Hyvinvointialue ja kunnat tarvitsevat järjestöjä

Etelä-Pohjanmaan järjestöneuvoston mielipidekirjoitus 29.3.2025 Ilkka-Pohjalaisessa

Hyvinvointialue ja kunnat tarvitsevat järjestöjä

Etelä-Pohjanmaalla toimii lähes 4 000 yhdistystä (PRH 2.1.2025). Pelkästään sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on yli 300. Ihmisiä kokoavat, aktivoivat ja liikuttavat myös sadat erilaiset harrastuksiin, kylätoimintaan ja erilaisiin ikävaiheisiin liittyvät yhdistykset. Pääosassa toteuttajina ovat vapaaehtoiset. Samalla pitkäjänteinen ja organisoitu järjestötyö vaatii usein palkattuja työntekijöitä.

Yhdistyksissä ja järjestöissä tehtävä valtava määrä erilaista matalan kynnyksen työtä jää helposti unohduksiin. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta lisää tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Se tarjoaa ihmisille merkityksellisen yhteisön, johon kiinnittyä sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Monet järjestöt toimivat hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseksi ja täydentävät yhteiskunnan palveluja.

Järjestötoiminta tukee myös yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Järjestöjen rooli korostuu kriisitilanteessa esimerkiksi viestinnän, psykososiaalisen tuen sekä ruoka- ja lääketoimitusten järjestämisessä.

Etelä-Pohjanmaan järjestöneuvosto haluaa muistuttaa kuntien ja hyvinvointialueen päättäjiä kolmesta tärkeästä asiasta, joilla voidaan hyödyntää yhdistyksissä olevaa osaamista ja tukea niiden toimintaedellytyksiä.

1. Järjestötoimijoissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Toimijoiden ammatillista osaamista sekä kokemustietoa kannattaa hyödyntää asioiden valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Järjestöneuvosto sekä hyvinvointialueen ja kuntien lakisääteiset vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhus- sekä vammaisneuvosto) on tärkeää ottaa nykyistä paremmin hyötykäyttöön. Niille tulee antaa aito ja oikea-aikainen vaikuttamisen mahdollisuus.

2. Kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä järjestöjen kanssa tulee tiivistää. Kunnissa olevien järjestöyhdyshenkilöiden roolia ja resursseja pitää vahvistaa. Hyvinvointialueen hankkeena hyvään alkuun päässyt yhteistyö järjestöjen kanssa tulee vakiinnuttaa pysyväksi. Yhteistyö tarvitsee systemaattisuutta sekä rakenteet, johon kiinnittyä.

3. Järjestöavustukset ovat kannattava investointi. Varsin pienillä avustusmäärärahoilla pyöritetään maakunnassamme valtava määrä toimintaa alueen asukkaiden hyväksi. Toisaalta pienenkin avustuksen tai esimerkiksi tilankäyttöoikeuksien loppuminen voi viedä yhdistyksen toimintaedellytykset.

Järjestöjen tukeminen on myös taloudellisessa mielessä järkevää. Ruralia-instituutti on laskenut, että vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuottaa kuuden euron hyödyn yhteiskunnalle. Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain (Helsingin yliopisto, Jukka Hoffrén 2023). Muistetaan siis järjestöt hyvinvointialueen ja kuntien päätöksenteossa!

Heidi Karjanlahti

puheenjohtaja

Hanna Lahti

varapuheenjohtaja

Etelä-Pohjanmaan järjestöneuvosto