain tullut laskettua montako kertaa se kukahteli.

Pienenä kevennyksenä matkanjohtaja järjesti pientä puuhaa ennenkuin jatkettiin matkaa. Heiteltiin frisbeetä ja tonkumia ja siitähän syntyi tietysti kisa, kuka saa parhaimman tuloksen. Yksi jos toinenkin alkoi tuntea jo pienoista näläntunnetta. Niin oli viisain kerätä kimpsut ja kampsut ja lähteä etsimään ruokapaikkaa. Sellainen löytyikin sitten sopivasti matkanvarrelta Pajarin Hovista. Saimme myös lisätietoa itse paikasta. Se on perustettu vuonna 1981 Karjalan Pyhäjärven rantaan. Nykyisellään se käsittää eläinpuiston, kylpylän ja lomamökkejä. Pajarin hovi nimi juontaa juurensa, kun 1600-luvulla paikkakunnalla asusti venäläinen pajari. Hänen elämästään ja ainakin loppuvaiheesta kulkee monenlaisia versioita.

Eipä meidän yllätysmatka vielä tähän loppunut. Minne sitten oikein suunnistamme, ainakin tie muuttui kovin mäkiseksi ja mutkaiseksi. Maisemat sitävastoin olivat kyllä silmiä hivelevän kauniit. Mahtavat vaaramaisemat, isot peltoaukeamat ja vesistö oli maalaismaisemaa parhaimmillaan. Saavuimme Tohmajärven Pertavaarassa olevaan Galleria Savipajaan. Se on perustettu 2005 entiseen navettaan. Omistaja Tuija Ohvanainen esitteli itse tuotantoaan ja kertoili savipajan synnystä. Todella kauniita ja taidokkaita töitä oli esillä ja myynnissä. Enkeliaiheisia töitä oli paljon. Viihtyisä ympäristö ja saimme vielä päiväkahvit marjapiirakan kera. Toiset tekivät ostoksia, mutta ulkona käytiin kiivasta loppukilpailua jo aiemmin aloitetuista frisbee- ja tonkkumikisojen voitajista.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Tämän vuoden yllätysmatkat oli loppumetreillä ja suunta kotia kohti. Jorma Hämäläisen Kuvat ja Risto Pääkkösen video kertovat matkan vaiheista paremmin. Oli taasen hienoa olla matkalla mukana ja huomata, ettei aina tarvitse lähteä kauaksi, kun on paljon uutta nähtävää lähempänäkin. Hyvää kesää kaikille.

Matkatiimi HT/HT

****************

Kylpyläloma Pärnussa

28.5. - 3.6.2023

 

Kuvagalleriassa on kuvia matkasta, ja youtubessa on video.

Melko tuulisessa säässä, vaikkakin aurinkoisessa lähestymme Helsingin satamaa. Olemme menossa Tallinnaan ja siitä edelleen Pärnun kylpylään. Estonia Medical Spa on päämäärämme.

Eipä siinä laivassa tuntenut merenkäyntiä, tasaista oli meno. Huomasi, kun lähdimme ajelemaan Tallinnasta eteenpäin, että kesä oli siellä pidemmällä, kuin täällä Joensuussa.

Koko päivän olimme matkustaneet, niin kylläpä ruoka maistui ennenkuin kotuiduimme hotellihuoneisiin. Seuraavana päivänä alkoivatkin sitten lääkärintarkistukset ja pikkuhiljaa haluamillamme hoidoilla. Siitä pikkuhiljaa tulikin sitten rutiinia päivän toimintoihin. Monillehan kylpylä oli tuttu jo ennestään.

Itselläkin tuli tavaksi juoda päiväkahvit alakerran aulassa olevassa kahvilassa. Siinä usein kohdattiinkin ja rupateltiin tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Nytkin oli matkalaisia Oulusta, Sallasta ja Pohjanmaalta. Kuka mistäkin.

Pakettiinhan kuuluu kolme hoitoa päivässä ja lisähoitoja oli mahdollisuus ostaa kylpylästä monenlaisia. Pääsi hemmottelemaan itseään ihan kunnolla. Unohtamatta Termid-allasosastoa monine saunoineen ja allasosastoineen.

Useampi tuntui hyödyntävän myös kaupungilla olevia kauneussalonkeja. Tarjontaa oli runsaasti.

Pärnussa on noin 40 000 asukasta. Puistoja on paljon, ne olivat tosi viehättäviä ja yleensäkin puustoa oli kaupungissa paljon. Tammi, vaahtera, hevoskastanjoita, olivat juuri täydessä kukassa. Kukinta on iso ja tosi kaunis. Syreenit kukkivat myös. Oman lukunsa antavat sitten kauniit vanhat rakennukset.

Useampi kävi varmasti tutustumassa Rùùtli- kävelykatuun. Sieltä taisi jäädä jotain kotiinvietävää tarpeellista ja vähemmän tarpeellista. Itsellä ainakin kävi näin.

Pärnun ranta on ehdottomasti nähtävä. Sinne on rakennettu uusi rantapromenadi. Voi vain kuvitella miten täynnä se esimerkiksi keskikesällä on ihmisiä. Siellä oli kiva kävellä, vaikkakin nyt sää oli melko kolea, joten auringonottajia ei näkynyt.

Eikä tietänkään sovi unohtaa kylpylässä maanantain tanssi-iltaa. Paikallinen soittaja soitteli kunnon tanssimusiikkia ja rockin soidessa lattia oli täysi kun kaikki intoutuivat oikein irrottelemaan. Siitä innostuneena järjestäjä tiedusteli matkanjohtajalta, haluaisimmeko tanssia myös toisena iltana. Ja sehän oli selvää, näin saimme ylimääräisen tanssi-illan myös torstai-illaksi.

Kanssamatkustajien kommenteista päätellen olimme nauttineet hyvän kylpyläviikon ja saaneet vetreyttä ja piristystä arkeemme. Silloinhan loma on onnistunut. Uskallan suositella Pärnun matkaa.

Terkuin, matkalla mukana ollut!

Hilkka Tolvanen

*********************

Iloisten juhlailtamien 12.5.2023 

klo 15:00 - 18:00 

Iloittiin sitä ennenkin, 50 vuotta siten

Risto Pääkkönen on koonnut videon kaikista ohjelmanumeroista.

Yhteislaulu, Joensuun Elli, kuoro ja yleisö, pelimannit, Matin ryhmä säestää
Tervehdyssanat, puheenjohtaja Pertti Ahtiainen
Lausuntaa, runokerho, Pertti Ahtiainen
”Tanhuesitys”, senioritanssiryhmä Sirun ”Kebiekengät”
Näytelmä/pilailu, sketsityyppinen pieni näytelmä, ”Apteekissa”, näytelmäryhmä
Solo- /kuntotanssikerho, Tuijan” Sirpakat”
Yllätysohjelmaa?
Yhteislaulu, Suhmuran Santra, yleisö ja pelimannit
Tanssia 1 ½, musiikista vastaa pelimannit

Puffetti, maksullinen.
Pukeutuminen 60-70 luvun henkeen? Ajoittuu Ruplan kulta-aikaan.
Eteisaulassa myydään arpoja, tuotto menee hyväntekeväisyyteen, esim. yhdistyksen
taiteilijoiden lastenlapsien kesäleiritoimintaan.
Tunnelma: maaseutuhenkinen, hauska (ainakin sitä tavoitellaan).
Välipaloina voisi olla yksi innostunut ohjelmansuorittaja, joka pyrkii pari kertaa esille. Hän voisi laulaa, tanssia, lausua. 
Orkesteri sijoitettu näyttämölle, liikuntaesityksiä ja näytelmää varten varattava tilaa permannolle.  
Toivotaan, ettei nurkantakapullosta liiemmin naukkailtaisi.
Juontaja johdattaa ohjelmaa
Tältä pohjalta ohjelma vahvistetaan ja harjoitetaan.
Tarkempia sisältötietoja antaa

Markku.

 

 

****************************

Äitienpäiväjuhla

Keskiviikko, 10.5.2023, klo 11:00

Äitienpäiväjuhlaamme Kerhotalolle.

klo 11:00 alkaen tarjoamme kakkukahvit.

klo 12 Ohjelma:

Yhteislaulu: Koivu ja sydän
Tervetuliaissanat
Juhlanäytelmä: Saunavirsiä
Juhlapuhe, professori: Pekka Puska
Musiikkia
Huomionosoitukset
Arvonta
Loppulaulu: Rantakoivun alla

Lopuksi juhlan päätyttyä pois lähdettäessä jaetaan kaikille naisille ruusu.

Osa tapahtumasta tallennettiin videolle ja sitä täydennettiin kuvilla.

Kuvat ovat nähtävissä myös kuvagalleriassa.

***********************

Vapputanssit 30.4.2023

Yhdistyksemme 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumana Vapputanssit saivat tanssinharrastajat liikkeelle. Kaikkiaan 184 innokasta Vapun vastaanottajaa oli kokoontunut vastaanottamaan Vappua tanssien Anna-Liisa Räsäsen ja Onnenkulkijoiden tahdittamina.

Yhdistys tarjosi kaikille pullakahvit tanssin lomassa.

Erityisen tyytyväisiä olivat Eläkeliiton Joensuun yhdistyksen jäsenet, jotka saivat kustannuksitta ottaa osaa tilaisuuteen.

Risto Pääkkönen on tallentanut näytteitä Vapputanssit-videolle.

Eeva on toimittanut kuvia kuvagalleriaan.

Pertti

********************

Talven taittajaiset

Järjestäjä: Pohjois-Karjalan piiri

20.04.2023, Niittyrannassa, klo 12:00 - 17:30

Katso Risto Pääkkösen Video

*********************

Iloinen huhtikuun iltapäivä

Kerhotalolla 12.4.2023

Erityisesti meillä on syytä iloon, miksi? siksi että asumme maailman onnellisemmassa maassa, jossa äskettäin käytyjen vaalikeskustelujen mukaan kaikki rakastavat ikäimisiä.

Tervetulokahvien jälkeen meitä ilahduttaa kolme kerhoa. Laulukerhomme laulaa ja näytelmäkerho esittää tosielämään perustuvan sketsin, senioritanssijat tanssivat. Lopuksi pidämme jo perinteiseksi tulleet yllätysarpajaiset. Asiantuntijavieraanamme meillä on täällä tänään rikoskomisario Timo Lautanen. Alkuun Anjan pika-arpajaiset johdattavat iloisiin tun- nelmiin.

Ohjelma

Alkulaulu: Erämaajärven mökki

Tervetuloa: puheenjohtaja Pertti Ahtiainen

Näytelmäkerho esittää: Ihminen on erehtyväinen, teksti Elmi, rooleissa: Auli, Raili, Pirkko, Elmi, Markku ja Pirjo

Alustus: Poliisilla on asiaa, arjen turvallisuus, nettipetokset rikoskomisario Timo Lautanen

Laulukerho esittää laulut: Pielisjokivalssi (Vilho Ronkainen) ja Kevät Karjalassa (Väinö Karjalainen)

Matti säestää ja Eppu sanoittaa seinälle

Seniorimme tanssivat, Siru ja Siruttaret kavaljeereineen:

Kadrilj på lövad loge, Fjellhamar-rumba, Säkkijärven polkka 

Arvontaa: Yllätysarpajaiset ja jäsenkyselyn arpajaiset

Loppulaulu: Pielisjoki-valssi

Kuvat ovat nähtävissä kuvagalleriassa.

********************

Reipas pelimanniviikko Lehmirannassa

28.3. – 3.4.2023

Katso kuvia Kuvagalleriassa

Eläkeliitolla on ”maan mainio” lomakeskus Salossa. Pohjois-Karjalan piirin järjestämälle matkalle osallistui nyt 38 henkilöä. Vaikka lomaviikon hinnassa oli lievää nousua, ei se matkoja estänyt. Kymenlaaksosta oli myös kohtalainen porukka sekä ympäri eteläisempää Suomea. Lehmirannan pelimanniviikko houkuttelee erityisesti, koska musiikki on tuttua jo nuoruusvuosilta ja sitä esittää aina taitava pelimanniporukka – nytkin 27 soittajaa. Kuorolaisiakin kertyi samanlainen määrä.

Video: otteita pelimanniviikolta

Soittovälineissä näytti olevan jopa valinnan varaa, kun muutamilla pelimanneilla oli mukana useampia, Kyösti Kuuselalla jopa 1800-luvun ensimmäisiin kuuluva huuliharppu, jota hän taitavasti soitteli ja myös yhdessä Niklas Strömbergin viimeisen hanurisoolon yhteydessä. Musiikin kuuntelu ei ole kuitenkaan ainoa viikon viihdyke, vaan päivät täyttyvät monenlaisesta muusta touhusta. Lisäksi kuulimme mukana olleiden lausunta-, laulu-, vitsi- ja näytelmäesityksiä. Välillä hauskoille esityksille sai melkein kippurassa nauraa. On ihailtavaa, miten hyvin halukkaita esittäjiä löytyi.

Jo heti menopäivän iltana pelimannit esittivät taitojaan tutustumisillanvietossa. Ilta päättyi klo 23 maissa perinteiseen tapaan iltatansseihin, mutta sen jälkeen muutama pelimanni jatkoi soittamista salin viereisessä aulassa, jossa pantiin jalalla koreasti vielä puolille öin. Tämä oli tapana joka ilta. Päivittäisrutiini on täsmällistä ja hyvin toimivaa. Innokkaimmat uimarit kävivät altaassa jo ennen aamiaista. Aamiaisen jälkeen tarjottiin ajatuksia alkaneeseen päivään. Ellei liikuntavarusteet ole jo valmiiksi yllä, jäi varttitunti aikaa vaihtaa ne, ennenkuin alkoi ikäihmisille hyvin terveellinen koko vartaloa vetreyttävä tuolijumppa tai vire-lavis – myös tuolien kera. Sen arvo kyllä tajuttiin, kun sali oli aina täynnä.

Jos ei halunnut osallistua päivittäiseen 2-3 liikuntaohjelmaan, tarjolla oli rinnakkaisohjelmaa auditoriossa tai muualla, jolloin keskusteltiin muistista tai elämän suurista kysymyksistä. Lisäksi vesijumppa veti uima-altaan vielä täyteen ennen päiväruokailua. Myös maastopolkua pystyi käyttämään ulkoiluun, jos ei halunnut pysyä sisällä koko päivää. Olipa siellä yhtenä päivänä bingokin, joka keräsi mukavasti porukkaa.

Talvella tällä mäkisellä polulla on valaistu latu ja syksyisin ja myöhemmin keväällä ja kesällä lisäpolkukin on kuljettavissa. Se johtaa mielenkiintoisille nähtävyyksille, joita on ison pirunpellon tuntumassa. Korkea kalliomaasto tarjoaa myös hyvät näköalat ympäristöön ja myös pääpolulta voi siirtyä kallion reunalle ihailemaan avarampia näkymiä. Sivupolun varressa on myös kota, johon voi tehdä tulet ja varata mukaan makkaraa ja muuta evästä. Näin pääsee nauttimaan hiukan retkitunnelmastakin, eikä tarvitse koko ajan rientää eteenpäin ja laskea askelia. Kivenlohkareilla kasvavat jäkälät ja sammalet sekä puiden rungoilla ja oksilla kasvavat jäkälät kannattaa myös huomioida alueelle ominaisen maanpinnan kasvillisuuden lisäksi.

Iltapäivällä oli vielä lisää lavisjumppaa, senioritanssi-, kuoro- ja pelimanniharjoituksia, visailua, tai muuta puuhaa ja kaikkiin näytti osallistujia riittävän. Perjantain ohjelmaan kuului pelimannien päiväsoitto ja päivätanssit, kun kyseessä oli vieraspäivä. Edellisenä iltana ohjelmaan kuului laulu- ja viini-ilta, jolloin koko ruokasali oli täynnä niin, että tanssijoita riitti myös salin kaikille vapaille tiloille, kun ”postimerkin kokoinen” tanssiparketti ei riittänyt alkuunkaan.

Myös sunnuntaina oli ruokailun jälkeen pelimannisoitto päivätansseineen. Se oli toinen vieraspäivä, mutta nyt heitä ei tullut bussikyydein, kuten esim. syksyllä. Viimeiseen päivään kuului myös tonkkumi-kisa sekä naisten että miesten sarjassa. Lypsykoneen nännikumit lensivät 40 litran maitotonkkaan 4 metrin päästä – tosin suurin osa sen ympärille, mutta kannustushuudot raikuivat ja suosionosoitukset olivat mahtavat aina, kun kumi lensi kumeasti tömähtäen tonkan pohjalle. Molemmissa sarjoissa piti osa palkintosijoista ratkaista uusintakierroksilla – miesten sarjassa ihan äkkikuolemaperiaatteella, ennen kuin sijoitukset selvisivät.

Oman huomionsa vaatii Amanda, vastaanoton vieressä oleva ravintolabaari. Sinne suuntautuivat monet askeleet aina, kun ohjelmassa tuli taukoja. Vaikka Amandalla oli anniskeluoikeudet, ei siellä juopottelua näkynyt, vaan väliin pientä kilistelyä puheen sorinan keskellä. Kyllä se viiniannos tai Iris coffee väliin kieltämättä mukavalle maistui. Itse en väkevämpiä juomia maistanut, kun kumppanini kanssa tällaisia emme harrasta, mutta varmaan baarin koko valikoima oli käytössä. Kun Lehmiranta on vielä kauempana Salon keskustasta, eivät muut houkutukset vie asiakkaita ja onhan se mukava astella asunnolta vieressä olevaan baariin. On Lehmirannassa myös uima-altaan vieressä Allasbaari, mutta selvästi vähemmän käytetty ja osittain pienten palaverien tyyssijana.

Iso ruokasali on vastaanottoon nähden toisessa päässä rakennuskompleksia ja sinne voi mennä joko ulkokautta suorempaan tai mutkaisia käytäviä ja portaita pitkin sisäkautta. Joskus ovella on jono odottamassa, vaikka tiedettiin ruokalaan päästävän vasta täsmälleen oikeaan aikaan. Mutta siinä jonossa on aikaa rupatella ja päivitellä maailman menoa. Ruokaa on runsaasti ja kaikkien makuun. On erilaisia leikkeleitä, salaatteja ja vihanneksia pitkä rivi, lämmintä ja jäähtynyttä leipää. Pääruokaakin on päivällä useampaa sorttia, aamulla puuroa, kananmunia, hedelmiä ja paljon muutakin syötävää. Kahvi ja jälkiruoat kruunaavat nautiskelun. Ja kyllä herkullisesta ruoasta nautitaankin. Moni on sanonut lihoneensa kilokaupalla Lehmiranta-viikon aikana. Ja voi sitä ihanuutta, kun kotona ruoanlaittoon tottuneet pääsevät kerrankin viikoksi valmiiseen pöytään. Tätä varsinkin emäntäväki muisti ylistää.

Monenlaisia hoitojakin on tarjolla. Omakohtainen kokemus on jalkahoidosta joka kerran, kun pelimanniviikolla on tullut käytyä. Eipä sitä pois jätä ohjelmasta, kun sen kerran on hyväksi havainnut. Vaikutus tuntuu vielä seuraavana päivänäkin ja antaa viitteen siitä, mitä itsekin voisi kotona tehdä. Hierontaa on myös tarjolla ja suuri määrä varsinkin erilaisia kauneuden hoitoon liittyviä palveluja. Pelimanniviikolla löytyy kyllä kaikille tekemistä ja kokemista. Nämä hoitopalvelut ovat lisämaksullisia, mutta muuten kaikki tarjolla oleva ohjelma on perusmaksuun sisältyvää.

Jouko Koivu

 

********************

 

Liperissä Repee                          

Sunnuntaina, 12.3.2023, klo 17:00

Liperi, Jyrinkylä, Ylämyllyn koulu, Laavupolku 2

Sunnuntai-iltapäivän ratoksi lähdimme kuuntelemaan Liperissä Repee. Otsikon mukaan Reino Helismaan tuotantoa. Helismaa oli varsin tuottelijas sanoittaja. Hän sanoitti yli 1.500 levytettyä laulua.

Meille kaikille tuttuja lauluja kuultiin kuten, Kulkuri ja joutsen, Täysikuu, Kulkuri ja Kissa Nina Karin ja Martti Kuurilan esittäminä.

Helismaa oli viihdetaiteilija, sanoittaja, näyttelija, kuplettilaulaja ja elokuvantekijä. Kun kuuntelee hänen sanoittamia lauluja niissä monessa on hyvä tarina. Hänellä oli tarinankertojan taito. Repee teki paljon yhteistyötä Tapio Rautavaaran ja Toivo Kärjen kanssa.

Repen poika Markku, on kertonut pitävänsä erityisesti isänsä sanoittamista lauluista Lintu merellä ja Heijastus. Helismaa käytti myös julkaisuissa salanimiä, esimerkiksi Orvokki Itä, Rauli K.

Aikoinaan hänen elokuviaan kritisoitiin voimakkaasti ja vasta hänen kuolemansa jälkeen niitä on arvostettu. Hän teki 32 elokuvaa, kuten Rovaniemen markkinoilla ja Pekka Puupää elokuvat, ehkä ne tunnetuimmat. Helismaa kuoli nuorena 51-vuotiaana keuhkösyöpään. Hänen viimeiseksi sanoitukseksi jäi laulu Aurinko laskee länteen.

Reilun kaksituntisen konsertin säesti Jorma Kultamaa hanuri ja Tapani Eronen kitara. Saimme kuulla viimeisenä kappaleena Ensikerran, ensikerran…. Niin mitä kuullaankaan sitten seuraavan kerran.

Hilkka Tolvanen

Kuvia konsertista katso kuvagalleria

*******************************

Eläkeliiton Joensuun yhdistyksen 50-vuotisjuhla

                                                                                                                                                  

Kerhotalolla

Sairaalakatu 27, 80100 Joensuu

Keskiviikkona 08.03.2023 klo 12:00

Kahvitarjoilu klo 11:00 - 12:00

Onnittelujen vastaanotto
klo 11:00 - 11:45

Ohjelma

Tervehdyssanat

Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Ahtiainen
pertti ahtiainen 50v juhla.pdf

Musiikkia

Roosa Räsänen ja Leo Skogström

Tervehdykset

Eläkeliitto

Toiminnanjohtaja Anssi Kemppi

Joensuun kaupunki

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen

Joensuun ev. -lut. seurakunnat

Joensuun ortodoksinen seurakunta

Huomionosoitukset

Juhlapuhe

Kansanedustaja Anu Vehviläinen

 

 

Runosikermä

Elsi Komu

 

Päätössanat

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Sivonen

Yhteislaulu

Karjalaisten laulu

 

Video 50-vuotisjuhlasta

50-vuotisjuhla Kuvagalleriassa

***************************************

Ulkoillaan yhdessä

04.03.2023

Eläkeliittolaiset viettivät kansallista hiihto/ulkoilupäivää Laulurinteen maastossa

Aurinko helli meitä intohimoisia ulkoilijoita. Sen se teki häveliäästi kevyen pilviverhon takaa. Ulkoliikunnasta nautiskelijoita hiihtäjiä ja kävelijöitä kertyi mehumukien ja munkkien kulutuksen mukaan n. 40 jäsentä. Kaikilla oli puna poskilla ja hymy herkässä. Leuto, lievästi pakkasella oleva ilma hyväili osallistujia. Joensuun kaupungille pitää antaa suuri kiitos, ladut olivat kunnossa ja kävelyreitit myös. Yhdistystoiminnan kannalta tärkein, hyvän mielen tuottaminen ja Laulurinteen mehupisteellä tapaaminen, olivat palvelua, jota me ikäihmiset tarvitsimme. Huoltojoukoissa olivat Pertti Kaija, Eija, Eeva ja Markku. Seuravan kerran juhlimme toimintamme 50:n vuotista taivalta Kerhotalolla (Ruplalla) kesiviikkona 8.3.2023 kello 11:00 alkaen. Odotettavissa on ohjelmaa ja kakkukahvit.

Markku S

Katso lisää kuvia kuvagalleriasta

*****************************************

Tapahtuma uusille jäsenille 22.2.2023

22.02.2023

Tervetuloa kaikki uudet jäsenemme!

Tässä hengessä järjestimme tutustumistilaisuuden kaikille uusille jäsenille Ruplalla 22.2.2023 kellon käydessä 10:00 ja 12:00 välillä. Heitä oli paikalla 24 henkeä. Tavoitteemme oli kertoa yhdistyksemme toiminnasta ja kuunnella toimintaa koskevia toiveita. Niitä ei koskaan ole liikaa. Tilaisuutta pohjusti vapaamuotoinen iloinen porina, vapaa tutustumien. Nimenhuutoa emme järjestäneet, valokuvia kyllä otettiin.

Yhdistyksen toimintaa esiteltiin seuraavassa järjestyksessä: nautitiin ravintolatiimin  toimeenpanemat keskustelunvirityskahvit, puheenjohtaja Pertti Ahtiainen avasi tilaisuuden kertoen yhdistyksestä ja sen toiminnasta yleistä. Ohjelmavastaava Markku Sivonen esitteli Eläkeliiton organisaatiota ja yhdistyksemme eri toimintamuotoja. Syventäviä eri toimintojen esittelyä pitivät Eeva Sivonen kerhotoiminnasta, sen 16:sta eri mahdollisuudesta.

Hemppa Heimo Tiittanen esitteli yhdistyksen ja piirin laajaa kotimaan ja lähialueiden matkatoimintaa. Tarja Solanpää kertoi uudehkon jäsenen tuntemuksista ja erilaisista vapaaehtoistoiminnan tehtävämahdollisuuksista yhdistyksessä. Kaikissa esittelypuheenvuoroissa korostettiin, että yhdistys on perustettu jäseniä varten. Hienosti sanottuna: ajamaan ikäihmisten etuja muuttuvassa maailmassa ja edistämään heidän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan. Vastauksilla kysymyksiin selvitettiin epäselviksi jääneet asiat.

Puheenjohtaja Pertti toivotti lopuksi aktiivista osallistumista, tapahtumissa tavataan.

Tilaisuuden kulkua kuvaili Markku

Kuvia kokouksesta katso kuvagalleria

***********************************

Imatran teatterimatka

16.2.2023

Tänävuonna ”korkkasimme” matkojen osalta ensimmäisenä teatterimatkalla. Piaf - Pariisin pikkuvarpunen kappaleella.

Meitä oli bussi täynnä suuntaamassa kohti Imatraa. Puolenmatkan paikkeilla piipahdimme kahvilla ja verryttelimme vähän puutuneita jäseniämme.

Ruoka oli varattuna odottamassa teatteriravintolassa. Erittäin makoinen savuporokasvisjuustokeitto salaatin kera. Siinä oli vielä kivasti aikaa nauttia kahvit vielä jälkiruuaksi.

Teatterikappale kertoo Edith Piafin elämästä, karusti ja kaunistelemattomasti. Yökerhon omistaja löytää Piafin kadulta laulamasta ja loppu onkin sitten historiaa. Siitä kuinka hän raivasi tiensä katulaulajasta suuriin konserttisaleihin ja nousi ranskalaisen kulttuurin ikoniksi. Edith Gassion syntyi v.1915 ja menehtyi vain 47-vuotiaana. Tänä vuonna 2023 tulee kuluneeksi 60 vuotta hänen kuolemastaan.

Mahtavan tulkinnan pääroolissa esittää Hanna Kaskela. Noin kaksi ja puolituntisen esityksen ajan hän käytännöllisesti katsoen oli koko ajan näyttämöllä. Saimme kuulla monta tuttua kappaletta esim. Hymni rakkaudelle, Milord, Karuselli ja monet muut.

Hanna Kaskelan esitys sai monta kertaa, ainakin allekirjoittajan, silmät kyyneliin ja laulutaito on hänellä jotakin mahtavaa. Se kaikki eläytyminen rooliin on todella ihailtavaa. Uskallan suositella kappaletta kaikille. Vaikkakin jokainen näkee ja kokee esityksen omalla tavallaan.

Olen harvoin ollut esityksessä, jossa loppuaploodit annetaan seisten. Näin kävi nyt. Heti kun Hanna tuli lavalle ihmiset nousivat spontaanisesti seisomaan. Se kertoo jotain esityksestä.

Hilkka Tolvanen

***********************

Iloinen iltapäivä

heleässä helmikuun hehkussa

8.2.2023, klo 11:00 - 13:30

Ohjelma

Klo 11:00 
Kahvio palvelee ja Anjan arpajaiset tarjoavat jännitystä

Klo 12:00
Ilo alkaa yhteislaululla "Ilta Skanssissa" kuoron tuella, säestäjä Matti etsii sopivat nuotit

Klo 12:05
Tervetulosanat, puheenjohtajamme Pertti

Klo 12:12
Kultuurijohtaja Katriina Leppänen vierailee, mitä kaupunki tarjoaa, mihin voimme osallistua: Joensuun Kulttuurin Unelmavuosi

Klo 12:32
Laulukerho avaa ääniään, "Iltatuulen viestillä" ja "Ystävän laululla", Matin ja Salmen komennossa

Klo 12:39
Elmi Pötikän muorin monologi

Klo 12:50 
Yhdistyksemme vuosikokous,
minne vuosi kuljettaa, mitä on tullut tehtyä.

Klo 13:20
Päätössanat ja lopetuslaulu "Väliaikanen", yleisö kuoro ja Matti

Katso video "iloisesta iltapäivästä"

*******************

Iloinen Iltapäivä

11.1.2023, klo 11:00

Uuden vuoden kahvit klo 11:00 alkaen, sekä vuoden ensimmäiset pika-arpajaiset aulassa.

Katso kuvagalleria

Vuoden 2023 jäsenmaksun 20 euroa voi maksaa käteisellä tässä tilaisuudessa sekä jättää täytetyt kunto- ja vapaaehtoiskortit.

Ohjelma klo 12:00 alkaen:

1. Vuoden 2023 käynnistyssanat puheenjohtaja Pertti.

2. Teatteri-Traktorin Karhuorkesteri esiintyy (katso video)

3. Tutustuminen kevään ohjelmatarjontaan: 

• kerhot esittäytyvät,
• retkistä tietoa,
• tulevista tapahtumista tietoa.

4. Vapaaehtois- ja kuntokorttien täyttäneiden kesken arvotaan kannustuspalkintoja.

5. Lehmiranta kutsuu, lomakeskuspalvelujen esittelyä.

Laulamme yhdessä jotain iloista, sillä laulaminen pidentää terveenä ikääntymistä!
Alussa: Käymme yhdessä ain
Lopussa: Pielisjoki-valssi