Nurmijärvi
Yhteystiedot
Puheenjohtaja Antti Simanainen
Puhelin 040 836 9575
Sähköposti antti.simanainen@gmail.com
elnurmijarvi@gmail.com
Tilinumero: FI82 5300 1720 1776 86
Rek.nro 121.048
Kuukausikerhossa 25.10. Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho kertoi ikäihmisten kaltoinkohtelun lisääntyneen. Siihen on vaikuttanut muun muassa ikääntyneiden oma ja läheisten päihde- ja mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet, eriarvoisuus, yksinäisyys ja muistisairauksien kasvava määrä (ja itseään kaltoin kohtelevat ihmiset).
Yleisesti ottaen Satu Taiveaho näkee tapahtuneet yhteiskunnan muutokset, jotka lisäävät ikäihmisten haasteita: tiukentuneet julkisen hoidon piiriin pääsyn edellytykset, hoitohenkilökunnan resurssien niukkuus, ikääntyneiden hoitojärjestelmän hajanaisuus ja omaisten vastuuttaminen yhä raskaampaa hoitoa tarvitsevien läheisten hoidosta. Näiden lisäksi omat haasteensa tuottaa avopalveluiden painottaminen, esimerkiksi se että kotihoitoon ohjautuu toimintakyvyltään yhä heikkokuntoisempia . Myös digitaalisten ja sähköisten palvelujen kasvu tuottaa haasteita monelle.
”Ikääntyneiden määrän kasvaessa heihin kohdistuvat kaltoinkohteluidenkin määrät todennäköisesti kasvavat”, Taiveaho toteaa. ”Ikäpolvitajun vahvistaminen on tärkeää, jotta ymmärrys ikääntyvien haasteisiin, elämäntilantilanteisiin ja erityistarpeisiin vahvistuisivat ja ne huomioitaisiin yhteiskunnassa paremmin. Erityisesti on muistettava turvata iäkkäiden perus- ja ihmisoikeudet.
(Nurmijärven uutisissa 2.10. olleessa uutisessa kerrottiin, että ”valtaosa nurmijärveläisistä yli 75-vuotiaista kokee itsensä onnellisemmaksi kuin suomalaiset yli 75-vuotiaat keskimäärin. Tämä käy ilmi Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen laajassa Finsote 2018 –hyvinvointitutkimuksesta. Kaikkein onnellisimmillaan nurmijärveläiset ovat 55-74-vuotiaana.” Hyvä näin.)
Kaltoinkohtelun muodot
Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla Suvanto ry:ssä tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.
Kaltoinkohtelun muotoja voivat olla yli 65-vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä tai muuta oikeuksien rajoittamista, loukkaamista ja ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Tutkimusten mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen on joutunut kaltoinkohdelluksi viimeisen 12 kk:n aikana. MYÖS IKÄÄNTYNEET MIEHET JOUTUVAT USEAMMIN KALTOINKOHDELLUKSI KUIN NUOREMMISSA IKÄLUOKISSA. Lisäksi yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat moninkertaistuneet tällä vuosikymmenellä. (Irlannissa tehdyn tutkimuksen mukaan 8 prosenttia omaishoitajista oli viimeisen 3 kuukauden aikana käyttänyt väkivaltaa). Suomen tilannetta kuvastaa Taulukko 3.
Kaltoinkohtelu voi olla (myös) parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, tai muuta läheisessä ihmissuhteessa tapahtuvaa kaltoinkohtelua tai hoitosuhteessa huonoa ja epäeettistä kohtelua. Kaltoinkohtelu voi olla myös rakenteellista, jolloin ikääntynyt kohtaa yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän taholta esimerkiksi ikäsyrjintää tai palveluiden epäämistä.
Vuonna 2016 Valviran kyselyyn vastanneista 93 prosenttia on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua – useimmiten kaltoinkohtelija on toinen työntekijä tai toinen asiakas. Kysely paljasti myös puutteita omavalvonnan ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa.
Ikäihmisiä voidaan läheisissä ihmissuhteissa esimerkiksi pelotella hylkäämisellä ja väkivallalla, jos he eivät suostu luovuttamaan omaisuuttaan. Heitä voidaan painostaa myös vetoamalla vanhempien ikuiseen velvollisuuteen auttaa lapsiaan.
Kaltoinkohtelija on useimmin oma läheinen. Fyysisen väkivallan tekijä on usein puoliso tai elämänkumppani. Taloudellisen kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin osalta tekijä on usein oma aikuinen lapsi. Tilanteet ovat haastavia.
Väkivallan uhriksi joutunut ikäihminen kokee tavallisesti suurta häpeää. Äärimmäisen harva ikäihminen haluaa tai kykenee itse kertomaan omasta tilanteestaan. Kun oma lapsi lyö tai huijaa eläkerahat esimerkiksi huumeisiin, silloin häpeän tunne on valtava.
Omaishoidossa kaltoinkohtelu voi olla molemminpuolista, fyysistä tai psyykkistä, hoidon laiminlyöntiä, itsemääräämisoikeuden rajoittamista, hermostumista ja äkkipikaista toimintaa. Kaltoinkohteluun liittyy usein katumusta.
Mitä tehdä kaltoinkohtelua havaitessaan?
Suvanto ry:n tehtäviä ovat: asiakaskohtainen auttamistyö, henkilökohtainen keskusteluapu, ohjaus ja neuvonta.
Voi ottaa yhteyttä valtakunnalliseen ja maksuttomaan
SUVANTO-LINJAAN ja kysyä neuvoja
(+358) 0800 06776
tiistaisin klo 13 – 15
Lakineuvonnan juristi vastaa samasta numerosta
joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 16-18.
TÄRKEÄ ON MYÖS VANHUSPALVELULAKIIN SISÄLTYVÄ HUOLI-ILMOITUS. JOS SINULLA SYNTYY HUOLTA ESIMERKIKSI JONKUN IKÄÄNTYNEEN SELVIYTYMISESTÄ ARJESTA TAI SIITÄ, ETTEI HÄN SAA TARVITSEMIAAN PALVELUJA TAI EPÄILY, ETTÄ HÄN JOUTUU KOHTAAMAAN JONKINLAISTA KALTOINKOHTELUA, SINUN ON MAHDOLLISTA TEHDÄ HÄNEN TILANTEESTA NIMETTÖMÄNÄ HUOLI-ILMOITUS VIRANOMAISILLE. HEIDÄN TEHTÄVÄNSÄ ON SELVITTÄÄ KYSEISEN HENKILÖN TILANNE.
NURMIJÄRVELLÄ HUOLI-ILMOITUS TEHDÄÄN IKÄÄNTYNEIDEN ASIAKASOHJAUKSEEN VIRKA-AIKANA (P. 040 317 2219)
VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEEN (P. 040315 3970). HUOLI-ILMOITUS ON VÄLITTTÄMISEN TEKO! TIETOA HUOLI-ILMOITUKSESTA OLISI SYYTÄ LISÄTÄ.
Teksti ja kuvat: sisko
Lähteet: Suvanto ry/Satu Taiveaho
Linkkejä:
https://www.dropbox.com/s/pkx7smmw8fbbkra/Kauppi_Saarenmaa281218.mp4?dl=0