Yhdistyksemme on perustettu 50 vuotta sitten 12.4.1972. Merkkipäivää juhlitaan kesällä 21.7.2022 Portaanpään kristillisellä opistolla.
Jäsensihteerimme Eino Tissari on koonnut kattavan ja seikkaperäisen historiikin, joka valottaa osittain myös eläkejärjestelmien kehitystä ja Eläkeliiton alkutaivalta. Julkaisemme historiikin kokonaisuudessaan jatkokertomuksen muodossa. Aloitusjaksona on 1970-luku.
Kuva: postikortti, T:mi Veljekset Karhumäki 1972.
Tiedot koonnut Eino Tissari
Lapinlahden yhdistys 1972-2021
Saatuani tehtäväkseni historiikin kokoamisen yhdistyksen menneistä vuosista, mielessä kävi että tehtävä on toivoton. Miten kasaan 50 vuoden muistot, kun alkupään ihmiset ovat siirtyneet taivaallisiin kuoroihin? Yllätys olikin melkoinen, kun sain arkistosta yhdistyksen talletetut asiakirjat ja muut paperit, valokuviakin joukossa oli, mutta vähemmän. Mutta se huolellisuus, millä edellinen sukupolvi oli merkinnyt tapahtumia vihkoon ja kirjoituskoneen tulon jälkeen paperille yllätti. Kirjaajina ovat olleet puheenjohtajat, sihteerit, matkanjohtajat ja rivijäsenet. Siitä suuri kiitos heille sinne jonnekin! Yllätykset eivät loppuneet siihen: nykyaika tietokoneen käytön myötä on vähentänyt yllättävästi muistiin kirjattua tietoa. Ihmisten kiire vai mikä lienee ollut syynä.
Tässä historiikissa alussa on eläkelakien historiaa, sitten Eläkeliiton alkuaikojen historiaa, Lapinlahden yhdistyksen historiaa ja loppuun asiatietoa ja henkilöhistoria. Uskon asiakokonaisuuden olevan todellisella pohjalla, sen verran tarkkaa muistiin merkitseminen on ollut. Kahdelta ensimmäiseltä vuodelta on niukemmin tietoa, mutta vuosilta 1974 -2012 hyvin tarkkaa. Kokouspöytäkirjat ovat miltei täydelliset.
Huomiona yhdistyksen tilanteesta, ensimmäiset 30-40 vuotta on ollut suuren innostuksen aikaa. Toimijoita on ollut kiitettävästi, hallituksessa on parhaimmillaan ollut 13-16 jäsentä eri tehtävissä. Liiton slogan ”Sukupolvelta toiselle” pitää paikkansa, jäseniä on jo toisessa polvessa toimijoiden joukossa. Mutta muuten yhdistysaktiiveista on pulaa, harvoille aktiiveille kasaantuu paljon tehtäviä. Jotenkin pitäisi löytää keinot eläkeläisten mielenkiinnon herättämiseksi.. Olen käynyt juttelemassa muutaman aktiivin kanssa jotka ovat olleet mukana 1990-luvulta lähtien. Melkein kaikki he 80-90 vuotiaina ovat vielä jossakin mukana, kuoro ja liikunta ovat suosittuja. Keskustelut ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Ihmiset ovat tuoneet Tavataan taas-kerhoon tekemiään runoja ja kronikoita esim. matkoista ja retkistä. Kaikki ovat tarttuneet tilaisuuteen kertoa vitsejä ja tarinoita mm. retkibussin liikkuessa.
Tähän johdantoon runo 70-luvun aktiiviselta jäseneltä Nerkoolta:
Lapsuuven muisto
Aune Putkonen
Täm’on muistoja lapsuuvenaejjan;
Sein’vierustan kun kevät lämmitti niin,
Siihen leikkipaikka jo laitettiin,
sitä tässä nyt muistella taejan.
Kiv’lehmät kirjavat somat,
ahollaejasta kevväällä löövettiin
niitä hoejettiin,niitä hyvväeltiin
ja ne oel niin rakkaat ja omat.
Tätä muistatko ennee yhtään,
kun aarinko paestaa ja lämmittää
ja tyttöset pienillä käsillä
ketunleepii lehmille nyhtää.
Purov vettä hyö niilä juotti,
sielä rentukat rönsyilj ja kukista sen
tein äetille puketin keltasen ..
hän meetä kun kotona ootti
Nyt muistolle hymmyillä taejan,
Voan hetkessä tässä nään herkimmän
kuvan lapsuuven aejjasta lämpimän
sein´ vierustan vanhan aetan.
Eläkelait 1930-2021
Pikainen katsaus eläkejärjestelmien muutoksiin. Muutoksilla oli vaikutuksia väestön toimeentuloon. Eläkeläisjärjestöt aktivoituivat 1960-70 -luvulla, ihmisten vapaa-aika lisääntyi ja toimeentulo varmistui. Eläkkeelle jäädessä tuli vapaa-aikaa, johon eläkeläisjärjestöt toivat ohjelmaa: keskustelukerhoja, kuntoilupiirejä, jumppakerhoja, käsityökerhoja, kuoroja, kuntosalikerhoja ja erityisesti matkailu- ja retkikerhoja. Alkuun oli paljon sosiaalista toimintaa, jossa vähävaraiset jäsenet saivat yhdistysten kustantamina pienellä omavastuulla terveys- ja kuntomatkoja omiin lomakeskuksiin.
Suomen ensimmäinen koko väestöä koskeva kansaneläkelaki tuli voimaan v.1939. 65 vuotta oli vanhuuseläkkeen ikäraja. Vuosina 1956 ja 1961 kansaneläkelakia uudistettiin, mutta vanhuuseläkkeen ikäraja säilyi 65 vuodessa. 1950 luvulla 65-vuotiaan eliniänodote oli miehillä 10 ja naisilla 13 vuotta .Virkamiehillä ja valtion ja kunnan viroissa oli käytössä 63 vuoden eläkeikäraja. Alempiakin ikärajoja oli muutamissa julkisen sektorin viroissa, mm. poliisi, sotilaat ja palomiehet. Välillä on myös ollut erityisryhmille yksilöllisiä eläkeratkaisuja (varhaiseläkkeet). 1990 -luvun laman jälkeen niistä on vähitellen luovuttu.
2000-luvulla eläkkeiden ikärajoja on vähitellen nostettu ja eroja kavennettu. Vuonna 2005 65-vuotiaan miehen eliniänodote oli 17 vuotta ja naisen 21 vuotta. Vuonna 2017 voimaan tulleessa uudistuksessa oletetaan vastaavien eliniänodotteiden olevan miehillä 20 vuotta ja naisilla 24 vuotta.
Suomen ensimmäisen työeläkelain saivat merimiehet. Merimieseläkelaki tuli voimaan 1956. Työeläkelaki TEL tuli voimaan 8.7.1961, lyhytaikaisten työsuhteitten eläkelaki LEL 9.2.1962. Työeläkejärjestelmän muita merkkivuosia Suomessa on:
1964 Kunnallisten ja viranhalt. KVTEL
1966 Kirkon eläkelaki KiEL
1967 Perhe-eläkelaki
1970 Yrittäjien eläkel. YEL
1970 Maatalousyrittäjien el. MYEL
1971 Työttömyyseläke
1975 Tasokorotus vuotuinen kertymä nostettiin 1% 1,5%
1986 Taiteilijoitten ja Erityisryhmiin kuuluvien eläkelaki TaEL
1990 Perheeläke myös miesleskille ja lesken eläkkeen eläkevähennys
1993 Palkansaajien eläkemaksu
2003 Kunnallinen eläkelaki KuEL
2005 Eläkeuudistus
2007 Tyontekijoitten eläkelaki TYeL (yhdisti TEL ,LEL ja TaeL)
2007 Valtion työeläkelaki VaEL
2009 Apurahansaajien eläketurva
Eläkeliiton puheenjohtajat 1970-2024
Eläkeliiton ensimmäinen puheenjohtaja oli 1970-1971 professori Alfred Salmela, hänen jälkeensä 1972-1987 puheenjohtajana toimi kansleri V.J.Sukselainen. Kolmas puheenjohtaja oli Yleisradiosta eläkkeelle jäänyt ohjelmajohtaja Pekka Silvola 1988-1995. Neljäs puheenjohtaja oli 1995-2000 kouluneuvos Mauri Paananen. Maaherra Hannu Tenhiälä toimi puheenjohtajana 12 vuotta 2000-2012. Kaupunkineuvos Hannes Manninen valittiin puheenjohtajaksi vuosiksi 2012-2015. Seitsemäs puheenjohtaja oli lakitieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoski 2015-2018. Nykyinen puheenjohtaja on hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen vuodesta 2018 lähtien ja hänet valittiin vuoden 2021 liittokokouksessa jatkamaan vuosiksi 2021-2024
Eläkkeet ja sosiaaliturva uudistuivat 1950-70-luvuilla. Nämä kohennukset lisäsivät ihmisten taloudellisia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaansa eri tavoin. Niinpä Lapinlahdellakin päätettiin 1972 perustaa eläkeläisseura edistämään ihmisten yhdessäoloa, liikuntaa ja matkailua. Yhdistyksen nimeksi tuli Eläkeliiton Lapinlahden yhdistys ja se liittyi valtakunnalliseen keskusjärjestöön Eläkeliitto ry:een, joka oli perustettu
26.2.1970. Eläkeliitto ry:n syntyyn suuresti vaikuttaneet henkilöt olivat Katri-Helena Eskelinen ja V.J. Sukselainen. Aluksi Lapinlahden yhdistys kuului Pohjois-Savon piiriin, joka oli perustettu 15.9.1970. 7.3.1974 yhdistys oli perustamassa Kiuruveden, Iisalmen ja Vieremän kanssa Eläkeliiton Ylä-Savon piiriä, johon olemme kuuluneet siitä lähtien. Nykyään piiriin kuuluu 8 yhdistystä.
Perustava kokous Lapinlahdella
Perustavaan kokoukseen 12.4.1972 Lapinlahden Osuuspankin kerhohuoneella kokoontui 40 eläkeläistä. Veikko Hujanen avasi kokouksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Eläkeliiton toiminnanjohtaja Toini Iivanainen ja sihteeriksi Veikko Hujanen. Ensimmäiseksi hallituksen (silloin johtokunnan) puheenjohtajaksi valittiin Teuvo Nissinen Mäntylahdesta. Varapuheenjohtajaksi ja rahastonhoitajaksi valittiin Jaakko Hynynen ja sihteeriksi Maikki Jääskeläinen, molemmat kirkonkylästä. Johtokuntaan valittiin lisäksi Lyydia Korhonen Nerkoolta, Lyydia Ratinen ja Taavetti Kauppinen Jukolasta, Ester Rönkä ja Jussi Miettinen kirkonkylästä ja Kalle Lämsä Aisomäestä. Tilintarkastajiksi valittiin Veikko Martikainen ja Veikko Hujanen, ja varalle Eino Putkonen ja Paavo Ryhänen.
Historian havinaa 1972-2021
Yhdistyksen perustamisvuotta seuranneet 2 vuotta ovat asiakirjojen ja tapahtumien osalta jääneet hämärän peittoon. Kuitenkin hallitus on kokoontunut säännöllisesti ja yhteisiä tilaisuuksia on pidetty alkuun osuuspankin kerhohuoneessa ja sittemmin seurakuntatalolla sen valmistuttua 1974. Taidekeskuksen valmistuttua 1977 joitakin kokoontumisia pidettiin siellä. 1992 Jussinpihan palvelukeskuksen avaamisen jälkeen on muutama hallituksen kokous ja yleinen kokoontuminen pidetty sielläkin.
1970 luku
-26.2.1970 Eläkeliiton keskusjärjestön perustava kokous
-1974 lähtien on kiitettävästi merkintöjä tapahtumista ja henkilötietoja tallessa
-Johtokunta on kokoontunut pääasiassa seurakuntatalolla, muutaman kerran Taidekeskuksella ja Jussinpihassa, alkuun Osuuspankin tiloissa.
-1974 kokoonnuttiin jo uuden seurakuntatalon salissa, joka on ollut siitä lähtien vakituinen paikka yleiselle tapaamiselle joka toinen viikko.
-tapaamiset on aloitettu aamun avauksella yleensä seurakunnan edustajan toimesta, hiljaiset hetket ovat kuuluneet asiaan alusta lähtien.
-1970 luvulla aamun avaajina ovat olleet pastori Juha Sipilä, pastori Mustakallio, kirkkoherra Martti Kaukola, nuoriso-ohjaaja Ari Uotila, nuoriso-ohjaaja Jyrki Koskela, seurakuntasisar Anna-Liisa Puurunen, nuoriso-ohjaaja Pirkko Partanen ja nuoriso-ohjaaja Pirkko Pietikäinen
-säestäjinä ovat toimineet Aatu Karppinen ja kanttori Mikko Ylä-Soini.
- ohjelmana pakinoita, runoja, yhteislaulua, tietokilpailuja, kevyttä jumppaa ja voimistelua
-esitelmiä: ruokailutottumukset, vanhuus ja vanhuuden ongelmat, terveydenhoito, sairasvakuutus ja eläkkeet, Iisalmen Sanomat,Eläketieto-lehti, Ylä-Savon säästöpankin eläketietoutta, Postipankin toiminta, Ylä Savon Osuuskauppa, Kuljetusliike Pietikäinen, Kuopion Osuusliike, Pohjois-Savon sydänyhdistys, Matti ja Liisa-lehti, Eläkeliiton piirin toiminnanjohtaja, Eläkeliiton toiminnanjohtaja ja kunnanlääkäri.
-kerhoja: kuntokerho, eläketietoutta, iltamat, kotituottaja ja kuluttaja, sadekesän kirjeitä,
naisten voimistelu, Lapinlahden liikuntakerho, teatterikerho, Älä hättäele-kerho, Syöminen on sydämen asia, kuntoliikunta, Kotien muistot talteen, Suomen presidentit, Alkio- ja perinnekerhot, Teatteri on tekemistä-kerho ja Ihmissuhteet arkielämässä-kerho.
-piirin toiminnanjohtaja on ollut usein paikalla kertomassa liiton kuulumisia.
-vieraina mm kansanedustaja Katri-Helena Eskelinen, piirin toiminnanjohtajaToini Iivanainen, kansanedustajat Olavi Martikainen ja Petteri Savola.
-kahviraha alussa vapaaehtoinen,1977 kahvi maksoi 2 mk.
-yhdistyksen matkoja Oulun teatteriin, ruskaretkiä, Rautavaaran leirit 7 pv, retkiä Sallaan, Kuusamoon, Rovaniemelle, Inariin, kiertomatkoja kotimaassa 2-3 päivää kestäviä, Tallinnaan, Bombatalo Nurmes, Tukholma, Haaparanta, Tornio ,
-piirin matkoja Bulgaria, Romania, Tallinna
-päiväretkiä Runnille, Nilsiään Tahkovuorelle, Iisalmen uimahalliin, Iisalmen. Kuopion ja Varkauden teattereihin, Iisalmen Sanomiin, Peurungan kuntoutuslaitokselle, Kuivamaidon tehtaaseen tutustuminen 1978, Tampereen Pyynikin kesäteatteriin, Savonlinnaan, Yhteisjuustolaan ja ylä-savolaisiin yrityksiin, mm. Olviin tutustuminen.
-5.3.1974 päätettiin liittyä Lomayhtymään, edustajat Jaakko Saastamoinen ja Anna Vuorinen
-jäsenmaksu 1972 3mk
-jäsenmaksu 1978 5mk
-1973 yhdistyksen edustajat piirin kokouksissa, Elsa Susi, Jaakko Saastamoinen ja liittokokouksessa Veikko Rissanen.
-1974 Eläkeliitto ry:n kokouksiin valittiin Veikko Rissanen ja piirin kokouksiin Siiri Pitkänen ja Aili Rantanen
-1975 Liittokokousedustaja Veikko Rissanen, piirin kokouksiin Siiri Pikänen ja Aili Rantanen
-1976 liittokokousedustaja Anna Vuorinen, piirin kokousedustajat Veikko Kurkinen, Elsa Susi ja Liisa Hätinen.
-1977 liittokokousedustaja Veikko Rissanen, Leevi Saastamoinen ja Anna Vuorinen, piirin kokouksiin valittiin johtokunta ja puheenjohtaja
-1978 liittokokousedustajat Veikko Rissanen, Leevi Saastamoinen ja Anna Vuorinen, piirin kokousedustajat johtokunta ja puheenjohtaja
-joulujuhlia on pidetty seurakuntatalolla, Honkaniemessä ,taidekeskuksella ja Pitäjäntuvalla.
-arpajaisia pidettiin, huutokauppoja järjestettiin (jäsenet toivat muutaman esineen joko itse tehdyn tai ostetun ja tuotto annettiin yhdistykselle)
-kahveja ovat tarjonneet Iisalmen Sanomat, Ylä-Savon Säästöpankki, Postipankki, Ylä-Savon osuusliike, Kuopion Osuusliike, Kuljetusliike Pietikäinen, Lapinlahden Osuuspankki, Kuivamaito Oy, Osuuskunta Yhteisjuustola ja E-Halli,
-1978 alkoi seurakunta periä salivuokraa 25 mk kerralta
-1978 Ilmoitukset vain Mattiin ja Liisaan, sitä ennen Iisalmen sanomissa sekä Matissa ja Liisassa
-17.10.1978 sosiaaliministeri Olavi Martikainen puhui eläkeuudistuksesta ja vähimmäiseläkkeestä. Paikallisjohtaja Ilmi Sutinen Kansanläkelaitokselta täydensi eläkeasian selostamista.
-1978 Kansalaisopiston Eläkeläisten kuoro aloitti
-20.3.1979 merkittiin yhdistys Yhdistysrekisteriin.
Lomakeskukset
1972 Hankasalmen yhdistys hankki omistukseensa Eläkeliiton takaamana Mäyrämäen vanhan kansakoulun josta muodostui Eläkeliiton ensimmäinen lomakeskus. Entisissä koululuokissa mahtui majoittumaan 83 henkilöä ja kesällä ullakkotiloja hyödyntäen kapasiteetti nousi yli 100 henkilöön. Käytettiin yhteismajoitusta. Ensimmäinen lomaleiri pidettiin Mäyrämäessä 1973. Toiminta perustui talkoohenkeen eli lomalaiset järjestivät ruoan ja ohjelman yhdessä.
1975 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen piirit hankkivat Haukivuoren vanhan pappilan lomakeskukseksi. Myöhemmin ”Haukiranta” tuli Eläkeliiton omistukseen loma- ja kurssipaikaksi. Uusi päärakennus valmistui 1986 ja toinen majoitusrakennus 1994. Haukirannasta Eläkeliitto luopui 2012 kustannusten minimoimiseksi .
Ilmais- ja talkooleirit olivat käytössä 1970-luvulla kaikissa lomakeskuksissa kustannusten vähentämiseksi. Lapinlahdelta talkooleireille osallistui useita ryhmiä.
Alkio-opiston tilat Perniössä hankittiin 1975 Eläkeliiton omistukseen. Lomakeskuksen sijainti aiheutti närää pohjoisessa ja idässä, ja mietityttää yhä tänäkin päivänä kauempana asuvia. Ensin lomapaikalla ei ollut nimeä ja ihmiset toivotettiin vain tervetulleiksi Perniöön. Lomakeskuksen nimi Lehmiranta julkistettiin myöhemmin keväällä. Ensimmäiset vieraat saapuivat 19.5.1975. Alkuun oli talkooleirejä, joissa kunnostettiin tiloja ja ympäristöä. Uusi päärakennus valmistui 1991.
-Karemajat Ylitornion Ainiovaaralla tuli 1986 Eläkeliiton omistukseen. Karemajoista luovuttiin 2013. Syynä Karemajoista ja Haukirannasta luopumiseen oli alhainen käyttöaste.
Muistiinmerkintöjä 1970 luvulta
22.1.1974 Kokoonnuttiin ensi kerran joulun jälkeen. Kokouspaikkana seurakuntatalo, jonne voimme kokoontua jatkuvasti. Alkuhartaus pastori Sipiläinen. Liisa Jormalainen oli Kuopion piiristä vieraana, monenmoista ohjelmaa, arpajaiset ja kahvi.
5.2.-74 Aloitettiimpa kahvin juonnilla. Toiminnanjohtaja Toinikin oli saapuvilla, vaikka olikin kiire jo toiseen paikkaan. Hän kertoi Pohjois-Savon piirin kokouksen järjestämisesta Iisalmeen ja päätettiin ohjelmasuoritus järjestää paikkakunnittain. Helmi Martikainen luki runon, M.Jääskeläinen kertoi pakinan. Lopuksi laulettiin. Osanottajia 75.
,
19.2.-74 On tultu niin varoihimme, että jatketaan kahvin tarjoilua vapaaehtoisella kahvirahalla. Nerkoolaiset esittivät ohjelmaa, muunmuassa tietokilpalu Lapinlahden seurakunnan historiasta. Elsa Susi kertoi ikääntyvien ihmisten ruokatottumuksista, sekä sokerin ja rasvan haittavaikutuksista. Jääskeläinen luki Aapelin pakinoita. Toini Iivanainen puhui matkojen järjestämisestä, mainiten Bulgarian matkan toukokuussa sekä päivän matkan Runnille. Osallistujia oli 80 henkeä.
5.3.-74 Vuosikokous 1974. Eläkeliiton Lapinlahden yhdistyksen vuosikokouksessa 5.3. oli saapuvilla 70 äänivaltaista jäsentä. 1§ Vuosikokouksen avasi pj Veikko Rissanen ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Toini Iivanainen ja sihteeriksi Siiri Pitkänen. 2§ Pöytäkirjan takastajiksi valittiin Anna Vuorinen ja Sixstus Lyytinen. 3§ Kokous todettiin sääntöjen määräämällä tavalla kokoon kutsutuksi, lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4§ Esitettiin toimintakertomus vuodelta 1973, joka hyväksyttiin. 5§ Esitettiin vuoden 1973 tilit ja myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja vastuuvapaus. Tilit on hoidettu erittäin hyvin, joka kiitollisuudella mainitaan. 6§ Yhdistyksen edustajiksi Pohjois-Savon piirin kokouksiin valittiin Veikko Rissanen, Elsa Susi ja Jaakko Saastamoinen. 7§ Päätettiin liittyä Lomayhtymään ja asiamieheksi valittiin Anna Vuorinen ja Jaakko Saastamoinen. 8§ Kunnallisjärjestöön edustajaksi valittiin Jaakko Saastamoinen .
Kokouksen puolesta puhj Toini Iivanainen, sihteeri Siiri Pitkänen. Pöytäkirjan vakuudeksi valittu pöytäk. tark. Elsa Susi ja valittu pöytäk.tark. Sixstus Lyytinen.
16.4.-74 Kokoonnuimme ja ensin vietimme hiljaisen hetken Oili Puustisen muistoksi. Ohjelmassa oli yhteislaulua, runo Maikki Jääskeläinen, esitys terveydenhoidosta, Elsa Susi. Yhteislaulua ja pakina Maikki Jääskeläinen. Arpoja myytiin 69 kpl á 1mk, voitot olivat seuraavat: virsut Lyytikäinen, pieni kori H.Martikainen, keväthattu Elsa Susi ja pöytäliina Iivari Kuosmanen.
11.5.-74 Kokouksen aloitimme virkistävällä kahvilla, jonka jälkeen saimme kuulla kunnanlääkäri P. Rissasen esitelmän terveydenhoidosta, jota mielen kiinnolla seurattiin. Osanottajia oli 70.
16.12.-75 Joulujuhla. Pastori Mustakallio piti alkuhartauden ja näytti diakuvia lahetysmailta. Matti Lämsän muistolle pidimme hiljaisen hetken. Elsa Susi kiitti pastoria ja kanttoria esityksesta ja toivotti kaikki tervetulleeksi pikkujouluumme. Nautimme hyvät kahvit pullan, kaakun ja piparkakkujen kanssa. Lauloimme kuorossa ja yhteisesti Hiljaa,hiljaa jne. ja Maa on niin kaunis. Anna Anttila esitti Aapelin pakinan, Helmi Martikainen runon ja Irja Ikäheimonen esitti viulunsoittoa. Eljas Kokkonen muisteli sotaaikoja. Pikkujoulussa meitä oli 130 henkeä. Juhla oli kaikin puolin onnistunut ja lähdimme virkistynein mielin odottamaan varsinaista joulua.
5.1.-76 Johtokunnan kokouksen jälkeen toimitti kirkkoherra M.Kaukola aamuhartauden. Uusi puhj. Anna Vuorinen toivotti kaikki tervetulleeksi. Osuuspankin johtaja Mauno Rahkonen luennoi Osuuspankin toiminnasta, nykyisistä tilimuodoista ja osuuspankin alkuvaiheista. Lauloimme useita yhteislauluja Iloisen laulajan kirjasta. Bymanin tytöt esittivät duettoja. Osuuspankki kustansi kahvit ja piirakat. Seuraava kokous on 2 viikon päästä tiistaina. Leipomisen toimittavat Pajujärven eläkeläiset. Veikko Korhonen on kuulema luvannut näyttää diakuvia Afrikan matkaltaan. 20.1.1976 on yhdistyksen vuosikokous. Osanottajia oli 110. Jäsenmaksuja kerättiin 88 jäseneltä.
13.4.-76 Aloitimme aamuhartaudella, kanttori säesti hiljaisen viikon virren jonka jälkeen nuoriso-ohjaaja Uotila puhui. Kahvitarjoilu, jonka kustansi Ylä-Savon Osuusliike. Lauloimme yhdessä ”Riennä riemuin ” jne. Veikko Rissanen esitti kronikan Viron matkasta
Yla-Savon Osuusliikkeen edustaja selitti ko. liikkeen toimintaa diakuvien avulla. Arvoimme voitot, rahaa kertyi 80 mk arpojenmyyjänä oli Jaakko Saastamoinen. Huutokaupalla myytiin ”linnunmökki”, hinta 22 mk ja loput pullat, saimme huutokaupasta 53 mk yhteensä. 27.4 on Iisalmen uimahalliin retki, jonne ilmoittautui jo 20 henkeä, kaikkiaan meitä oli 80 kokouksessa. Seuraavan kerran kerhot kokoontuu 4 viikon päästa eli 11.5.
27.4.-76 Uimahalliretkellä 20 henkeä .
21.6.-76 Oli Iisalmen Nuorisotalolla Eläkeliiton Ylä-Savon piirin kesäjuhla. Menimme sinne linja-autolla. Juhla alkoi klo 12. Ohjelmassa oli mm. kunnallisneuvos Tahvo Rönkön puhe, yhteislaulua, yksinlaulua ja väliajan jälkeen professori V.J.Sukselaisen puhe. Linja-autokyydin maksaa yhdistys. Toivotimme toisillemme hyvää kesää ja odottelemme seuraavan retken alkamista. Ehken se tapahtuu elokuussa.
22.9.-76 Teimme teatteriretken Kuopioon, ”Ulkosaaristolaisia” katsomassa. Osanottajia oli 57 henkeä.
25.9.-76 Oli retki Kuopio – Leppävirta – Lappeenranta – Imatra – Parikkala. Matkalle lähtijöita 55 henkeä.
3.11.-76 Oli retki Kuopion teatteriin. Katsoimme ”Rouva tittelinkipeä” -kappaletta .Meitä oli 44 henkeä.
9.11.1976 Lapinlahden yhdistyksen syyskokous oli tiistaina 9.11.-76. Kokouksessa oli läsnä 90 jäsentä. 1§ Kokouksen avasi pj Anna Vuorinen ja kokouksen pj:ksi valittiin Toini Iivanainen ja sihteeriksi Siiri Pitkänen. 2§ Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aili Rantanen ja Toini Kaikkonen. 3§ Kokous katsottiin sääntöjen määrämällä tavalla kokoon kutsutuksi, lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4§ Hyväksyttiin toimintasuunnitelma v. 1977, jonka keskeisinä kohtina hyväksyttiin kerhokokouksien järjestäminen joka toinen viikko ja retket. Johtokunta voi täydentää tarpeen mukaan. 5§ Seuraavan vuoden jäsenmaksuksi päätettiin 3 mk. 6§ Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 1977, joka on seuraava: tulot: jäsenmaksut 600 mk, kahvitulot 200 mk, kunnan avustus 300 mk, kerhoavustukset 1500 mk, muut tulot 450 mk yht. 3050 mk; menot: jäsenmaksu EL 25 mk, piirille 35 mk, matkak. 200 mk, kerhokulut 500 mk, retket ym. 2290 mk, yht 3050 mk. 7§ Johtokunnan jäsenille ei makseta kokouspalkkioita. Piirin ja liiton kokousedustajille matkakulut halvinta matkataksaa käyttäen. 8§ Yhdistyksen ilmoitukset julkaistaan Iisalmen Sanomien muistiossa ja Matissa ja Liisassa. 9§ Johtokunnan pj:ksi valittiin Veikko Rissanen. Johtokuntaan valittiin Eino Putkonen, Aune Komulainen, Elsa Susi, Hannes Leskinen, Taavetti Koponen, Helmi Koponen, Sixtus Lyytinen, Eva Sunqvist, Anna Vuorinen ja Siiri Pitkänen. 10§ Edustajaksi EL liittokokoukseen Tampereelle 18-19.6.-77 Veikko Rissanen, Leevi Saastamoinen ja Anna Vuorinen. Piirin kokoukseen johtokunta ja puheenjohtaja. 11§ Tilintarkastajiksi Veikko Hujanen ja Veikko Martikainen. 12§ Lomayhtymän Ylä-Savon kokouksiin Anna Vuorinen ja Antero Väisänen. 13§ Perustettiin seuraavat kerhot: 1. Naisten voimistelu, ohj. Siiri Pitkänen, 2. Lapinlahden liikuntakerho, ohj. Jaakko Saastamoinen, 3. Teatterikerho, ohj. Veikko Rissanen, 4. Lapinlahden ”älä hättäile”-kerho, ohj. Anna Anttila, 5. Syöminen on sydämen asia, ohj. Elsa Susi.
4.1.1977 Aloitimme hartaustilaisuudella. Pastori Mustakallio puhui ja veisasimme virrestä 40 kaksi ensimmäista säkeistöä ensin ja lopuksi kaksi viimeistä. Puhj. toivotti kaikki tervetulleeksi uuden vuoden toivotuksin. Lauloimme ”Iloisen laulajan” laulukirjasta. Eljas Kokkonen pakinoi, Elsa Susi puhui sydämen asiasta. Veikko Rissanen kertoili teatterisuunnitelmista. Arpajaisvoitot annettiin ja huutokauppa suoritettiin .Osanottajia oli 75 henkeä.
12.4.77 Kokoonnuimme jälleen seurakuntatalolle, mutta joukkoa oli vähemmän kuin tavallisesti, sillä oli linja-autolakko. Pastori Mustakallio suoritti aamuhartauden. Nautimme kahvit, lauloimme useita lauluja ja keskustelimme. Otimme listalle Kuopion retkelle lähtijöiden nimet. Osanottajia oli 80 henk.
20.9.77 Alkuhartaus Pastori Mustakallio. Kuljetusliike Pietikäinen tarjosi kahvit ja toimitusjohtaja Pertti Pietikäinen esitteli ko. liikettä. Ennen kerhotilaisuutta oli johtokunnan kokous, jossa päätettiin mm., että kahvin hinta 2 mk kerhoissa. Seuraava kerhotapaaminen on 4.10.
2.11.77 Kerhomme kookoontui seurakuntatalolle. Alkuhartautta ei ollut, papisto ei joutanut tulemaan. Lauloimme, joimme kahvit ja seurustelimme. Osanottajia 80 henkeä.
4.4 -78 Kokoonnuimme 13.30 Kuivamaidon ruokalan edustalle, josta oppaiden Sipilän ja Nevalaisen johdolla tehtiin tutustumiskäynti Kuivamaidon tehtaisiin, kuivamaito- ja voinvalmistuspuolelle. Tämän jälkeen Kuivamaito tarjosi ruokalassa kahvit. Isännöitsijä Linkoneva selosti Kuivamaito Oy:n toimintaa. Lapinlahden tehdas käsittelee maitonesteitä 230 milj. kiloa, josta täysmaitoa 100 milj. kiloa. Johtaja Lauri Kaasinen lausui kiitokset. Osanottajia 90 henk.
12.12.78 Pikkujoulu Pitäjäntuvalla klo 14. Saapuvilla 103 jäsentä.-Tervehdyssanat Lauri Kaasinen - Runot Helena Penttinen – Laulua Naisten ryhmä – Soitto urut Aatu Karppinen – Musiikki Vexi Poutiainen – Joulupuuro ja kahvi – Lopuksi tanssia Poutiaisen tahdissa – Osanottajia alkoi huveta klo15.30 jälkeen. Tämä oli vuoden viimeinen tilaisuus.
18.9.-79 Kerhokokous seurakuntatalolla klo 10. Pj lausui avajaissanat mm. kesäretkistä kertoen. Alkuhartaus virsi 528, kirkkoherra Kaukola puhui Isä meidän –rukouksesta, joka oli vanhassa aapisessa ensimmäisenä lukuna. Johtokunnan esitykset syyskauden ohjelmasta käsiteltiin ja hyväksyttiin. Eljas Kokkonen kertoi Amerikan matkasta ja Antero Väisänen Eestin matkasta. Suruadresseja sidottiin. Osanottajia 60 henk
11.12.-79 Kerhokokous seurakuntatalolla klo 10. Avaus Kaasinen, virsi 7, kirkkoherra Kaukolan alkuhartaus: ” Syytä ponnistella tarpeetonta joulukiirettä vastaan”. Myös hiljentyminen on osa joulun valmistelua. Seurakuntaviikon tilaisuuksia on koko viikon kirkossa. Kahvin jälkeen keskusteltiin pikkujoulusta, ja hyväksyttiin johtokunnan esitys. Anni Anttila luki loppuun P.E. Svinhufvudista, Tyyne Heiskanen luki runon uudisasukkaista, savolaisista ja mykyrokasta. Osanottajia 70 henk.
Matkoja 1970 luvulla
Muistiinmerkittyä retkistä
17.3.1974 Oulun teatteriretki. Kokoonnuimme Osulan nurkalle klo 10. Auto tuli täyteen, osanottajia oli 50 henkeä. Ahokylän baarissa olimme kahvilla klo 11. 11.30 jatkoimme matkaa Pyhännän, Piippolan ja Limingan kautta Ouluun. Ouluun tulimme klo 13.30, teimme kiertoajelun Tuiraan, Toppilan satamaan ja rakenteilla olevaan ylioppilaskylään. Ruokailimme Ouluntullissa ja vietimme n. 2 tuntia seurustellen ja katselimme tanssijoitten pyörähtelyä. Klo 18 lähdimme teatteritalolle. Tutustuimme siihen ja klo 19 alkoi ”Viulunsoittaja katolla”-esitys, se oli mainio esitys. Paluumatkalle lähdimme klo 22.10 ja olimme Lapinlahdella klo 01.30 .
27.10.-74 Retki Kuopion Teatteriin näytökseen ”Puukkojunkkari”, osanottajia 90 henkeä..
19.3.1975 Klo 9 linja-auto lähti kohti Runnia. Lähtijöitä oli 51 henkeä. Kauniin sään vallitessa saavuimme Runnille, jossa oli tilaisuus tutustua lomakylän rakennuksiin sekä saunomiseen ja uintiin. Kuntosalissa oli kuntouttavaan kohentamiseen tilaisuus. Klo 12.30 alkoi ruokailu. Ruoka oli maukasta sekä riittävästi, myös kahvi. Iloisina ja tyytyväisinä riensimme linja autoon ja itsekukin kotiimme. Olimme kaikki retkeen tyytyväisiä. Toinen retki 10.4., kun kaikki halukkaat ei mahtuneet ensimmäiseen retkeen.
10.4 -75 Runnille lähtijät kokoontuivat Osuusliikkeen eteen, 61 henkeä. Perillä sauna ja uima-allas odotti. Ruoka on ollut taas hyvää seka kahvi. Iloisin mielin ja virkistäytyneinä palasivat retkeläiset koteihinsa arkisiin askareisiin.
27.8 .75 Olimme sitten Peurungalla, lähdimme Lapinlahdelta klo 8 Kuopion, Suonenjoen ja Lievestuoreen kautta Laukaan lähellä olevaan Peurungan kuntoutuslaitokseen. Paikka on erikoinen korkeine kupoleineen ja uima-altaineen. Se on ihana jokaisen nähdä, ruoka-annos maksoi 8 mk, ja se oli maukas ja riittävä. kahvi päälle. Tulimme kotiin Viitasaaren, Pielaveden Lepikon torpan kautta. Olimme kotona klo 19.30.
22.9.1976 Teimme teatteri retken Kuopioon ”Ulkosaarelaisia” katsomaan. Osanottajia 57 henkeä.
25.9.-76 Oli retki Kuopio – Leppävirta – Lappeenranta – Imatra – Parikkala. Matkalla oli 55 henkeä.
7.10.-76 Lähdimme Osuusliikkeen edestä klo 9 linja-autolla, joka kulki Aisomäentien kautta 5-tielle. Edelleen Iisalmen kautta Runnille. Runnilla osa käytti saunaa ja uima-allasta hyväkseen. Toiset intoutuivat kuntovälineiden kokeiluun. Klo 12 oli ruokailu, ruokaa oli varattu riittävästi ja oli maukasta. Hyvin näkyi maistuvan kaikille. Sitten lähdimme kotia kohden. Lauloimme Iloisen laulajan kirjasta muutaman laulun. Osanottajia oli 55. Kaikki olimme matkaan tyytyväisiä.
3.2.1977 Nilsiän retki. Lähdimme Nilsiän eläkeläisten kutsumana heidän luokseen kahdella linja-autolla. Toinen autoista tuli Aisomäen kautta ja toinen suoraan Viitostietä Osuusliikkeen eteen. Matkamme alkoi klo 9.30,toinen auto ajoi Varpaisjärven kautta ja toinen Alapitkä-Siilinjärvi kautta. Olimme perillä seurakuntatalolla Nilsiässa klo 11. Meidät otettiin vastaan laululla. Laulun sanat ”Vaik ei ole kiurun kieltä, vaan on laulajan mieltä” jäi erikoisesti mieleen. Kahvipöytä kauniine kakkuineen ja voileipineen maistuivat jokaiselle. Ohjelmaa oli runsaasti, rovasti Leskisen puhe, kansanedustaja Petter Savolan esitelmä, runo, laulua ,Ukko Paavon virsi ym. Vapaan sanan aikaan käytti puheenvuoron Arvo Jormalainen ja täkäläisen yhdistyksen pj. Veikko Rissanen kiitti talon väkeä vieraanvaraisuudesta. Olimme kaikki iloisia ja virkistäytyneitä palattuamme kotiin Lapinlahdelle. Automme oli Osulan edessä klo 15.30. Mielenkiintoinen retki oli päättynyt . Osanottajia oli 104 henkeä.
15.4.1977 Lähdimme Kuopion teatteriin ”Valmistumisen aika” -näytöstä katsomaan. Meitä oli 92 henkeä 2 linja-autolla. Kyyti ja liput maksoi 10 mk/hlö. Näytelmä oli Lauri Leskisen kirjoittama.
13-14.8.1977 Parikkala- Lappeenranta retki. Osanottajia 34 henkeä.
20.8.1977 Lieksa – Vuonislahti –retki, osanottajia 54 henkeä.
8-9.7.1978 Tampereen retki. 39 osanottajaa, käytiin Ähtärin eläinpuistossa. Tampereella kesäteatterissa. Yöpyminen Kesäkartanossa.
17-18.9.1978 Ruskaretki Sallaan ja Kemijärvelle sekä Posiolle. Yöpyminen Revontuli-hotellissa, osanottajia 50 henkeä.
16.4.1979 Teatteriretki Kuopioon, 43 henkeä. Esitys ”Kauppaneuvoksen härkä”
16-17.6.1979 Joensuun Eläkeliiton kesäjuhla ja liittokokous, mukana 16 henkeä.
27-28.8.1979 Savonlinnan retki, mukana 49 henkeä.
Toimijat 1970-luku
Puheenjohtajat
1972 Teuvo Nissinen
1973 Jaakko Hynynen
1974-75 Veikko Rissanen
1976 Anna Vuorinen
1977 Veikko Rissanen
1978-80 Lauri Kaasinen
Sihteerit
1972-73 Maikki Jääskeläinen
1974-77 Siiri Pitkänen
1978-82 Eino Vuorinen
Rahastonhoitajat
1972 Jaakko Hynynen
1973-74 Hanna Toppinen
1975-90 Veikko Korhonen
Matkavastaavat
1972-1985 Puheenjohtajat
Keittiövastaavat
1973-1980 Anni Anttila, Lyydia Kubin ja Hanna Martikainen
Johtokunnat
1972-1973
Pj. Teuvo Nissinen
Sihteeri Maikki Jääskeläinen
Rahastonhoitaja Hanna Toppinen 1973
Lyydia Korhonen
Rahastonhoitaja Jaakko Hynynen 1972
Lyydia Ratinen
Taavetti Kauppinen
Ester Rönkä
Jussi Miettinen
Kalle Lämsä
Eino Putkonen
Tilintarkastajat Veikko Martikainen ja Paavo Ryhänen
1974
Pj. Veikko Rissanen
Sihteeri Siiri Pitkänen
Rahastonhoitaja Hanna Toppinen
Eino Putkonen
Aune Komulainen
Lyydia Korhonen
Hannes Leskinen
Taavetti Koponen
Viktor Lyytinen
Helmi Koponen
Lyydia Ratinen
Eva Sunqvist
Tilintarkastajat Veikko Martikainen ja Paavo Ryhänen
1975
Pj. Veikko Rissanen
Sihteeri Siiri Pitkänen
Rahastonhoitaja Veikko Korhonen
Eino Putkonen
Aune Komulainen
Hanna Toppinen
Lyydia Korhonen
Hannes Leskinen
Taavetti Koponen
Viktor Lyytinen
Helmi Koponen
Lyydia Ratinen
Eva Sunqvist
Tilintarkastajat Veikko Martikainen ja Veikko Hujanen
1976
Pj. Anna Vuorinen
sihteeri Siiri Pitkänen
rahastonhoitaja Veikko Korhonen
Varapj. Veikko Rissanen
Eino Putkonen
Aune Komulainen
Elsa Susi
Veikko Rissanen
Hannes Leskinen
Taavetti Koponen
Viktor Lyytinen
Helmi Koponen
Lyydia Ratinen
Eva Sunqvist
Tilintarkastajat Veikko Hujanen ja Veikko Martikainen
1977
Pj. Veikko Rissanen
sihteeri Siiri Pitkänen
rahastonhoitaja Veikko Korhonen
Eino Putkonen
Aune Komulainen
Elsa Susi
Hannes Leskinen
Taavetti Koponen
Helmi Koponen
Viktor Lyytinen
Eva Sunqvist
Anna Vuorinen
Tilintarkastajat Veikko Martikainen ja Veikko Hujanen
1978
Pj. Lauri Kaasinen
sihteeri Eino Vuorinen
rahastonhoitaja Veikko Korhonen
Hilkka Bovellan
Anna Rojo
Eva Sunqvist
Elsa Susi
Leevi Saastamoinen
Lyydia Ratinen
Anna Vuorinen
Eino Putkonen
Anna Vuorinen
Tilintarkastajat Teuvo Nissinen ja Toini Kaikkonen
1979
Pj. Lauri Kaasinen
sihteeri Eino Vuorinen
rahastonhoitaja Veikko Korhonen
Varapj. Anna Vuorinen
Antero Väisänen
Hilkka Bovellan
Eva Sunqvist
Eino Putkonen
Hilja Taskinen
Anna Rojo
Anni Anttila
Elmi Heikkinen
Arvi Hätinen
Sixstus Lyytinen
Tilintarkastajat Teuvo Nissinen ja Toini Kaikkonen
1980-luku
Vuosikymmenen vaihtuessa yhdistyksen toiminta vakiintui ja matkailu ja leiritoiminta vahvistui. Koko Suomi eli vahvaa ryhmämatkailun aikakautta, oli Aurinkomatkat, Tjäreborg ja Seiväsmatkat Kalevi Keihäsen johdolla. Suomea ja Eurooppaa kierrettiin täysin bussein ja lentokonein. Yhdistys teki kotimaan retkiä bussit täynnä, olipa useita bussejakin välillä mukana. Huomio kiinnittyi lähimatkailuun, tutustuttiin omaan pitäjään ja maakuntaan useilla päivän, parin retkillä. Ruskaretket ja kevään luonnon herääminen huomioitiin tutustumalla Suomen ja maakunnan kauniisiin luonnon ihmeisiin. Yleiskerhoissa oli ministeri- ja kansanedustajatason vieraita mm. Paavo Väyrynen, Ahti Pekkala ja oman kylän poliitikko Olavi Martikainen. Yhteistyö jatkui kunnan ja seurakunnan kanssa. Kerhot vetivät ihmisiä puoleensa. Hallituksen kaikilla jäsenillä oli omat tehtävänsä. Huutokauppoja pidettiin arpajaisten yhteydessä, käsityökerhot valmistivat myytäviä tuotteita: jakkaroita, linnunpönttöjä, tyynyliinoja, sukkia, lapasia ja pöytäliinoja.
Elettiin Suomen nousun ja rikastumisen aikaa. Työtä ja huvituksia riitti ylettömästi. Ihmisten vaurastuminen alkoi näkyä kaupungeissa ja maaseudulla. Kauppoja ja posteja oli muutaman kilometrin välein. Valtion ja kuntien palvelut kehittyivät. Auton katsastukseen jännitettiin, katsastusmies oli pomo isolla P:llä.
Jäsenmäärä kasvoi pikkuhiljaa. Vuosikymmenen lopulla oltiin jo liki 300 jäsenessä.
Lapinlahden asukasluvun kehitys:1960 oli 10 000 asukasta, 2010 asukkaita 7533. Varpaisjärven liityttyä Lapinlahteen 2011 asukkaita oli 10389, 2020 asukkaita 9306.
Kerhojen aamunavaukset piti yleensä seurakunnan edustaja. Hiljaiset hetket poisnukkuneitten muistoksi pidettiin kerhon alussa.
Ohjelmana luettiin paikallisten kirjoittamista kirjoista katkelmia, ihmiset esittivät kronikoita ja tarinoita esim. matkoista ja muista tapahtumista, omia runoja luettiin, sketsejä esitettiin, vitsejä luettiin, esim. Pikku-Kallen tarinoita ja huumorikirjoja.
Dramatiikkaa koettiin 1980-luvun alussa, kun puheenjohtaja Lauri Kaasinen menehtyi tammikuussa 1981. Hänen tilalleen valittiin kevätkokouksessa maaliskuussa Kauko Tiitinen.
9.2.1988 yhdistyksestä osallistui 19 jäsentä eduskuntatalon edessä pidettyyn mielenilmaukseen Eläkeläisten etuja peräämässä.
Yleiskerhon kokoontumiset olivat pääasiassa seurakuntatalolla.
Matkailussa tehtiin päiväretkiä Runnille, Kuopion teatteriin, Kiuruvedelle ja risteiltiin Heinävesi-laivalla Kuopiosta. Käytiin Bomballa Nurmeksessa, Tölvällä, Vieremällä, Sonkajärvellä, Iisalmessa, luontoretkellä Jyrkkä- Rautavaara, Oulun teatterissa, Yhteisjuustolassa ja Kuivamaito Oy:ssa Lapinlahdella sekä Kajaanin teatterissa.
Pidempiä matkoja: Porissa Eläkeliiton kesäjuhla 1981, kiertomatka Lapinlahti-Suonenjoki-Pieksämäki-Haukivuori (yö)-Mikkeli-Juva-Leppävirta-Kuopio Lapinlahti, kiertomatka Lapinlahti-Pyhäsalmi-Haapajärvi-Kalajoki-Ylivieska(yö)-Oulainen-Liminka-Hailuoto-Oulu-Utajärvi(yö)-Manamansalo-Paltamo-Paltaniemi-Kajaani –Lapinlahti,
Turku, Ahvenanmaa, kaakkois-Suomen kierros Lapinlahti-Tuusniemi-Tolvajärvi-Ilomantsi-Kitee(yö)-Kerimäki-Imatra-Mikkeli(yö)-Sorsakoski-Kuopio-Lapinlahti, pohjois-itä-Suomi kierros, keski-Suomen kierros 1987, Helsinki, Ruotsin retki, Runnin kylpylä, Joensuun teatteri, Lapin kierros, Karttula ja Tervo, Pielisen kierros, Ruotsin rannikko Vaasa-Uumaja– Tukholma, kesäretki keski Suomeen 1989, Pielisen ympäri ja Hailuoto,
Aamun avauksia pitivät seurakuntasisar A.L. Puurunen, pastori Pekka Mustakallio, kirkkoherra Martti Kaukola, nuoriso-ohjaaja Kari Ruotsalainen, seurakuntasisar Eeva Riitta Parviainen, nuoriso-ohjaaja Juhani Leppälä, nuoriso-ohjaaja Pirkko Pietikäinen, Irmeli Peltola, nuoriso-ohjaaja Anita Takala, seurakuntasisar Tuune Ruotsalainen, nuoriso-ohjaaja Jaana Valta, pastori Juha Heikkilä, lehtori Annikki Martikainen, nuoriso-ohjaaja Peter Ingman, pastori Jorma Kukkonen, lehtori Johanna Kukkonen, pastori Lepola ja kappalainen Jari Kainulainen
Säestäjinä toimivat kanttori Mikko Ylä-Soini, Aatu Karppinen ja musiikinopettaja Mantsinen.
Esitelmiä pitivät Postipankki, Sydäntautiliitto, useasti ylikonstaapeli.Jaakko Heikkinen aiheinaan liikenneluento, jalankulkijain ja mopedien liikennesääntöjä; Liikenneturva, Kansaneläkelaitos, Säästöpankki sekä S-Market Bonusjärjestelmästä. Aiheina oli myös käsien ja jalkojen hoito, eläkeläisten verotus, luontaislääkkeet, kuluttajaneuvonta, ruokailutottumukset ja uudesta lainsäädännöstä.
Muuta ohjelmaa yleiskerhossa on ollut mm. runoja, yhteislaulua, otteita kirjoista Presidentit, Kerhokirja, Pyhät ajat, Pikku-Kallen kaskuja, Nauru pidentää ikää, Opettaja Oskarin elämää, Muistoja Karjalasta ja Iisakki Hirvosen kirja Muistot.
18.10.1980 Taidekeskuksen kuntaillassa oli vieraana Paavo Väyrynen.
Joulujuhlaa on vietetty Pitäjäntuvalla (1980 uusi talo) ja seurakuntatalolla.
Jäsenmaksu 1980 5 mk
1982 10 mk
1987 15 mk
Kahviraha 1980 2 mk
1982 3 mk
- piirin puheenjohtajana Lauri Kaasinen 1980
- piirin kokousedustajat 1980 Lauri Kaasinen, Eino Vuorinen, Aino Kokkonen ja Anna Vuorinen
- Eläkeliiton kokousedustajat 1980 Lauri Kaasinen ja Eljas Kokkonen
- 1981 piirin kokousedustajat Kauko Tiitinen, Tyyne Heiskanen, Eino Vuorinen ja Aarne Lappalainen
- Liittokokouksessa Porissa 1981 edustajana Aune Lappalainen
- Liittokokouksessa Oulussa 1983 edustajana Aune Lappalainen
- piirin kesäjuhla 5.8.1981 pidettiin Honkaharjulla Lapinlahdella.
- eläkeläisten suurtapahtuma Kuopion jäähallissa Pohjois Savon Osuuspankin järjestämänä 19.1.1981, Lapinlahdelta 130 osallistujaa. Puhujana valtiovarainministeri Ahti Pekkala
- 21.1.1981 yhdistyksen puheenjohtaja Kaasinen menehtyi sairauskohtaukseen kotonaan 65-vuotiaana
- 3.3.1981 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kauko Tiitinen
- vuonna 1981 yhdistys maksoi vuokria 320 mk.
- ”omaloma-keräys” liiton hyväksi 1981 tuotti Lapinlahdella 4000 mk.
Erilaisia kerhoja oli mm. ”Iäkkäänä liikenteessä”, Historia- ja perinnekerho, liikennekerho, asutusperinnekerho, virrenveisuukerho, tanhukerho, käsityökerho, takkahuoneryhmä, ruokailutottumukset, Älä hättäile, kirjallisuuskerho, Elmin kerho, liikuntakerhoja useita erilaisia.
- piirin syys-ja kevätkokouksiin osallistuttiin isolla porukalla
- silmälasi keräys 1982 tuotti 75 kpl silmälaseja
- 18.1.1982 Kekkosen kausi, 25 vuotta, vaihtui Mauno Koivistoon
- 19.1.1982 päätettiin musiikkikerhon perustamisesta kansalaisopiston alaisuudessa,
Reijo Pääkkönen johtajana.
- 16.4.1982 10-vuotisjuhlassa Nerkoon ns-talolla oli 200 osallistujaa
- 7.9.1982 kansanedustaja Olavi Martikainen puhui asevarustelusta yleiskerhossa
- 15.3.1983 kansanedustaja Olavi Martikainen puhui maailman tilanteesta yleiskerhossa
- 11.9.1984 kansanedustaja Olavi Martikainen selvitti kansaneläkelakia ja eläkkeiden hakemista ja verotusta
- 1984 yhdistyksen oma kuoro aloitti toimintansa.
- arpajaisia ja huutokauppaa tapaamisissa, Eino Putkosen puutöitä, Anni Anttilan kutomia mattoja ja raanuja sekä käsityökerhon tuotoksia.
- 1983 Augusta Roivainen puhui ”tietokonneella riijomisesta ” (jo silloin )
- kuoro vieraili kunnalliskodissa.
- Eino Putkonen valittiin kunniajäseneksi 1983
Jäsenmäärä 1981 234 henkeä
1984 270 henkeä
1987 281 henkeä
1988 253 henkeä
- 8.1.1985 kokoontuminen seurakuntatalolla, aamulla pakkasta -41, koko viikon oli pakkasta yli -30, paikalla 40 henkilöä.
- 22.1.1985 pakkasta -38, henkilömäärä 41
- 5.2.1985 pakkasta – 32, henkilömäärä 70
Tallenteita 1980 luvulta
22.1.1980 Kokoontuminen seurakuntatalolla klo 10. Pj kaasinen avauspuhe uudelle vuodelle ja vuosikymmenelle siirtyessä. Eljas Kokkonen esitti ”Tyhjät huopikkaat”, Anna Vuorisen alusti aiheesta ”Pyhät ajat, Mariajuhlat” sekä esitteli vuoden 1880 almanakkaa. Eeva Martikainen kertoi Lehmirannan leiriuutisia. Retkiasioita: teatteriretki Kuopioon ja retki Runnille, valmistellaan. Alkuhartaus seurakuntasisar A.L.Puurunen. Osanottajia 80 henkeä.
7.10.1980 Kokoontuminen srk-talolla. Pj Kaasinen toi terveiset liittovaltuuston kokouksesta. Eläkelain uudistus vastatuulessa. Kirkkoherra Martti Kaukolan aamuhartaus ”Minä olen tie, totuus ja elämä”. Kirkon 100-v. juhlan 5.10. selostusta. Kirkon puhtaanapitoon vaikuttavana tekijänä on tupakan sylky, niin ehdotetaan siitä 10 mk sakko. Lisäksi 20.7.-80 oli varastettu ehtoollisviiniä, ilmiannosta luvattiin 100 mk palkkio. Kahvi. Korttien esittely. Pikkujoulu on 17.12.1980 klo 14-16, maksu 15 mk/hlö. Teatteri ”Isänmaa” mennään katsomaan. Anni Anttila luki J.K. Paasikivestä. Tilataan opintokirjat Kutsumusopettaja ja Luova yksinäisyys. 18.10 on Paavo Väyrysen tilaisuus Taidekeskuksella. Osanottajia 80 hlö.
21.1.1981 Kokoontuminen srk-talolla klo 10. Avaus L. Kaasinen. Hiljainen hetki Kalle Rönkön ja Liisa Koskisen muistoksi. Kukkia 80 v. täyttäneille Adiel Lyytikäiselle ja Helmi Martikaiselle. Virsi 670 ja alkuhartaus pastori Pekka Mustakallio. Jäsenmaksuja kerättiin 70 hengeltä, Lapinlahti-laulua harjoiteltiin. Poriin on tilattu 50 hengen matka, ollaan 2 yötä. Teatteriretki Ouluun suunnitteilla. Osanottajia 80 henkeä .
21.1.-81 Yllättävä surusanoma: Yhdistyksen pj Lauri Kaasinen on kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan 65 vuotiaana.
3.3.-81 Kokoontuminen srk-talolla klo 10. Varapuhj. Anna Vuorinen avasi kokouksen ja puhui Lauri Kaasisen muistolle, esittäen sitä monipuolista työtä, mitä tämä toiminnan mies on Lapinlahdella 20 vuoden aikana suorittanut. Lopuksi hiljainen hetki vainajan muistolle. Myös nuoriso-ohjaaja Juhani Leppälä lausui muistosanat. Vuosikokouksen osanottajia 86. Puheenjohtajana Anna Vuorinen ja sihteerinä Eino Vuorinen. Vuosikertomus ja tilit hyväksyttiin. Vastuuvapaus myönnettiin. Kukkalaitteen Kaasisen haudalle laskevat Siiri Pitkänen ja Eino Vuorinen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kauko Tiitinen.
5.10.-82 Kokoontuminen srk-talolla klo 10. Laulu 61. Kalle ja Kerttu Partasen kultahääpäivän johdosta onnittelut. Pj. avasi kerhon useiden merkkiviikkojen merkeissä. Alkuhartaus Martti Kaukola, aihe eläkeläiset ja lapset. Virsi 122 ja kahvi. Pj. selosti Helsingin matkaa 13.-14.10., lähtö klo 6, hinta 200 mk, yöpyminen Korpilammella. Nerkoolaisten ohjelmaa, laulua, runo Anna Savolainen, kertomus Tyyne Heiskanen, arvoituksia Hilja Rönkä, vielä Heiskanen; anoppi ja minä. Kauko Tiitinen puhui liikenteestä ja heijastimista. Osanottajia runsaasti eli 105 hlö.
15.3.1983 Kokoontuminen srk-talolla klo 10. Avaus pj. Tiitinen. Alkuhartaus kanttori Ylä-Soinin ja nuoriso-ohjaaja Tuune Ruotsalaisen toimesta. Veisattiin virsi 297, jonka jälkeen kahvi ja jäsenkeräystä. Kansanedustaja Olavi Martikainen puhui maailmantilanteesta tänä päivänä. Sanoi olevan ydinaseita niin paljon maailmassa että joka toinen tunti voidaan räjäyttää Hiroshiman kokoinen pommi 30 vuoden ajan. Viime sodan jälkeen ei ole kuin 12 päivää ettei jossakin päin maailmaa sodittaisi. Eläkepoliittisesta tilanteesta hän selvitti ko. lain kipeitä kysymyksiä. Laulettiin laulu ”Työ Suomen hyväks´ uhratkaamme”. Tämän jälkeen oli vapaan sanan vuoro, johon Martikainen vastaili selväsanaisesti kuten tavallista. Keskusteltavaa olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta hänellä oli kiire toiseen paikkaan. Osanottajia oli 110 hlö. Lopuksi suoritettiin arvonta.
11.10.1983 Kokoontuminen.srk-talolla klo 10. Pj. Tiitinen avasi kokouksen ja totesi eilen olleen Aleksis Kiven päivä. Virsi 390 veisattiin kanttori Ylä Soinin johdolla, minkä jälkeen seurakuntasisar Tuune Ruotsalainen luki rukouksen. Kahvitauko, laulettiin laulu ”Rakastan elämää”. Tiitinen selosti uudistuvan eläkelain täytäntöönpanoa. Tuure Kauppinen toi terveiset Lehmirannan unikeon viikolta. Annikki Purjesalo esitti kijoittamansa kronikan Turun retkestä. Keskusteltiin ensi kesän retkistä. Halukkuutta oli niin etelään kuin pohjoiseen päin. Laulettiin laulu ”Lähteellä”. Huutokaupalla myytiin pullia ja Eino Putkosen tekemä paperikori. Lopuksi arvottiin pöydälle kertyneet esineet. Osanottajia 85 hlö.
22.11.1983 Kokoontuminen srk-talolla klo 10. Pj. Tiitinen avasi kokouksen. Tätä ennen tunnin ajan oli virsikerhon harjoitukset. Laulettiin virsi 152 kanttori Ylä Soinin johdolla, pastori Heikkilä puhui Jumalan sanaan suhtautumisesta, kuinka se eri ihmisillä voi olla erilaista. Virsi 318. Annikki Purjesalo esitti kronikan 28.7.83 tehdystä luontoretkestä. Hilja Taskinen luki mukavia vitsejä. Tiitinen arvuutti meitä tietokysymyksillä ja luki vanhoja sananlaskuja. Laulettiin yhteislaulu ”Terve talvi kirkas”, Aune Lappalainen, Anne Salonen ja Aili Komulainen esittivät Tuure Kauppisen säestyksellä ”Vanha harmaja mökki” laulun. Huutokaupattiin Eino Putkosen tekemä kynttilänjalka (32mk). Suoritettiin arvonta. Kokouksen jälkeen kokoontui ohjelmatoimikunta suunnittelemaan pikkujouluohjelmaa. oOsanottajia 104.
17.1.1984 Vuoden ensimmäinen kokous srk-talolla. Alkaen klo 9 alkavalla veisuukerholla kanttori Ylä-Soinin johdolla. Klo 10 alkoi varsinainen kokous. Pj. Tiitinen toivotti osanottajat tervetulleiksi, pastori Juha Heikkilä puhui sanasta rakkaus. Me ihmiset mittaamme Jumalan rakkautta omalla tavallamme. Äidin rakkauskin voi olla monenlaista esim. asettamalla lapsetkin arvojärjestykseen. Veisattiin virsi 666. Kahvitauko. Pj. Tiitinen selvitti kansaneläke- ja veroasioita. Eila Valta oli sanoittanut laulun ”Tervehdimme teitä” jonka lauloi Eilan mies Eetu Eino Ruotsalaisen säestyksellä. Tämän jälkeen suunniteltiin ensi kesän retkiä, joista ei päästy vielä päätöksiin. Samoin käsiteltiin kiintiölomia. Lyyli Kubin esitti runon. Laulettiin laulu ”>Kotiseudulleni”. Hiljainen hetki Teuvo Nissisen muistoksi. Vielä oli arpajaiset, jossa ensi kerran yhdistyksen puolesta päävoittona kahvipaketti. Osanottajia 110 hlö.
29.5.-84 Pidettiin vuoden 10. kokous srk-talolla klo 10. Kokouksen avasi pj. Tiitinen. Aamuhartaus pastori Heikkilä. Kahvitauko. Tytöt lauloivat Annikki Purjesalon sepittämän laulun. Kronikan esitti Eila Valta. Eläkeläisten kuoro lauloi 2 laulua. Runonlausuntaa Lyyli Kubin. Eetu Valta lauloi ”Kristallivirran” ja ”Kultaisen nuoruuden” Eino Ruotsalaisen ja Tuure Kauppisen säestämänä. Pj. selvitti vielä kesän matkoja ja totesi tämän kokouksen olevan viimeisen tänä keväänä. Tytöt ojensivat puh.johtajalle, rahastonhoitajalle ja sihteerille ruusuja halausten kera. Arpalippuja oli myyty 100 kpl eikä kaikki saaneet ostettua yhtään arpaa. Osanottajia 110 hlö
9.10.1984 Kokous srk-talolla klo 10. Osanottajia 100 hlö. Kokouksen avaus pj. Tiitinen. Aamuhartaus seurakuntasisar Tuune Ruotsalainen ja kanttori Mikko Ylä-Soini. Kahvi. Esitelmä: kirjailija Aili Simojoki muisteli Portaanpään opistossa oloaan sekä luki otteita kirjoittamastaan kirjasta ”Pappilan ullakolta”. Kaikki kuunteli suurella mielenkiinnolla mestarikertojan muisteloja. Miten ankaria oli opettajat ennen, hänen nuorena ollessaan. Laulu ”Maa on niin kaunis”. Arvonta, puolenkymmentä esinettä arvottiin.
8.1.1985 Eläkeliiton Lapinlahden yhdistyksen 1/85 tapaaminen srk-talolla. Kokouksen avasi pj. Tiitinen luoden katsauksen menneeseen vuoteen. Aamuhartaus: veisattiin aluksi virsi 34, jonka jälkeen pastori Juha Heikkilä puhui. Veisattiin virsi 36. Kahvitauko. Pj. Tiitinen selosti Eläkeläisen verotuksen kiemuroita. Juttuja esitti Eetu Valta. Pj. Tiitinen luki ”Panun joulusta” perinnetietoja. Runon lausui Eino Ruotsalainen ”Tikkalan tansseista”. Yhteislaulua Oi talvi kirkas. Kova tavi nyt onkin, tänä aamuna oli lukkarin rinteellä -41 astetta. Viikon ollut yli -30. Huutokaupattiin 3 vehnäslettiä á 10 mk. Arvonta. Osallistujia 40.
30.4.-85 Kokoontuminen srk-talolla, saapuvilla oli 95 yhd. jäsentä +34 Sukevan yhd. vierasta. Avaus Kauko Tiitinen. Laulettiin virsi. Kahvitauko. Yhteislaulua ”Taas leivoset”, runo Eila Valta ”Sukupolvenvaihdoksesta”, runo Lyydia Kubin. Yhteislaulua ”Honkain keskellä”. Runo Eino Ruotsalainen ”Elämänkerta”, Sutkauksia Helmi Kesti. Yhteislaulu. Kuorolaiset ”Onkivesi-valssi”. Selostus Sukevasta Martta Kemppainen. Arvonta kaikki 100 arpaa meni kaupaksi. Tämän jälkeen vieraat lähtivät Maitopulveri tehtaaseen ja Juustolaan tutustumaan.
12.11.-85 Kokoonnuttiin srk-talolle klo 10, saapuvilla 90 jäsentä. Kokouksen avaus pj. Kauko Tiitinen. Aamuhartaus nuoriso-ohjaaja Peter Nyman ja kanttori Mikko Ylä-Soini. Kahvitauko. Yhteislaulua ”Olet maamme”. Tiedotuksia Kauko Tiitinen. Muistelmia: Annikki Purjesalo muisteli Bulgarian retkeltä saamiaan vaikutelmia. Kronikka: Saimi Lepola lausui tekemänsä kronikan vanhoista hyvistä ajoista ja vähän nykyajastakin. Runo: Tiitinen luki Iisakki Hirvosen kirjasta runomuotoon kirjoitettua muistelmaa Pajuharjun tuulimyllyistä. Huutokauppa: Eino Putkosen tekemä kynttilänjalka sekä loput pullat. Arvottiin 9 esinettä.
Yleiskokous 7.1.1986 klo 10. Saapuvilla oli 100 jäsentä. Kokouksen avaus: uusi pj Anni Anttila. Aamuhartaus: lehtori Annikki Martikainen. Kahvitauko. Kahvi ja pulla maksoivat ensimmäisen kerran 5 mk. Yhteislaulua :”Arvon mekin ansaitsemme”. Selostus: Kauko Tiitinen tiedusteli jäseniltä minnekkä tehdään tulevana kesänä retkiä. Vitsejä: Tuure Kauppinen. Yhteislaulua: Lähteellä. Runo Anni Anttila. Yhteislaulua: Oi terve talvi kirkas. Runo: Elli Haapalainen. Kertomus: Helmi Kesti. 21.1.1986 pidettävän kokouksen ohjelman kokoaa Tyyne Heiskanen, Nerkoon kylä.
Yleiskokous 3.3.1987 klo 10
- Virsikerho kokoontui klo 9 18 henkilön voimin – osanottajia yleiskok. 65 henkeä – Kokouksen avaus: puh.j. Anni Anttila – Aamuhartaus pastori Kukkonen ja kanttori M.Ylä-Soini – Kahvitauko – Kuluttajaneuvojan puhe: Seppo Koskinen selosti laajalti nykyaikaista kaupankäyntiä ja siinä piileviä huijauksia. Hän kehoitti kääntymään hanen puoleensa jos joutuu vaikeuksiin.- Yhteislaulua: Halki illan ruskon – Nimipäivälaulu Kaukolle kukan kera – Päivän asiaa: Kauko luetteli ja selosti Kulttuurijuhlaan 5.3.87 lähtijöitä – Huutokauppa: Myytiin tähteeksi jääneet pullat – Arvonta: arvottiin 10 voittoa.
Yhdistyksen pikkujoulujuhla srk-talolla 7.12.1988
- Saapuvilla 125 jäsentä -Juhlan avaus: pj Liisa Kesti – Aamuhartaus : Martti Kaukola Rainakuvia Afrikasta – Kuorolaulua :Eläkeläisten kuoro johtajanaan Reijo Pääkkönen laulut Hiljaa hiljaa, Maa on niin kaunis, Kuule kuule, oi joulun kelloja – Kahvitauko – Yhteislaulua: Arkihuolesi kaikki heitä – Joulukertomus: Liisa Kesti – Eila Vallan runoja : A. Lisitsin – Yhteislaulua: Kun maas on hanki – Näytelmä: Vuosi, tapa 9 jälkeen, Heinäahon näyttelijät – Yhteislaulua: Reippahasti käy askeleet – Joulupuuro – Yhteislaulua: Soihdut sammuu – Loppusanat: Liisa Kesti. Lämmintä oli -6 astetta, lunta satoi viime päivinä, että pääsee vaikka hiihtämään. Jäät on niin paksuja että kestää autolla ajella. Kerhokokouksia oli (yleis) oli vuoden aikana 17 ja pikkujoulu lisäksi.
Kevään viimeinen kerhokok. -vanhempain juhlan merkeissä 23.5.1989 klo 10
- Saapuvilla oli 110 jäsentä – Kokouksen avaus: Liisa Kesti, totesi samalla, että juhla on äitien ja isien – Hetken hiljaisuus Antero Väisäsen muistolle – Aamuhartaus: pastori Jorma Kukkonen – Yksinlaulua: Kyllikki Byman – Kertomus: Maija Savonmäki ”sota ajan tapahtuma” – Matkaselostus: Kauko Tiitinen ”Kesäretkestä” - Runo: Annikki Purjesalo – Arvausleikki: Veikko Korhonen ja Kauko Tiitinen – Rokan syönti: Hyvistä tarpeista, hyvällä taidolla keitetty rokka oli hyvää ja paljon – Yhteislaulua: Maan päällä yksi paikka on – Kahvi kaakun kanssa – Arvonta: Arvottiin 5 voittoa, kahvipaketti Toini Ruotsalainen. Puheenjohtaja ja emännät oli suorittaneet suuren työn hankkimalla suuren rokan tarpeet ja valmistamalla suuret syötävät ja juotavat, kaikki ensiluokkaista laatua -Kiitos Kiitos. Ilma oli lämmin ja aurinko paistoi. Lehti on melkein täysi, lämpö +22.
.
Matkoja ja retkiä 1980 luvulla
3.8.1980 Piirin kesäjuhla Vieremällä, oli täysi linja-autollinen 54 hlö mukana. Jumalanpalvelus kirkossa kirkkoherra Heikki Savola liturgia ja Olavi Nykänen saarnasi. Päiväjuhla Valkeisen raviradan hallissa. Juhlassa oli n. 400 henkeä. Pääpuhuja oli Heikki Savola.
26.-29.6.1981 Porin retki. Mukana 19 jäsentä K. Tiitisen ja A. Hätisen johdolla. 26.6 yöpyminen Ikaalisissa, 27.6 avajaiskokouksessa, yöksi Raumalle ja tutustuminen kaupunkiin. 28.6 Poriin kirkkoon, Eläkeliiton pääjuhla Kirjurinluodossa, paluu Ikaalisiin, tutustuminen kauppalaan ja yöpyminen. Paluu Virtain ja Ähtärin kautta. Eläinpuistossa vain kahvilla, kun sateistakin oli. Tutustuttiin Huopanankoskeen, käytiin Lepikon torpassa ja Korkeakoskella. Paluu 29.6. matkaan oltiin tyytyväisiä.
21.7.1981 Heinäveden retki linja autolla ja laivalla Kuopiosta. Käynnit Valamon ja Lintulan luostareissa, Varistaipaleen kanavalla ja Kerman savipajalla. Osanottajilta perittiin 65 mk/hlö, osanottajia 58hlö. Oli onnistunut retki .
15.9.1981 Bomban retki, mukana 54 osanottajaa. Lähtö klo 7.40 Alapitkän ja Siilinjärven kautta. Bombassa klo 11-12 .Ruokailu Hurtti-ukossa 12.30. Kahvi Vaaraslahden kartanossa klo 16. Kotimatka Rautavaaran kautta. Paluu klo 19.15, osanottajilta perittiin 30 mk maksu. Retki oli onnistunut
25.5.1982 Osuuspankin kutsusta retki Onkihoviin 2 linja-autolla. Perillä johtaja Rahkonen lausui tervetulleeksi, esitellen myös paikan vaiheita. Pj. Tiitinen kiitti tilaisuudesta. OP tarjosi ruokailun. Yhdistyksen kuoro kajautti pari laulua, Liisa Turpeinen esitti Kalle Väänäsen ”savolaista sanarrieskoo”. Laulun jälkeen Saimi Lepola esitti lausuntaa. Saatiin kuulla myös Haukirannan kävijöitten kertomaa. Vielä seuranneen kahvin jälkeen pyörähdettiin musiikin tahdissa, jonka jälkeen palattiin kotiin samoja reittejä, Osanottajia oli runsaat 100 hlö.
18.-19.7.1982 Virkistysmatka Etelä –Savoon, osanottajia 41 hlö.
18.7. lähtö Lapinlahdelta klo 9.30. Suonenjoki, ajoimme keskustan kautta, emme pysähtyneet. Pieksämäki, kiertelimme keskustaa, pyrimme mäkitorniin mutta hissin puuttuessa emme lähteneet kapuamaan. Haukivuori: Ruokailimme ja yövyimme Haukirannan lomakeskuksessa. Tutustuimme kirkkoon ja illanvieton kävimme ravintola Ukko Hauki.
19.7. lähdimme Haukirannasta klo 8.00. Mikkeli, aluksi tutustuttiin torielämään, klo 10-12 oli ohjattu kiertoajelu Kivisakasti-Päämajamuseo -Naisvuori ym. Juva: ruokailu hotelli Tuuliviiri. Leppävirta: kahvitauko Unnukassa, josta ostettiin teräs- ja saviastioita. Kuopio: Puijon nähtävyyksiin tutustuttiin tornista kauniin ilman kera. Paluu Lapinlahdelle klo 18.00
9.8-11.8.1982 Virkistys matka Oulun suuntaan .
9.8 Lähtö Lapinlahti klo 9. Pyhäsalmi, Vaskikello kahvitauko –Haapajärvi: tutustuminen kirkkoon - Kalajoki, katsastettiin hiekkarannat. Ylivieska: ruokailu ja yöpyminen Hotelli Käenpesä, illanvietto ravintola Vieska.
10.8 Lähtö Ylivieskasta klo 8. Oulainen: tutustuminen kirkkoon – Liminka: tutustuminen kirkon ympäristöön, kirkko ei auki - Hailuoto: käynti Marjaniemen kalasatamassa ja leirintäalueella – Oulu, tutustuttiin kauppahalliin ja ympäristöön – Utajärvi: Hotelli Rokuan talo, jossa ruokailu ja yöpyminen, illalla tutustuttiin Rokuan kuntokeskukseen.
11.8 lähtö Rokualta klo 8.30. Manamansaloon tutustuttiin ajamalla sen kautta Oulujärven poikki lounaasta koiliseen. Paltamo, Paltaniemi, Kajaani kohteina. Paluu Lapinlahdelle klo 16.30.
5-7.6.1983 Turun reissu
5.6.1983 Aurinkoisena aamuna kokoonnuimme srk-talon luo Turun reissua varten. Mielet olivat iloiset, jo ilmankin suhteen, koska oli poutapäiviä pitkästä aikaa. Klo 7.10 saapui Pohjolan liikenteen turistibussi Unto Salmelan sompaillessa, jolloin päästiin matkaan. Huristimme Suonenjoelle, jossa kahvittelimme ”Tiinan tuvassa”. Orivesi oli seuraava etappi, jossa ruokailtiin SOK-hotellissa. Tampere oli seuraava kahvipaikka, jossa vierähti pari tuntia Näsinneulan seutuvilla. Ilma alkoi pilvistyä ja Turkua läestyttäessä satoi jo aika lailla. SOK otti meidät suojiinsa yön seuduksi, Seurahuone oli talon nimi ja siinä oli kaikki mukavuudet.
6.6. Aamupalan jälkeen lähdimme kiertoajelulle oppaan johdolla. Ensiksi Tuomiokirkkoon, Kirkon pituus ulko-ovelta alttarille oli 100 m ja korkeus lattiasta holvin kattoon 40 m. Sivuilla oli kuuluisuuksien kappeleita, eräässä oli Kaarina Maununtyttären maalliset jäämistöt arkussa. Turun linnaan mentiin tämän jälkeen, kiipeilimme portaita ylös ja alas. Oli pieniä ja isoja huoneita, vankityrmiä. Eräässä oli Jaakko Ilkka ollut vankina ja karannut pois. Käsityöläismuseo oli vuorossa, ja kahvit juotiin museon kahvilassa lähtiessä. Sitten ajettiin Salon kautta Lehmirantaan, jossa oli ruokailu ja iltasella illanvietto juhlasalissa. Koitimme laulaa kuorolauluja, vaikka kuorolaisia oli n.kolmasosa mukana. Parhaat yrittivät tanssia Aatu Karppisen pianomusiikin tahdittamana.
7.6.1983 Aamupalan jälkeen reissu jatkui Lahden kautta Riihimäelle, jossa käytiin lasimuseossa ja lasikaupassa, josta moni sai lasia kainaloonsa. Museon kahvilassa juotiin kahvit. Seuraava ja viimeinen ruokailu oli Sysmässä ja taas SOK-hotellissa. Kerran vielä seisatuimme huoltoasemalla Kuopion lähellä, jonka jälkeen oli ihmiset ja koneet huollettu. .Sadettakin tuli Lapinlahden rajalle saakka, sitten oli kuiva tie kotiin asti. Osanottajia oli 53. Kaikilla oli mukavaa.
16-19.6.1984 Ahvenanmaan retki, osanottajia 47
28-30.7.1984 Kaakkois-Suomen retki. Osanottajia 53
28.7. Lähtö klo 8. Tuusniemi: tutustuttiin Mekaanisten soitinten museoon, jossa joimme kahvit. Tolvajärvi: Oinassalmen talvisodan taistelupaikkaan tutustuminen. Ilomantsi: käytiin Runonlaulajan pirtillä, jossa meille paikkaa esitteli pirteä karjalaistyttö, joka myös lauloi ja soitti kannelta. Kahviossa nautittiin kahvit ja vielä pistäydyttiin ortodoksikirkossa. Kitee: yövyimme koutaravintolassa, jossa oli väri-tv joka huoneessa.
29.7. Kerimäki: Suomen suurimmassa puukirkossa kävimme ja ihmettelimme mahtavuutta. Imatra: Taidekeskukseen ja matkamuistomyymälään tutustuimme. Klo 14.30 aukaisivat padon luukut, jolloin vesi kuohui valtavalla voimalla entiseen uomaan.
Mikkeli: hotelli Kalevassa vietimme yön ja aamulla torikierros. Sitten kohti Visulahtea, jossa kävimme vahakabinetissa ja eri museoissa. Sorsakosken tuotteiden myymälässä Unnukassa kävimme kahvilla, josta emännät ostivat kasareita niin että kassit kilkattivat .-Kuopio: runsas tunti kierreltiin kaupunkia ja sitten kotia kohti. Saavuimme klo 16.30, kaikki olivat retkeen tyytyväisiä.
Elokuun matka Helsinkiin 16.8-18.8.1986
Kertojana puh.joht. Liisa Kesti
16.8.-86 kokoonnuimme taas srk-talon edustalle Helsingin retkeä varten. Pohjolan liikenteen linjakas kaarsi talon edustalle klo 8 kuljettajanaan vanha tuttu Erkki Heiskanen. 40 jäsentä oli kuljetuksen vahvuus, kun kaikki oli kerätty kärrille. Kuljimme reittiä Kuopio-Suonenjoki-Vaajakoski-Heinola-Lahti -Helsinki. Ensimmäinen pysähdys oli Tiinan tuvalla ja toinen Kartanohotellilla. Jouduimme perille niin ajoissa, että ennätimme käydä vielä Hietaniemen hautausmaalla ennen Hotelli Olympiaan menoa, joka oli majapaikkamme 2yötä. Ruokailun jälkeen käväisimme Linnanmäen nähtävyyksiä katsomassa. Ilma oli koko päivän paras mahdollinen.
17.8.-86 Ukonilma yöllä ja kova vesisade aamulla oli meidän vastaaotettava. Seurasaareen lähdettiin aamupalan jälkeen. Monelta puuttui sadetakki, mutta sateen sekaan vaan työnnyttiin. Tehtiin kiertoajelu, alkuun ”isokenkäisten” Munkkiniemessä ja sitten Sillankorvasta Seurasaareen kipin kapin sateessa ja tuulessa. Monenlaista vanhaa asuntoa löytyi, vaan Iisalmesta siirretty Juhani Ahon aikainen pappila oli upein. Ruokailun jälkeen käytiin Lentoasemalla jossa nähtiin koneiden laskuja ja nousuja.
18.8.-86 Klo 9 lähdettiin kotia kohti Porvoo- Kouvola -Mikkeli Kuopio. Mikkelissä nähtiin pankkiryöstäjä-kaapparin jälkiä rakennuksen seinässä. Poikettiin Unnukan kaupassa Leppävirralla, josta moni sai kattilan kainaloon. Retki alkoi olla lopuillaan. Kiittelimme kuljettajaa hienosta ajosta ja Kaukoa (Tiitinen) huumorista, jolla hän piti mielemme virkeinä.
Lapin matka 15.-18.8.1987
Kertojana puh.joht. Liisa Kesti
15.8. klo 8 läksimme srk-talon edustalta Lappia kohti. Nerkoolta tuli viimeiset lähtijät, jolloin meitä oli 52. Autonkuljettaja Hannu Lappalainen 53:s. Ilma oli mitä sopivin autossa istumiseen. Yöllä oli hallaa, miten lie käynyt perunan ja kauran. Kuljimme jo tutuksi tullutta reittiä Iisalmi – Pyhäntä – Piippola – Pulkkila – Oulu – Kemi. Uljuan altaan luona keitettiin kahvit kaasuliekillä. Auton kätköistä löytyi 10 litran kuparipannu, jolla tuli jokaisen
mielestä parhaan makuinen kahvi. Rovaniemen ja Joulupukin pajan kautta saavuimme Sodankylään, jossa Kantakievari nimisessä hotellissa yövyimme.
16.8 klo 9 Sodankylästä Saariselkä- Ivalo-Inari- kautta Karigasniemelle, josta ajoimme Norjan puolelle,jossa oli kitukasvuista Lapin koivukäkkärää ja kaikin puolin kuolleen tuntuista luontoa. Ei ollut edes poroja. Enontekiön Hetta-hotellissa vietimme toisen yön.
17.8 Hetta-hotellista läksimme Pallastunturin- Muonion – Kittilän – Kolarin – Pellon kautta Ylitornioon, josta n. 5 km itään löytyy Eläkeliiton Karemajat. Hotelli ja majat oli rakennettu 1983 ja Eläkeliitto osti ne 1986. Hotelli oli yksikerroksinen ja majoja voisi sanoa A –majoiksi, koska ne olivat A kirjaimen muotoisia. Kaikki rakennukset olivat hienossa kunnossa, jossa viihdyimme hyvin.
18.8. Karemajojen emännältä saatujen hellien jäähyväisten jälkeen (Kauko sai halauksen) läksimme laskettelemaan alaspäin. Kemistä suuntasimme kulkumme Haaparantaan, josta saimme ruotsin rasvoja ja sokeria ja monenmoisia muita ”makeita” auton perälle ison kasan. Oulussa kahvittelimme Hallin kahviloissa. Ostettavaakin löytyi, kalaakin monenlaista silakasta loheen. Ahokylässä juotiin päättäjäiskahvit ja kotona oltiin 6 maissa illalla. Retki onnistui kaikin puolin hyvin, mutta se vain harmitti, kun pakkanen oli sillä välin värjännyt perunan varret. Matkanjohtajalle, autonkuljettajalle ja emännille annamme täyden 10 toiminnasta!
Yhdistyksen kesäretki 10.6 -12.6.1988
Kirj. Tuure Kauppinen
10.6 Lähtö srk-talolta klo 8.00, 47+kuski oli matkaajien määrä. Suuntana etelä ja tämän päivän tavoite Asikkala. Ajoimme Kuopion ja Suonenjoen kautta Jyväskylän Viherlandiaan, jossa kahvittelimme ja ihailimme kukkien kauneutta. Luonto oli kauneimmillaan, sireenit ja pihlajat notkuivat kukkien paljoudesta, jotka houkutteli matkan jatkuttua keittämään kahvit tien poskessa. Matka jatkui, kävimme tutustumassa 1879-1880 rakennettuun Jyväskylän kirkkoon, josta Lallukan kautta Käressalmen lossille. Lossissa oli kerralla 14 henkilöautoa ja 2 linjakasta ylimenokyydissä. Tämän jälkeen saavuimme matkan päähän Asikkalaan, jossa majoituimme Tallukka-hotelliin.
11.6 käytiin Asikkalan kirkossa jumalanpalveluksessa. Täällä oli sellainen tapa, että kirkon henkilöt tervehtivät kädestä pitäen kirkkovieraat saapuessa, samoin lähtiessä. Hartolassa kävimme myös tutustumassa kirkkoon. Sitten vaan Joutsan ja Kangasniemen kautta Pieksämäkeen hotelli Savonsolmun suojiin, joka oli kerrassaan 5 tähden hotelli.
12.6 Opastettu 2 t kiertoajelu alkoi Pieksämäen ortodoksien rukoushuoneelta klo 9.00. Tämän jälkeen otimme suunnan Varkauden kaupunkiin. Täällä oli myös opastettu 2 t kiertoajelu. Kirkko oli kiinnostava paikka, varsinkin alttaritaulu, joka oli peräseinän kokoinen ja maalattu betonipohjalle. Toista vuotta kuului maalarilta apulaisineen siihen aikaa menneen. Leppävirran Unnukalle kävi tiemme Varkaudesta. Kahvittelimme ja ostimme kattilatäydennyksiä. Siilinjärven puotiloissa muutamat kävivät, ja toivat ruusut Kaukolle ja emännille meidän hyvästä huoltopalvelusta. Autokuskikin sai ruskean kirjekuoren. Hyvissä ajoin olimme kotikylällä ja olimme kaikki hyvillä mielin matkan onnistumisesta. Ilmakin oli suosiollinen koko ajan.
Ps Tähän Pieksämäen kiertoajeluun kuului käynti Partaharjun leirikeskuksen luona olevassa ulko-metsäkirkossa, jossa oli istuimet pyöreistä hirsistä ja alttarikivessä oli luonnon muovaama risti.
30.6.1988 Kesäretki Pielisen itäpuolelle. Läksimme klo 7.30 srk-talolta. Oli vähän viileämpää kuin ollut juhannuksesta saakka (+30). Retken osallistujia oli 45. Ajoimme yhtämittaa Enon kirkolle, jossa Enon vene-ravintolassa joimme kahvit. Tämän jälkeen läksimme tutustumaan Eeva Ryynäsen ateljeeseen. Sieltähän se oikein mutkaisen tien päästä löytyikin. Pihamaalla oli meitä vastaanottamassa honkajättiläiset. Tuumattiin, että paljon on taitajalla vielä puuta käsitellä. Ateljeessa oli kymmeniä valmiita toitä, tehty etupäässa Lapin punahongasta. Kyllä ihmettelyä riitti. Puu oli saatu elämään ilmeikkääksi esim. seitsemän veljeksen veistoksissa. Riittää siinä kauniin järven rannalla olevassa ateljeessa olevien töiden muistelemista pitkäksi aikaa. Matkanjohtajana Kauko oli jo kauan sitten, joskus talvella tehnyt hyvät kaupat ruokailun järjestämisessä Lieksan Kaatrahovi-ravintolaan. Siellä oli ns. seisova pöytä, josta kannoimme murua, kunnes kaikki oli ravittu. Lieksan uusi kirkko oli seuraava kohde. Kirkko on ulkoa katsoen matalaa mallia. Sisältä hyvin avara ja korkeakin. Penkkirivit ovat pyörtävät ja taaksepäin nousevat. Valkeaa väriä oli käytetty seinissä ja penkeissä. Seurakuntasali oli penkkien takana, joka saadaan samaksi huoneeksi kirkon kanssa. Päätimme käväistä vielä Bomba- talolla, jossa oli nähtävää siellä jo käyneilläkin. Kalevalan rauta-aikaa esittävän teatterin esitys tilat olivat mahtavat vuorineen, veneineen ja rantoineen. Kotimatka oli kuumempi, hiki ja limonaadi virtasi. Riitti juotava perille asti, kotona oltiin 17.40.
Yhdistyksen retki Ruotsiin 4-7.8.1988
4.8 Lähtö srk-talolta klo 2, lähtijöitä 46+kuski. Aikainen oli herätys, tai oliko sitä lainkaan? Eihän sitä uskaltanut antaa unelle valtaa, se olisi pitänyt omanaan. Ajelimme reittiä Maaninka – Viitasaari – Lapua – Vaasa, jossa nousimme Vaasan laivaan klo 9. Merimatka alkoi, saimme aamukahvinkin pitkän aamurupeaman jälkeen. Uumajaan saavuimme klo7. Siirryimme taas pyörien päälle. Saimme ihmetellä ns. korkeata rannikkoa, jossa oli Pohjois Suomen tuntua, kun oli tuntureita ja kivisiä maita. Söderholman kaupunkiin saavuttiin viimeinkin. Oli tullut ajettua 800 km bussilla ja laivakyyti päälle. Scandic hotellissa yövyttiin.
5.8 Klo 9.30 lähdettiin jatkamaan matkaa. Uppsalassa käytiin katsomassa sen kuuluisaa 700 vuotta vanhaa kirkkoa, joka oli harvinaisen karkeata mallia. Pellot olivat isoja eikä oltu vielä paljoakaan puitu. Ohrat oli lyhyttä poudan kuivaamaa, niinkuin meilläkin. Klo 16 saavuimme Tukholmaan Malmen-hotelliin .
6.8. Suuren kaupungin humu häiritsi meidän yönviettoa, perjantai-ilta ja nuoret iloisia. Aamulla läksimme tutustumaan kuninkaanlinnaan. Kyllä oli ihmettelemistä sen suuruudessa ja komeudessa. Taitavia tekijöitä on ollut vanhallakin ajalla, vaikka ei ole ollut koneita apuna siihen aikaan. Päiväkahvit kävimme juomassa suomalaisessa kahvilassa jossa kelpasi Suomen raha. Sittenpä seurasi kaupunkiajo. Meillä oli niin taitava autokuski (Aulis Hosionaho), hän pyöritteli meitä kuin omalla kylällään. Hän muisti selvittää huomattavia asuntoja, ja niitten asujia vaikka kuinka paljon. Ihan oli ihmemies kielitaitoineen. Laivamme Viking Olympia oli meitä satamassa odottamassa, johon nousimme ja pääsimme hytteihimme. Heti sitten ruokailuun ja sitten kaupantekoon. Sitten nukkumaan
7.8. Ruokailtuamme aamulla saavuimme Katajanokalle 9.00, autoon vaan ja tien päälle. Laukaanhovissa kävimme kahvilla ja kotia päästiin klo16.30. Tiitinen oli tehnyt suuren työn matkan onnistumiseksi.
Toimijat 1980 luvulla
Puheenjohtajat
1981-85 Kauko Tiitinen
1986-87 Anni Anttila
1988-2002 Liisa Kesti
Sihteerit
1978-82 Eino Vuorinen
1983-91 Tuure Kauppinen
Rahastonhoitajat
1975-90 Veikko Korhonen
Matkavastaavat
1972-1985 Puheenjohtajat
1986-90 Kauko Tiitinen
Keittiövastaavat
1981-1987 Aune Lappalainen ja Anni Anttila, Saara Tynnyrinen
1988-1993 Aune Lappalainen ja KaisaKämäräinen , SaaraTynnyrinen, Irene Hämäläinen .
Johtokunnat
1980
Pj. Lauri Kaasinen
Siht. Eino Vuorinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Anna Vuorinen
Hilja Taskinen
Antero Väisänen
Anna Rojo
Eino Putkonen
Aune Komulainen
Siiri Pitkänen
Anni Anttila
Elmi Heikkinen
Arvi Hätinen
Sixstus Lyytinen
Tilintark. Teuvo Nissinen ja Toini Kaikkonen
1981
1.-21.1. pj. Lauri Kaasinen
3.3. alk. pj. Kauko Tiitinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Anna Vuorinen
Siht. Eino Vuorinen
Anni Anttila
Elmi Heikkinen
Arvi Hätinen
Sikstus Lyytinen
Eino Putkonen
Eino Vuorinen
Aune Komulainen
Siiri Pitkänen
Hilja Taskinen
Antero Väisänen
Tilintark. Aatu Karppinen ja Toini Kaikkonen
1982
pj. Kauko Tiitinen
Siht. Eino Vuorinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Anna Vuorinen
Aune Komulainen
Siiri Pitkänen
Anna Rojo
Hilja Taskinen
Antero Väisänen
Anni Anttila
Eino Putkonen
Elmi Heikkinen
Sixstus Lyytinen
Arvi Hätinen
Tilintark. Aatu Karppinen ja Toini Kaikkonen
1983
pj. Kauko Tiitinen
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Anna Vuorinen
Viljo Nyyssönen
Anni Anttila
Elmi Heikkinen
Arvi Hätinen
Eino Putkonen
Aune Lappalainen
Anna Rojo
Siiri Pitkänen
Antero Väisänen
Annikki Purjesalo
Tilintark. Maija Savonmäki ja Aarne Lappalainen
1984
Pj. Kauko Tiitinen
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Annikki Purjesalo
Anni Anttila
Eino Putkonen
Aune Lappalainen
Aune Komulainen
Siiri Pitkänen
Anna Rojo
Hilja Taskinen
Antero Väisänen
Viljo Nyyssönen
Elmi Heikkinen
Tilintark. Maija Savonmäki ja Aarne Lappalainen
1985
Pj. Kauko Tiitinen
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Anni Anttila
Elmi Heikkinen
Tuure Kauppinen
Aune Lappalainen
Viljo Nyyssönen
Annikki Purjesalo
Antero Väisänen
Kaisa Kämäräinen
Tuure Kauppinen
Anna Rojo
Hilja Taskinen
Tilintark. Maija Savonmäki ja Aarne Lappalainen
1986
pj. Anni Anttila
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Korhone
Varapj. Annikki Purjesalo
Lyydia Rautiainen
Kaisa Kämäräinen
Viljo Nyyssönen
Aune Lappalainen
Anna Rojo
Hilja Taskinen
Kauko Tiitinen
Tilintark. Viljo Ollikainen ja Aarne Lappalainen
1987
pj. Anni Anttila
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj Annikki Purjesalo
Lydia Rautiainen
Anna Rojo
Kauko Tiitinen
Annikki Purjesalo
Hilja Taskinen
Kaisa Kämäräinen
Viljo Nyyssönen
Elmi Heikkinen
Tilintark. Viljo Ollikainen ja Aarne Lappalainen
1988
pj. Liisa Kesti
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Korhonen
Varapj. Annikki Purjesalo
Kauko Tiitinen
Hilja Taskinen
Kaisa Kämäräinen
Irja Paldanius
Anni Anttila
Elmi Heikkinen
Viljo Nyyssönen
Aune Lappalainen
Tilintark. Kalle Ruotsalainen ja Viljo Ollikainen
1989
pj. Liisa Kesti
Siht. Tuure Kauppinen
Rah. Veikko Kohonen
Varapj. Annikki Purjesalo
Viljo Nyyssönen
Anni Anttila
Aune Lappalainen
Toini Partanen
Kauko Tiitinen
Irja Paldanius
Kaisa Kämäräinen
Aune Lappalainen
Tilintark. Kalle Ruotsalainen ja Viljo Ollikainen
