Nurmijärvi
Yhteystiedot
Puheenjohtaja Antti Simanainen
Puhelin 040 836 9575
Sähköposti antti.simanainen@gmail.com
elnurmijarvi@gmail.com
Tilinumero: FI82 5300 1720 1776 86
Rek.nro 121.048
Kevät on luokkaretkien aikaa, ja Helsinki niiden perinteinen kohde. Viime perjantaina kevätretkelle Helsinkiin suuntasi myös Ventoniemen 50 hengen bussi täynnä entisiä koululaisia. Retkeläisinä eläkeläiset ovat varmasti ihan yhtä innokasta ja hälisevää joukkoa kuin lapsetkin, ja Iloinen puheenpälpätys täytti bussin, kun aamuruuhkassa kohti stadia matkattiin, ja iltaruuhkassa sieltä palattiin.
Aina saa reissusta enemmän irti, kun on opas mukana – opas kun kertoo retkeläisille, mitä he näkevät. 50 hengen ryhmä jaettiin jo bussissa kahdelle oppaalle, jotka odottivat Oodissa, ja olivat mukana myös Talvipuutarhassa.
Ensimmäinen retkikohde oli vuonna 2018 avattu keskustakirjasto Oodi. Oodi valittiin Vuoden yleiseksi kirjastoksi elokuussa 2019 Ateenassa IFLA:n kansainvälisessä kirjastokonferenssissa, ja vuonna 2020 Oodi voitti kansainvälisen Best In Heritage -järjestön Project of Influence -kulttuuriperintöpalkinnon. Tuskin noita Oodin saavuttamia meriittejä ihan heti mikään muu kirjasto saavuuttaa, niin monenlaisia palveluita ja toimintoja Oodi tarjoaa kirjojen lisäksi. Yleiseti tilat ovat selkeitä, avaria ja valoisia, tehty kaikenikäisiä kävijöitä varten. Erikokoisissa ryhmä- ja työtiloissa istui ihmisiä läppäreineen pitämässä kokouksia, opiskelemassa, tekemässä työtehtäviään, kuka mitäkin. Elokuvateatteri Reginan ohjelmisto vaikutti kiinnostavalta. Oodin kolme kerrosta
Oodin kierreportaat ovat vaikuttavat. Portaikon seinämiä kiertää taiteilija Otto Karvosen taideteos Omistuskirjoitus, joka kertoo, kenelle kirjasto on tarkoitettu – jokainen löytää siitä taatusti itsensä ja luultavasti useampaankin kertaan. Koko luettelon voi käydä lukemassa täältä
Kiinalaisen Ai Weiwein teos Divina Proportio on Oodin toinen merkittävä taideteos, jonka Helsingin kaupungin taidemuseo osti vuonna 2012 järjestämästään näyttelystä hintaan 100 000 euroa. Nyt tuo aikoinaan kohuakin herättänyt ostos on kaikkien kirjastossa kävijöiden nähtävillä Oodin toisen ja kolmannen kerroksen välisen valokuilun yläpuolelta. Teos on valmistettu harvinaisesta huanghuali-puusta. Idean tasasivuisista kolmioista tehtyyn teokseensa taiteilija oli saanut seuratessaan kissan leikkimistä samanmuotoisella pallolla. (Minunkin koirallani Kamulla on sellainen pallo, Kiinassa tehty tietenkin).
Talvipuutarha
Moni muukin mainitsi, että jostain syystä Talvipuutarha oli jäänyt näkemättä. Asuin aikoinaan ihan lähellä, mutta vasta nyt vuosikymmenten jälkeen "pääsin" sinne käymään - ihana eksoottinen keidas. Tästä voi lukea puutarhasta lisää
Kulttuurikeskus Sofia
Itä-Helsingissä Kallvikinniemessä sijaitseva Kulttuurikeskus Sofia oli kolmas kohde. Sinne saavuttaessa alkoi jo olla nälkä, liikkeelle oli lähdetty jo aikaisin aamulla. Sofian ruokasali oli viihtyisä merinäköaloineen, ja lounaslistan silakkapihvit kermaviilikastikkeineen maistuivat. Rannassa oli vielä viimeisiä jäänläntäreitä.
Lue lisää Sofiasta.
TP
24.4.22
Kulttuuripäivä Helsingissä
Soile
************
Helsingin retken fiiliksiä
terveisin
Arja ja Eki
************
Terkuin
Lea
************
Terttu
Tunnelmia perjantailta
Eräs retkellä mukana ollut.
************
Kaija
************
Helsinki-retki 22.4.
RaijaM
************
KUN KATSOTAAN VAIN KAUKAISUUTEEN, LÄHELLÄ OLEVAT YKSITYISKOHDAT VOIVAT NÄKYÄ EPÄSELVINÄ TAI JÄÄDÄ KOKONAAN HUOMAAMATTA
Noin voi ajatella EL-Nurmijärven perjantain päiväretkestä Helsingin monipuolisiin tutustumiskohteisiin. Miten paljon meillä onkaan tunnin ajomatkan säteellä Nurmijärveltä erilaisia kulttuuri-, luonto- tai muita merkittäviä tutustumiskohteita, joita emme tunne. Vierailusta puhumattakaan.
Oodi on Helsingin uusin, vaikuttava kulttuuri- ja kohtaamispaikka. Ei vain perinteinen kirjasto, vaan paljon muutakin. Kaikkea ei edes osaa kuvitella kaupungin tarjoamaksi palveluksi meille kaikille. Suomalaista arkkitehtisuunnittelua parhaimmillaan. Aivan eri maailmasta kuin maailmankuulun amerikkalaisen Steven Hollin suunnittelema v. 1998 valmistunut peltilatoa muistuttava Kiasma, joka oli susi jo syntyessään.
Kun samasta ikkunasta näkyy Eduskuntatalo, Kansallismuseo, Finlandia-talo, Musiikkitalo ja Bottakin pilkistää vähän taustalla, ollaan todella suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ytimessä. Oodi liittyy tähän jatkumoon saumattomasti, ja valtiovaltakin käyttää sen tiloja erilaisten kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksien tapahtumapaikkana.
Töölönlahden pohjukassa Eläintarhan alueella sijaitsee Talvipuutarha, joka valmistui yksityiseen omistukseen v. 1893, ja jonka Helsingin kaupunki osti v. 1907 antaen sen kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön ilman pääsymaksua. Siellä on nähtävänä yli 200 eri kasvilajia eri puolilta maailmaa, välimerellinen ilmasto ja ihmeellinen teräsrunkoinen lasinen rakennus. Peruskorjauksen jälkeen se on taas elämänsä kunnossa. Se oli, ja on kai edelleenkin keväisten koululaisretkien vakiokohde Helsingissä. Taisin itsekin käydä ensimmäisen kerran Talvipuutarhassa sellaisen retken yhteydessä.
Kun Ventoniemen bussi melkein ei mahtunut kääntymään Kuolemankurvista ylös kohti Moukaripörssin kurvia, ja astuimme ulos autosta, niin muutamille meille palautui mieleen risiiniöljyn käry ja tiukkojen kilpailumoottoreiden pauhu yli kuudenkymmenen vuoden takaa. Eläintarhan ajot järjestettiin Talvipuutarhaa ja Eläintarhan urheilukenttää kiertävällä 2 km:n katuradalla vuosina 1932-63, aina Äitienpäivänä. Se oli aikansa merkittävin moottoriurheilutapahtuma Suomessa. Vieläkin sen katsojamäärä v.1958, 82597 maksanutta katsojaa, on ylittämätön samanaikaisena katsojamääränä niin urheilukilpailuissa kuin festareillakin. Kisojen historia päättyi v. 1963 traagiseen kolariin ajojen viimeisen lähdön startin jälkeen. Aika oli jo mennyt Eläintarhan ajojen ohi. Rata oli lyhyt, kapea, mutkainen ja ilman mitään turva-alueita. Viimeisenä vuonna ajettiin sen radan kierrosennätys, keskinopeus n. 126 km/h. Tuon ajan parhaita ratamoottoripyöräilijöitä Suomessa oli Antero Ventoniemi, bussiyhtiön perustajan Väinö Ventoniemen poika. Yhtiön kotipaikka oli Jokela Tuusulassa, joten mehän kävimme katsomassa Eltsussa miten lähes oman kylän poika Antero pärjää kilpailussa. Ja hyvin pärjäsi. Ventoniemen bussilla mentiin. Nytkin ajettiin saman yhtiön bussilla samaa kilparataa yli puolet ratakierroksesta, tosin väärään suuntaan.
Eläintarhan ajojen ratakartta
Joillekin meistä matka Talvipuutarhasta Kallvikin niemelle kulttuurikeskus Sofiaan saattoi olla aikamatka työelämävuosien alkuun. Siihen aikaan paikka tunnettiin Osuuspankkiopistona, jossa koulutettiin suuri määrä osuuspankkien ja muun osuustoimintaliikkeen toimihenkilöitä ja luottamusmiehiä eri tasoisilla kursseilla ja koulutuspäivillä. Tehokasta verkostoitumista. Huhujen mukaan kellarikerroksen Hippodisko oli aikanaan itäisen Helsingin paras verkostoitumis- ja erilaisten suhteiden luomispaikka. Mistähän johtuu sanonta "olo on kuin osuuskaupanhoitajalla"? Vieläkin tämä paikka on olemassa, aktiviteeteistä ei meille kerrottu. Päiväsaikaan meno tuntui aika verkkaiselle, ja tunnelmaa korosti vielä se , että itse kulttuurikeskus ja sen interiöörit ja kalustus ovat lähes alkuperäisessä kunnossa. Isolla rahalla saatiin aikoinaan tyylikästä ja aikaa kestävää muotoilua.
Aika kulki eteenpäin kurssi- ja koulutustoiminnassa , eikä enää ollut tarvetta samanlaiseen koulutukseen kuin ennen, ja OP- ryhmä suunnitteli alueelle uutta käyttöä. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan suostunut pankkimiesten kaavamuutosehdotuksiin, joissa suunniteltiin alueelle tehokasta asuntotuotantoa. Pelastajaksi tuli vähän aikaisemmin tarkoitusta varten perustettu Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, jolle alue ja kiinteistöt myytiin. Uusi toiminta alkoi v. 2007 säätiön toimintaperiaatteiden mukaisena. Voisi sanoa, että hengellinen valta selätti puhtaasti rahan vallan. Hyvä niin, nyt ainakin voi kuvitella, että upean Kallvikin niemen mäntymetsät ja avoimet rannat säilyvät kauas tulevaisuuteen.
Metropoliitta Ambrosius kertoi meille kulttuurikeskuksen ja säätiön toiminnan perusperiaatteista , joihin kuuluu yhteiskunnallinen arvokeskustelu, monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja eettinen pohdiskelu sekä idän ja lännen kulttuurien ja uskontojen keskinäinen ymmärtäminen ja kunnioittaminen. Metropoliitta itse on paras esimerkki tästä toiminnasta. Hänet tunnetaan erittäin taitavana verkostoitujana, talousmiehenä ja ekumeenisten suhteiden luojana ympäri maailmaa. Tätä kuvastaa jollain tavalla myös säätiön hallituksen kokoonpano: talouselämän ja julkishallinnon ykkösnimien lisäksi myös emerita piispa Irja Askola, pitkäaikainen metropoliitta Ambrosiuksen yhteistyökumppani.
Metropoliitta Ambrosius
Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden merkittävin juhla-aika, ja sen merkitys tuli esille, kuten myös luterilaisen ja ortodoksisen kirkon rauhallinen rinnakkaiselo ja toiminta Suomessa. Kysymykseen naispappeudesta ortodoksisessa kirkossa metropoliitta vastasi ympäripyöreästi, keskustelu asiasta jatkuu, ehkä joskus... Syynä saattoi olla se, että hän on joskus saanut vähän nuhteita asian liiallisesta kiirehtimisestä.
Tilaisuus päättyi toivomuksiin sotatilan päättymisestä Ukrainassa ja rauhan palaamisesta maailmaan. Metropoliitta Ambrosiuksen toivoa luoviin sanoihin ja vetoomukseen rauhan puolesta meidän kaikkien oli aiheellista ja helppoa yhtyä omista ehkä vähän erilaisista näkökulmista riippumatta.
Kiitos Margit, taas kerran teit aurinkoisesta kevätpäivästä mieliin jäävän retkipäivän.
1. sunnuntaina pääsiäisestä 2022 , Pena