Puurojuhla 26.11.2021 STEP-opistolla

Eläkeliiton Lapuan yhdistyksen perinteinen joulujuhla - puurojuhla vietettiin vuoden tauon jälkeen pe 26.11.2021 STEP-opistolla (Seurakuntaopisto).

 

Tilaisuuteen olivat kutsuttuja kaikki yhdistyksemme 1049 jäsentä. Osallistujain määrä on korona tilanteessa johtuen pudonnut edellisistä vuosista puoleen, kuitenkin 137 jäsentämme oli ottanut kutsun vastaan.

 

Tilaisuus aloitettiin puurolla, jonka jälkeen yhdistyksemme puheenjohtaja Kirsti Kallio toivotti kutsuväen tervetulleeksi yhteiseen juhlaamme. Kirsti valoi puheessaan uskoa, tästä vaikeasta ajasta selvitymiseen, ja kertoi yhdistyksen lukuisista harrastepiireistä, joihin kaikki jäsenemme ovat tervetulleita.

 

Yhdistyksen kuoro lauloi koskettavat Vexi Salmen ja Sakari Topeliuksen joululaulut, ”Sydämeeni joulun teen ja Varpunen jouluaamuna” Mauri Laurilan säestyksellä.

 

Juhlapuheen piti Lapuan Vanhusneuvoston puheenjohtaja Paavo Latva-Rasku.

Paavo aloitti puheensa kertomalla olevansa ”Onnellinen Mies” kolmesta syystä:

- iloinen siitä, kun häntä oli pyydetty juhlapuheen pitäjäksi. Iloinen hän oli myös yhdessä olemisesta ja tekemisestä, vain tätä kautta voimme löytää jo olemassa olevat       mahdollisuudet. Tekemällä aidosti työtä, pystymme pitämään huolta siitä, että ihmiset eivät syrjäydy. On tärkeää, että kaikki pidetään mukana, eikä ketään jätetä yksin.   Yhteiskuntamme tarvitsee jokaista kansalaista. Jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä.

- iloinen Paavo oli myös kun Matti Salomäki valittiin Lapuan hiippakunnan uudeksi piispaksi, vaikeiden vuosien jälkeen. Paavo kertoi hypänneensä korkealle uutisen     kuultuaan. Tähän meidän oli helppo yhtyä.

- kolmas ilonaihe oli kahdeksannen lapsenlapsen ristiäiset, tulevana viikonloppuna, tämä kertoo elämän jatkuvuudesta.

 

Paavo paheksui, myös nykyään ajassa esiintyvää ns. Woke-kulttuuria, jonka tavoitteena on eristää eristäjien mielestä vääriä mielipiteitä esittävä ihminen sosiaalisesta piireistä, asettaa hänet boikottiin ja loata maine. Henkilö nostetaan tilivelvolliseksi ongelmallisista puheista. Vääriä mielipiteitä voidaan etsiä jopa kymmeniä vuosia vanhoista blogeista, päivityksistä ja lehtiartikkeleista, jotka on julkaistu aivan eri aikakaudella. Ajatuksena on saada henkilö tuomittavaksi tai vähintäänkin vaientaa hänet.

Hyvä esimerkki Woke-kultturista on Marja Sannikan viihdeohjelma jossa Esko Valtaoja ja Renaz Ebrahimi keskustelivat asiasta. Ohjelmassa Valtaoja kertoi mm. osallistuneensa nenäpäivä keräykseen tv-ohjemassa ja ottaneensa vastaan rahalahjoituksia. Renaz Ebrahimin mukaan Esko Valtaoja oli muka aikaisemman toimintansa vuoksi aivan väärä henkilö osallistumaan tällaiseen toimintaan. Valtaoja kilttinä miehenä vastasi, että hänen tarkoituksenaan oli vain tehdä hyvää. Ohjelma oli tyypillinen esimerkki Woke-kultuurin vaientamis pyrkimyksistä.

 

Vanhusneuvoston puheenjohtajana Paavo kertoi suunnitteilla olevasta tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta. Pääpaino tulee olemaan digiosaamiseen ja liikuntaan panostaminen, muita toimintojakaan unohtamatta.

 

Paavo muistutti vielä soten tulemisesta ja miten tärkeä on käydä äänestämässä tulevissa aluevaaleissa lapualaista ehdokasta, sillä vaikutetaan suuresti meidän kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden säilymiseen.

 

Tilaisuudessa muistettiin ansiomerkein pitkään yhdistystä ansiokkaasti palvelleita henkilöitä. Eläkeliiton hopeisen ansiomerkin saivat: emännät Helena Aho ja Pirjo Sippola, keilailun vastuuhenkilö Matti Rintala ja kuusi vuotta hallituksessa olleet Marja-Leena Laurila ja Aila Eloranta. Vuoden säestäjää Mauri Laurilaa muisteltiin joulukukalla. Kukkasin muistletiin, myös Kaija Niemelää Eläkeliitton valtakunnalisten kisojen keilailun kultamitallista ja Juhani Sinnenmäkeä Eläkeliiton valtakunnalisten kisojen ammunnan kahdesta pronssimitallista.

 

Yhteislaulujen jälkeen yhdistyksemme hengellisentyön vastaava pastori Marketta Veikkola piti jouluhartauden. Jouluhartaus alkoi jouluevankeliumin lukemisella, jonka jälkeen seurasi varsinainen puhe. Marketta sanoi jouluevankeliumin sanoman olevan valtava viesti juuri meille. Jumala ei vaadi eikä edellytä meiltä mitään muuta, kuin ottamaan Jeesuksen vastaan Joulun Herrana sydämiimme. Hän voittaa pahuuden vallan ja voiman ja lahjoittaa anteeksiannon ja ilon kaikille häneen uskoville. Joulu on ikivanha ja kuitenkin aina uusi. Joulun aika on myös levon aikaa, sillä Joulun sanoma tuo keskuuteemme suuren ilon. Pimeys väistyy ja Jumalan valtakunnan valo täyttää maailman hyvyyden voimalla. Puheessaan hän, myös toivoi tämän vuoden joulun odotuksen, tuovan meille iloa ja luottamusta siihen, että tästä korona ajasta selvitään eteenpäin. Elämä ei saa pysähtyä, vaan on katsottava luottavaisin mielin kohti tulevaa. Jouluhartaus päätyi yhdessä luettuun Isä meidän rukoukseen, Herran siunaukseen ja virteen Maa on niin kaunis.

Puurojuhla päätettiin torttukahvilla.

Puurojuhlan juonsi tyylillä yhdistyksemme sihteeri Ritva Turja

 

Teksti Jorma Lamminen

Kuva Ritva Turja

 

Pastori Marketta Veikkolan Puurojuhlan jouluhartaus kokonaisuudessaan. 

Jouluevankeliumi Luuk. 2:1-20

Puhe:

Hyvä juhlaväki. Tulevana sunnuntaina on ensimmäinen adventtisunnuntai, jonka jälkeen alamme odottaa tulevaa joulun aikaa. Ehkä tämän vuoden joulun odotus, tuo meille iloa, ja luottamusta siihen, että tästä korona ajasta selvitään eteenpäin.

Elämä ei pysähdy, vaan elämää on elettävä eteenpäin ja katsottava luottavaisin mielin kohti tulevaa. Ei murhemielin vaan iloiten Jumalan lupausten täyttymisestä, mistä Jesajan kirjan ennustukset kertoivat, jo ennen kuin Jeesus syntyi tänne maailmaan. Jesaja oli jo ennustanut noin 700 vuotta aikaisemmin, kuin Jeesus oli syntynyt: että pelastuksen kansalle tuo Neitsyestä syntynyt Messias. ”Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.” (Jes. 9-1)

Joulu on ihmeellinen, koska koko maailma odottaa joulua ja valmistautuu monia viikkoja aikaisemmin juhla aikaa varten, että kaikki olisi valmiina kun joulu saapuu. Joulua aika on myös levon aikaa, sillä Joulun sanoma tuo keskuuteemme suuren ilon. Se on Jumalan armoa ja rakkautta meitä kohtaan. Pimeys väistyy ja Jumalan valtakunnan valo täyttää maailman hyvyyden voimalla. Joulu on valon juhla, sen saa aikaan itse Jumala, kaiken hyvyyden lähde.

Joulu valmistelut ovat jo monessa kodissa alkaneet: sytyttämällä erilaisia joulu valoja luomaan valoa vuoden pimeimpään aikaan. Valo antaa toivoa ja luo juhlan tuntua, mutta joulun aika ei ole ainoastaan tunnelman luomista, vaan siihen kuuluu Jumalan sana ja tieto kaikesta siitä, mitä olemme Jumalalta lahjaksi saaneet. Joulu evankeliumin tekstissä tiivistyy paljon olennaista siitä, millainen Jeesus on?

Hän on Jumalan Poika, joka on syntynyt neitsyt Mariasta Pyhän Hengen vaikutuksesta. Evankeliumiteksti myös paljastaa: että Jumala on tullut meidän keskellemme Jeesuksessa.

Jouluevankeliumissa on ihmeellisellä tavalla kuvattu ihmisen arkea, että juhlaa ja myös samalla kertaa maata ja taivasta. Siinä arki ja Pyhä kohtaavat yhtä aikaa. Salatulla tavalla se ruokkii ihmismieltä ja etsii tilaa arjen keskellä, unelmoiden paremmasta huomisesta.

Sillä Jeesus asettui aina köyhien, halveksittujen, leskien, kärsivien ja syntisten ihmisten puolustajaksi. Hän teki tekoja, jotka osittivat rakkautta ja huolenpitoa meitä ihmisiä kohtaan.

Evankeliumissa on myös keisarin verollepano määräys ja paimenten kokemus, sekä yötaivaalle ilmestynyt tähti ja enkelikuoro, joka yö taivaalla lauloi: Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita hän rakastaa.

Jouluumme kuuluu erilaiset joululaulut ja musiikki, jotka sanoin ja sävelin kertovat meille joulun sanomaa. Se tuo mukanaan juhlamielen. Joulu on rauhan aikaa. Jouluna saamme hiljentyä joulurauhan ympäröivään maailmaan, jossa ihmisillä on hyvä tahto toisiaan kohtaan.

Adventin aikana me odotamme joulua, ja siinä samalla me liitymme ikivanhaan odottajien ketjuun. Tänä tulevanakin jouluna ihmeellisellä tavalla Jeesus lapsi syntyy uudelleen meidän ihmisten sydämeen. Se tulee luoksemme jouluevankeliumin sanassa ja myös Lutherin Enkeli taivaan virren sanoissa.

Myös monet jouluun liittyvät perinteet tuovat jouluun sukupolvien aikojen perintöä, kun muistelemme heitä, ja käymme sytyttämässä kynttilöitä rakkaittemme haudoille. Kaikki, mitä jouluna tapahtuu ja kaikki mitä hyvillä mielin tehdään, antaa joululle oman merkityksensä.

Mitä joulu parhaimmillaan on? Minulle tulee mieleen levollisuus, kiireettömyys, rakkaiden läheisyys, viipyminen kynttilänvalossa, joulukuusen tuomassa tunnelmassa ja kinkun tuoksussa. Tärkeänä koen myös Turusta tulevan joulurauhan julistuksen, jouluyön rukouksen. Mutta mikään ei voita sitä, kun ihmisellä on rauha itsensä ja Jumalan kanssa.

Lapsuudesta saakka tuttujen joulurunojen ja laulujen myötä tulevat monet muistot mieleen. Joulu on ikivanha ja kuitenkin aina uusi. Joulun viettoon valmistaudutaan huolella, sillä se sisältää paljon perinteitä ja myös odotuksia. Joulu on hyväntahdon juhla, huomaamisen ja huomioimisen aikaa. Ehkä sinäkin haluat tänä jouluna hiljentyä ja kuunnella joulun sanomaa rauhallisin mielin.

Hyvät ystävät. Neitsyt Maria oli ensimmäinen, joka otti Vapahtajan vastaan. Maria otti hänet vastaan koko elämällään ja koko ruumiillaan. Maria nuori tyttö, luoti Jumalan antamaan lupaukseen. Hänen koko elämänsä oli antamansa lupauksen varassa.

Myös Luukas kirjoittaessaan evankeliumia oli itse vakuuttunut siitä, mitä evankeliumiinsa kirjoittaa. Hänkin rakensi oman elämänsä Jumalan lupauksen varaan. Joulun evankeliumi ei ole satu, jolla on joulussa oma paikkansa jouluperinteessä, sillä joulunevankeliumi on totta.

Kaikki tapahtui juuri niin, kuin Jumala oli suunnitellut ja päättänyt. Maailman ja ihmiskunnan historia kulki kulkuaan. Sukupolvet vaihtuivat, hallitsijoita tuli ja meni, mutta Jumalan suunnitelmat toteutuivat silloin, kun Hän hyväksi näki. Tähän historiaan Jumala puuttui väkevällä , odottamattomalla tavalla, tehden suuria asioita koko ihmiskunnan hyväksi.

Kun Jumala väkevästi tarttuu ihmiskunnan tapahtumiin: Hän itse tulee ihmiseksi, syntyen pieneksi lapseksi. Että jokainen voisi ottaa hänet vastaan. Jumalan teot todistavat: Kuinka suuri onkaan Jumalalle ihmiskunnan arvo, kun hän itse valitsee ihmisyyden suurimman tapahtuman keskipisteeksi.

Tulemalla ihmiseksi, sillä Jumala tahtoo pelastaa koko luomakunnan synnin alta. Sen tähden myös taivaan enkelit lauloivat: Jumalalle kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Sen tähden joulu koskettaa meitä jokaista aivan erityisellä tavalla. Jokaisen ihmisen ihmisarvoa, oikeaa lähimmäisyyttä, joka näkee jokaisessa ihmisessä Jumalan luoman ja Kristuksen lunastaman ihmisen. Jumalalle korvaamattoman, tärkeän ja ainutlaatuisen ihmisen, sillä jokainen ihminen on Jumalalle rakas. Ja hyvin arvokas sellaisena kuin on.

Joulun sanoma ei liiku ainoastaan yleisellä tasolla, vaan se tulee meitä kohti. Sanoma: Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra. Te löydätte lapsen joka makaa kapaloituna seimessä. Kun paimenet selvisivät ensihämmästyksestä jouluyönä, he sanoivat, nyt Betlehemiin.

Eivät he jääneet ihmettelemään enkeli ilmestystä vaan nyt oli toimittava. Asioista piti ottaa selvä, koska enkelit olivat luvanneet, että he löytäisivät lapsen. Joulun evankeliumi kutsuu meitäkin seuraamaan kutsua, ottamaan asioista selvää, että me myös voisimme saada elämäämme sellaisen kiitollisuuden ja ilon, jonka paimenet saivat kohdatessaan Jeesuksen.

Paimenet eivät olleet työnsä ääressä millään tavalla valmiita vastaanottamaan joulun sanomaa. He olivat raskaan työn uuvuttamia. Oli yö, he olivat väsyneitä, päivä oli ollut arjen työn rasittama tavallinen arkipäivä. Siinä Jumalan todellisuus tuli meidän maailmaamme.

Yht äkkiä enkeli oli heidän edessään ilmoittamassa evankeliumin ilosanomaa. He vain pysähtyivät ja ottivat sanomaa vastaan. Jumala ei edellyttänyt paimenilta mitään ennakkovalmistautumista tähän pelastushistorialliseen tapahtumaan. Jumala lähetti oman Poikansa, kun aika oli täyttynyt.

Sama armo on tänä jouluna meilläkin. Jumala ei vaadi eikä edellytä meitä, mitään muuta, kuin ottamaan hänet vastaan Joulun Herrana sydämiimme. Joulumieli tulee meillekin, kun aika on täyttynyt. Ja joulun kellot kutsuvat: Hiljaa hiljaa joulun kellot kajahtaa jne.

Enkelit sanoivat syntyneestä lapsesta kolme tärkeää asiaa:. Hän on Vapahtaja, Kristus ja Herra. Nämä sanat kertovat Joulun lapsen tulevaisuudesta. Vapahtaja muuttaa koko ihmiskunnan tilanteen.

Hän voittaa pahuuden vallan ja voiman ja lahjoittaa anteeksiannon ja ilon kaikille häneen uskoville. Tämän Hän tekee siksi, että hän on Kristus, Messias. Hän on se, joka täyttää Jumalan tahdon ja solmii uuden liiton Jumalan ja ihmiskunnan välille. Tämän uuden liiton solmijana hän on Herra, joka sanallaan ja sakramenteillaan luo kirkon, ja yhdistää kristityt itseensä ja toinen toisiinsa Pyhän Hengen kautta.

Hän myös sanansa mukaan johtaa häneen uskovat ihmiset perille Jumalan kirkkauteen Taivaan kotiin.

Jouluevankeliumin sanoma on valtava viesti juuri meille. Se kertoo siitä, kuinka paljon Jumala meistä välittää ja kuinka suuria asioita Hän on koko ihmiskunnan hyväksi tehnyt.

Hän on avannut meille tien Jumalan luo. Rukouksen ja uskon tien ja kerran jokaisen ihmisen kohdalla hän kutsuu ja avaa tien luokseen taivaan kotiin. Se on pelastuksen tie meille jokaiselle. Sen tähden joulu tuo meille ilon, rauhan ja rakkauden hengen. Toivotan teille jokaiselle Jumalan siunaamaan Joulun aikaa.

Rukous: Isä meidän

Siunaus: Herran siunaus

Virsi 30